perunamaan lannoitus

mitä lantaa

Viime kesänä perunamaa kasvoi lähes pelkästään vartta...mitä lantaa pitäis laittaa,että myös peruna kasvaisi?

6

11943

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tämmöstä

      eli kloorivapaata y-lannosta.Myös tavallinen Kemiran Puutarha-Y käy.Olisko sulla liikaa typpeä maassa,jos vaan naattia tyrkkää.Tavallisista lannotteista saattaa tulla liikaa perunalle.

      • pukkaa

        "kastella paljon kukinnan aikaan ja samalla lopettaa typen anto"

        Eikös lannoitus anneta keväällä istutuksen aikaan. Ja kastelu parantaa perunaruton menestymistä, joten saat sanoa hyvästit perunasadolle, jos et käytä torjunta-aineita viikon-kahden välein.

        Jos peruna tekee vain vartta ja sato jää pieneksi, syy voi olla lannoituksen lisäksi myös huonossa siemenperunassa. Siemenen uusiminen (=kaupasta ostaminen) muutaman vuoden välein on suotavaa. Toisaalta taudit voivat säilyä myös maassa.


      • pukkaa kirjoitti:

        "kastella paljon kukinnan aikaan ja samalla lopettaa typen anto"

        Eikös lannoitus anneta keväällä istutuksen aikaan. Ja kastelu parantaa perunaruton menestymistä, joten saat sanoa hyvästit perunasadolle, jos et käytä torjunta-aineita viikon-kahden välein.

        Jos peruna tekee vain vartta ja sato jää pieneksi, syy voi olla lannoituksen lisäksi myös huonossa siemenperunassa. Siemenen uusiminen (=kaupasta ostaminen) muutaman vuoden välein on suotavaa. Toisaalta taudit voivat säilyä myös maassa.

        meän maa on sellanen et siitä huuhtoutuu hyvin herkästi ravinteet järveen. Yleensä käytetään pelkästään kevätlannoitusta,mutta meil annetaan lannoitteet pariin kertaan kesässä. Homma menee niin et kevääl normi typpirikas lannoite ja myöhemmin fosforipitoinen lannoite. Typpihän on sellanen velho et se saa aikaan maanpäällisen kasvun kiihtymisen,eli peruna tekee komeat varret ja maan alla ei ole mitään.

        Torjunta-aineista en puhunut mitään. Ymmärsin aloittajan olevan tavallinen pienviljelijä ja tietääkseni kovin moni pienen läntin viljelijä ei käytä torjunta-aineita. Tietenkin sa käyttää,mutta pääosin on rahan haaskausta.

        Mitä tulee tuohon kasteluun,niin kyllähän se on niin että sadettamalla saadaan paljon suuremmat sadot kuin jos ei sadeteta. Sadetuksesta on monia muitakin hyötyjä: torjuu perunarupea,hallaa vastaan, yhteyttäminen jatkuu ym. Pääsääntö sadetuksessa on juhannuksesta-> elokuun puoliväliin, sillä välillä sadetuksesta on eniten hyötyä,koska silloin alkaa mukulat muodostua ja yl. kukintakin alkaa jussin jälkeen. Aikaisin aloitettu sadetus aiheuttaa runsaan mukulasadon, myöhään aloitettu suurentaa niitä harvoja mukuloita joita siellä on.

        Mitä tulee perunaruttoon,niin tärkein keino estää sitä on oikea perunalajike. Täysin rutonkestävää lajiketta ei ole,mutta jotkin lajikkeet ovat vahvempia kuin toiset, esim. matilda.

        Toinen keino torjua ruttoa on uusia siemenperunat vuosittain.

        Kolmas on harrastaa viljelykiertoa eli ei perunamaata 50 vuotta samalla maalla,vaan miel. joka vuosi eri maalle.

        Syvä istutus ja iso teräväharjainen penkki estävät sateen maahan huuhtomien ruttoitiöiden kulkeutumista mukuloihin.

        Sadetus nostaa maan kosteutta hetkellisesti,joten siinä ajassa ruttosaastunta ei ehdi edetä.


      • juksutin
        WildOne-81 kirjoitti:

        meän maa on sellanen et siitä huuhtoutuu hyvin herkästi ravinteet järveen. Yleensä käytetään pelkästään kevätlannoitusta,mutta meil annetaan lannoitteet pariin kertaan kesässä. Homma menee niin et kevääl normi typpirikas lannoite ja myöhemmin fosforipitoinen lannoite. Typpihän on sellanen velho et se saa aikaan maanpäällisen kasvun kiihtymisen,eli peruna tekee komeat varret ja maan alla ei ole mitään.

        Torjunta-aineista en puhunut mitään. Ymmärsin aloittajan olevan tavallinen pienviljelijä ja tietääkseni kovin moni pienen läntin viljelijä ei käytä torjunta-aineita. Tietenkin sa käyttää,mutta pääosin on rahan haaskausta.

        Mitä tulee tuohon kasteluun,niin kyllähän se on niin että sadettamalla saadaan paljon suuremmat sadot kuin jos ei sadeteta. Sadetuksesta on monia muitakin hyötyjä: torjuu perunarupea,hallaa vastaan, yhteyttäminen jatkuu ym. Pääsääntö sadetuksessa on juhannuksesta-> elokuun puoliväliin, sillä välillä sadetuksesta on eniten hyötyä,koska silloin alkaa mukulat muodostua ja yl. kukintakin alkaa jussin jälkeen. Aikaisin aloitettu sadetus aiheuttaa runsaan mukulasadon, myöhään aloitettu suurentaa niitä harvoja mukuloita joita siellä on.

        Mitä tulee perunaruttoon,niin tärkein keino estää sitä on oikea perunalajike. Täysin rutonkestävää lajiketta ei ole,mutta jotkin lajikkeet ovat vahvempia kuin toiset, esim. matilda.

        Toinen keino torjua ruttoa on uusia siemenperunat vuosittain.

        Kolmas on harrastaa viljelykiertoa eli ei perunamaata 50 vuotta samalla maalla,vaan miel. joka vuosi eri maalle.

        Syvä istutus ja iso teräväharjainen penkki estävät sateen maahan huuhtomien ruttoitiöiden kulkeutumista mukuloihin.

        Sadetus nostaa maan kosteutta hetkellisesti,joten siinä ajassa ruttosaastunta ei ehdi edetä.

        Cemagro Oy on aloittanut peruna- ja puutarhalannoitteiden tuonnin Suomeen ja Scandinaviaan.
        Valikoimaan kuuluu tällä hetkellä 3 lannoitetta ja tulossa on vielä kaksi lisää . Lannoitteet toimitetaan 5 kg, 25 kg ja 500 säkeissä.
        Gardenia PK
        kloorivapaa (ts)
        3-6-33-10 500kg suursäkki 592,00
        Gardenia 14-3-27
        kloorivapaa (ts)
        14-3-27-8 500kg suursäkki 558,00
        Gardenia 13-6-22
        kloorivapaa (ts)
        13-6-22-7 500kg suursäkki 556,00

        Korkean kalimsulffaatti pitoisuuden takia monessa kohteessa lisäkalin antaminen on turhaa. Lisäksi tuomme kaliunsulffaattia.
        Annamme mielellämme lisätietoja lannoitteistamme.


    • Anonyymi

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      39
      1691
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1361
    3. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      42
      1317
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1315
    5. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      10
      1313
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      7
      1284
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1264
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1230
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1190
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      2
      1173
    Aihe