perunamaan lannoitus

mitä lantaa

Viime kesänä perunamaa kasvoi lähes pelkästään vartta...mitä lantaa pitäis laittaa,että myös peruna kasvaisi?

6

14444

    Vastaukset 6

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tämmöstä

      eli kloorivapaata y-lannosta.Myös tavallinen Kemiran Puutarha-Y käy.Olisko sulla liikaa typpeä maassa,jos vaan naattia tyrkkää.Tavallisista lannotteista saattaa tulla liikaa perunalle.

      • pukkaa

        "kastella paljon kukinnan aikaan ja samalla lopettaa typen anto"

        Eikös lannoitus anneta keväällä istutuksen aikaan. Ja kastelu parantaa perunaruton menestymistä, joten saat sanoa hyvästit perunasadolle, jos et käytä torjunta-aineita viikon-kahden välein.

        Jos peruna tekee vain vartta ja sato jää pieneksi, syy voi olla lannoituksen lisäksi myös huonossa siemenperunassa. Siemenen uusiminen (=kaupasta ostaminen) muutaman vuoden välein on suotavaa. Toisaalta taudit voivat säilyä myös maassa.


      • pukkaa kirjoitti:

        "kastella paljon kukinnan aikaan ja samalla lopettaa typen anto"

        Eikös lannoitus anneta keväällä istutuksen aikaan. Ja kastelu parantaa perunaruton menestymistä, joten saat sanoa hyvästit perunasadolle, jos et käytä torjunta-aineita viikon-kahden välein.

        Jos peruna tekee vain vartta ja sato jää pieneksi, syy voi olla lannoituksen lisäksi myös huonossa siemenperunassa. Siemenen uusiminen (=kaupasta ostaminen) muutaman vuoden välein on suotavaa. Toisaalta taudit voivat säilyä myös maassa.

        meän maa on sellanen et siitä huuhtoutuu hyvin herkästi ravinteet järveen. Yleensä käytetään pelkästään kevätlannoitusta,mutta meil annetaan lannoitteet pariin kertaan kesässä. Homma menee niin et kevääl normi typpirikas lannoite ja myöhemmin fosforipitoinen lannoite. Typpihän on sellanen velho et se saa aikaan maanpäällisen kasvun kiihtymisen,eli peruna tekee komeat varret ja maan alla ei ole mitään.

        Torjunta-aineista en puhunut mitään. Ymmärsin aloittajan olevan tavallinen pienviljelijä ja tietääkseni kovin moni pienen läntin viljelijä ei käytä torjunta-aineita. Tietenkin sa käyttää,mutta pääosin on rahan haaskausta.

        Mitä tulee tuohon kasteluun,niin kyllähän se on niin että sadettamalla saadaan paljon suuremmat sadot kuin jos ei sadeteta. Sadetuksesta on monia muitakin hyötyjä: torjuu perunarupea,hallaa vastaan, yhteyttäminen jatkuu ym. Pääsääntö sadetuksessa on juhannuksesta-> elokuun puoliväliin, sillä välillä sadetuksesta on eniten hyötyä,koska silloin alkaa mukulat muodostua ja yl. kukintakin alkaa jussin jälkeen. Aikaisin aloitettu sadetus aiheuttaa runsaan mukulasadon, myöhään aloitettu suurentaa niitä harvoja mukuloita joita siellä on.

        Mitä tulee perunaruttoon,niin tärkein keino estää sitä on oikea perunalajike. Täysin rutonkestävää lajiketta ei ole,mutta jotkin lajikkeet ovat vahvempia kuin toiset, esim. matilda.

        Toinen keino torjua ruttoa on uusia siemenperunat vuosittain.

        Kolmas on harrastaa viljelykiertoa eli ei perunamaata 50 vuotta samalla maalla,vaan miel. joka vuosi eri maalle.

        Syvä istutus ja iso teräväharjainen penkki estävät sateen maahan huuhtomien ruttoitiöiden kulkeutumista mukuloihin.

        Sadetus nostaa maan kosteutta hetkellisesti,joten siinä ajassa ruttosaastunta ei ehdi edetä.


      • juksutin
        WildOne-81 kirjoitti:

        meän maa on sellanen et siitä huuhtoutuu hyvin herkästi ravinteet järveen. Yleensä käytetään pelkästään kevätlannoitusta,mutta meil annetaan lannoitteet pariin kertaan kesässä. Homma menee niin et kevääl normi typpirikas lannoite ja myöhemmin fosforipitoinen lannoite. Typpihän on sellanen velho et se saa aikaan maanpäällisen kasvun kiihtymisen,eli peruna tekee komeat varret ja maan alla ei ole mitään.

        Torjunta-aineista en puhunut mitään. Ymmärsin aloittajan olevan tavallinen pienviljelijä ja tietääkseni kovin moni pienen läntin viljelijä ei käytä torjunta-aineita. Tietenkin sa käyttää,mutta pääosin on rahan haaskausta.

        Mitä tulee tuohon kasteluun,niin kyllähän se on niin että sadettamalla saadaan paljon suuremmat sadot kuin jos ei sadeteta. Sadetuksesta on monia muitakin hyötyjä: torjuu perunarupea,hallaa vastaan, yhteyttäminen jatkuu ym. Pääsääntö sadetuksessa on juhannuksesta-> elokuun puoliväliin, sillä välillä sadetuksesta on eniten hyötyä,koska silloin alkaa mukulat muodostua ja yl. kukintakin alkaa jussin jälkeen. Aikaisin aloitettu sadetus aiheuttaa runsaan mukulasadon, myöhään aloitettu suurentaa niitä harvoja mukuloita joita siellä on.

        Mitä tulee perunaruttoon,niin tärkein keino estää sitä on oikea perunalajike. Täysin rutonkestävää lajiketta ei ole,mutta jotkin lajikkeet ovat vahvempia kuin toiset, esim. matilda.

        Toinen keino torjua ruttoa on uusia siemenperunat vuosittain.

        Kolmas on harrastaa viljelykiertoa eli ei perunamaata 50 vuotta samalla maalla,vaan miel. joka vuosi eri maalle.

        Syvä istutus ja iso teräväharjainen penkki estävät sateen maahan huuhtomien ruttoitiöiden kulkeutumista mukuloihin.

        Sadetus nostaa maan kosteutta hetkellisesti,joten siinä ajassa ruttosaastunta ei ehdi edetä.

        Cemagro Oy on aloittanut peruna- ja puutarhalannoitteiden tuonnin Suomeen ja Scandinaviaan.
        Valikoimaan kuuluu tällä hetkellä 3 lannoitetta ja tulossa on vielä kaksi lisää . Lannoitteet toimitetaan 5 kg, 25 kg ja 500 säkeissä.
        Gardenia PK
        kloorivapaa (ts)
        3-6-33-10 500kg suursäkki 592,00
        Gardenia 14-3-27
        kloorivapaa (ts)
        14-3-27-8 500kg suursäkki 558,00
        Gardenia 13-6-22
        kloorivapaa (ts)
        13-6-22-7 500kg suursäkki 556,00

        Korkean kalimsulffaatti pitoisuuden takia monessa kohteessa lisäkalin antaminen on turhaa. Lisäksi tuomme kaliunsulffaattia.
        Annamme mielellämme lisätietoja lannoitteistamme.


    • Anonyymi

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset ymmärtävät ettei talous lähde nousuun

      Miten paljon järjellisempi olento nainen onkaan kuin tilastollisestikin paremmin tienaava mies. Kun kaikkialla puskuroid
      Maailman menoa
      138
      887
    2. En jaksa

      Enää pelleillä ja paljastan J naisen nimen. Se on Jonna ja hän ei koskaan, edes luultavasti ollut täällä. Silti piene
      Ikävä
      44
      657
    3. Minkälainen nainen

      Minkälainen kaipaamasi nainen on luonteeltaan? Kaikki hassun hauskat antava ja helppo on sallittuja, jos poikien on kovi
      Ikävä
      21
      588
    4. Kissa eli kivuissa useita viikkoja

      Ei vienyt lääkäriin vaikka kissa parka maukui ja moni seuraajakin (minäkin) näin että kissa on sairas.
      Tuusniemi
      110
      553
    5. Yksi asia sen esti

      Etten antanut meille mahdollisuutta
      Ikävä
      36
      532
    6. Jos meillä olisi yhteinen koti

      Niin haittaisiko sinua pitää se vähä tavaraisena? Ajattelin tänään että jos joskus asuttaisiin yhdessä ja haluaisit pal
      Ikävä
      50
      525
    7. Okei, eli olet rakastunut

      Hyvä sinä, niin minäkin.
      Ikävä
      57
      509
    8. Tuntuu pahalta meidän molempien puolesta

      Anteeksi, että olen tällainen pelkuri. En vaan usko rakkauteen enää miehen ja naisen välillä omalla kohdalla. Tiedän, et
      Ikävä
      34
      478
    9. Martinan mauton tyyli

      Voi hyvää päivää 🤣 nyt ollaan oltu Muhiksen kanssa Kultareservin avajaisissa suorat housut jalassa ja 500€ korsetti pää
      Kotimaiset julkkisjuorut
      125
      472
    10. Arvaako kukaan?

      "Humalojalla metalliromun keräyspaikalla on kulkenut pitkin kevättä ja kesää joku henkilö, joka on vienyt sieltä kymmeni
      Haapavesi
      24
      445
    Aihe