perunamaan lannoitus

"kastella paljon kukinnan aikaan ja samalla lopettaa typen anto"

Eikös lannoitus anneta keväällä istutuksen aikaan. Ja kastelu parantaa perunaruton menestymistä, joten saat sanoa hyvästit perunasadolle, jos et käytä torjunta-aineita viikon-kahden välein.

Jos peruna tekee vain vartta ja sato jää pieneksi, syy voi olla lannoituksen lisäksi myös huonossa siemenperunassa. Siemenen uusiminen (=kaupasta ostaminen) muutaman vuoden välein on suotavaa. Toisaalta taudit voivat säilyä myös maassa.

pukkaa kirjoitti:

"kastella paljon kukinnan aikaan ja samalla lopettaa typen anto"

Eikös lannoitus anneta keväällä istutuksen aikaan. Ja kastelu parantaa perunaruton menestymistä, joten saat sanoa hyvästit perunasadolle, jos et käytä torjunta-aineita viikon-kahden välein.

Jos peruna tekee vain vartta ja sato jää pieneksi, syy voi olla lannoituksen lisäksi myös huonossa siemenperunassa. Siemenen uusiminen (=kaupasta ostaminen) muutaman vuoden välein on suotavaa. Toisaalta taudit voivat säilyä myös maassa.

meän maa on sellanen et siitä huuhtoutuu hyvin herkästi ravinteet järveen. Yleensä käytetään pelkästään kevätlannoitusta,mutta meil annetaan lannoitteet pariin kertaan kesässä. Homma menee niin et kevääl normi typpirikas lannoite ja myöhemmin fosforipitoinen lannoite. Typpihän on sellanen velho et se saa aikaan maanpäällisen kasvun kiihtymisen,eli peruna tekee komeat varret ja maan alla ei ole mitään.

Torjunta-aineista en puhunut mitään. Ymmärsin aloittajan olevan tavallinen pienviljelijä ja tietääkseni kovin moni pienen läntin viljelijä ei käytä torjunta-aineita. Tietenkin sa käyttää,mutta pääosin on rahan haaskausta.

Mitä tulee tuohon kasteluun,niin kyllähän se on niin että sadettamalla saadaan paljon suuremmat sadot kuin jos ei sadeteta. Sadetuksesta on monia muitakin hyötyjä: torjuu perunarupea,hallaa vastaan, yhteyttäminen jatkuu ym. Pääsääntö sadetuksessa on juhannuksesta-> elokuun puoliväliin, sillä välillä sadetuksesta on eniten hyötyä,koska silloin alkaa mukulat muodostua ja yl. kukintakin alkaa jussin jälkeen. Aikaisin aloitettu sadetus aiheuttaa runsaan mukulasadon, myöhään aloitettu suurentaa niitä harvoja mukuloita joita siellä on.

Mitä tulee perunaruttoon,niin tärkein keino estää sitä on oikea perunalajike. Täysin rutonkestävää lajiketta ei ole,mutta jotkin lajikkeet ovat vahvempia kuin toiset, esim. matilda.

Toinen keino torjua ruttoa on uusia siemenperunat vuosittain.

Kolmas on harrastaa viljelykiertoa eli ei perunamaata 50 vuotta samalla maalla,vaan miel. joka vuosi eri maalle.

Syvä istutus ja iso teräväharjainen penkki estävät sateen maahan huuhtomien ruttoitiöiden kulkeutumista mukuloihin.

Sadetus nostaa maan kosteutta hetkellisesti,joten siinä ajassa ruttosaastunta ei ehdi edetä.

old_profile_1098 kirjoitti:

meän maa on sellanen et siitä huuhtoutuu hyvin herkästi ravinteet järveen. Yleensä käytetään pelkästään kevätlannoitusta,mutta meil annetaan lannoitteet pariin kertaan kesässä. Homma menee niin et kevääl normi typpirikas lannoite ja myöhemmin fosforipitoinen lannoite. Typpihän on sellanen velho et se saa aikaan maanpäällisen kasvun kiihtymisen,eli peruna tekee komeat varret ja maan alla ei ole mitään.

Torjunta-aineista en puhunut mitään. Ymmärsin aloittajan olevan tavallinen pienviljelijä ja tietääkseni kovin moni pienen läntin viljelijä ei käytä torjunta-aineita. Tietenkin sa käyttää,mutta pääosin on rahan haaskausta.

Mitä tulee tuohon kasteluun,niin kyllähän se on niin että sadettamalla saadaan paljon suuremmat sadot kuin jos ei sadeteta. Sadetuksesta on monia muitakin hyötyjä: torjuu perunarupea,hallaa vastaan, yhteyttäminen jatkuu ym. Pääsääntö sadetuksessa on juhannuksesta-> elokuun puoliväliin, sillä välillä sadetuksesta on eniten hyötyä,koska silloin alkaa mukulat muodostua ja yl. kukintakin alkaa jussin jälkeen. Aikaisin aloitettu sadetus aiheuttaa runsaan mukulasadon, myöhään aloitettu suurentaa niitä harvoja mukuloita joita siellä on.

Mitä tulee perunaruttoon,niin tärkein keino estää sitä on oikea perunalajike. Täysin rutonkestävää lajiketta ei ole,mutta jotkin lajikkeet ovat vahvempia kuin toiset, esim. matilda.

Toinen keino torjua ruttoa on uusia siemenperunat vuosittain.

Kolmas on harrastaa viljelykiertoa eli ei perunamaata 50 vuotta samalla maalla,vaan miel. joka vuosi eri maalle.

Syvä istutus ja iso teräväharjainen penkki estävät sateen maahan huuhtomien ruttoitiöiden kulkeutumista mukuloihin.

Sadetus nostaa maan kosteutta hetkellisesti,joten siinä ajassa ruttosaastunta ei ehdi edetä.

Cemagro Oy on aloittanut peruna- ja puutarhalannoitteiden tuonnin Suomeen ja Scandinaviaan.
Valikoimaan kuuluu tällä hetkellä 3 lannoitetta ja tulossa on vielä kaksi lisää . Lannoitteet toimitetaan 5 kg, 25 kg ja 500 säkeissä.
Gardenia PK
kloorivapaa (ts)
3-6-33-10 500kg suursäkki 592,00
Gardenia 14-3-27
kloorivapaa (ts)
14-3-27-8 500kg suursäkki 558,00
Gardenia 13-6-22
kloorivapaa (ts)
13-6-22-7 500kg suursäkki 556,00

Korkean kalimsulffaatti pitoisuuden takia monessa kohteessa lisäkalin antaminen on turhaa. Lisäksi tuomme kaliunsulffaattia.
Annamme mielellämme lisätietoja lannoitteistamme.