Kuntauudistuksen vaihtoehdot

Valtion työpaikkojen investointimenot joudutaan joka tapauksessa maksamaan, olivatpa valtion työpaikat missä tahansa. Hajasijoitus todennäköisesti lisäisi vain näitä määriä, koska matkakustannuksia tulisi silloin paljon enemmän. Investointikustannukset eivät sinällään koidu minkään kunnan hyväksi, koska pelkästä investoinnista ei vielä synny mitään tuloa.

Palkkakustannusten osalta hyväksyn ajatuksen tasaamisesta. Tämän verrran tasausta voidaan mielihyvin suoda. Eli jokaisella kunnalle niiden asukasluvun suhteen mukainen osuus valtion virkamiesten maksamista kunnallisveroista. Kun tästä lasketaan esim. juuri Merijärven ja Ullavan osuus, on täysin selvää, etteivät nämä kunnat enää saa tasausta likimainkaan nykyistä 700-1000 euron/asukas määrää.

Yhteisöveron tuoton osalta voidaan aivan hyvin mennä myös esittämääsi suuntaan. Siinäkin epäilen, että Merijärvi ja Ullava esimerkkikuntina jäävät rahoja vaille, kun niissä ei tuoteta muuta kuin menoja julkistaloudelle.

Mielipidepankki kirjoitti:

Valtion työpaikkojen investointimenot joudutaan joka tapauksessa maksamaan, olivatpa valtion työpaikat missä tahansa. Hajasijoitus todennäköisesti lisäisi vain näitä määriä, koska matkakustannuksia tulisi silloin paljon enemmän. Investointikustannukset eivät sinällään koidu minkään kunnan hyväksi, koska pelkästä investoinnista ei vielä synny mitään tuloa.

Palkkakustannusten osalta hyväksyn ajatuksen tasaamisesta. Tämän verrran tasausta voidaan mielihyvin suoda. Eli jokaisella kunnalle niiden asukasluvun suhteen mukainen osuus valtion virkamiesten maksamista kunnallisveroista. Kun tästä lasketaan esim. juuri Merijärven ja Ullavan osuus, on täysin selvää, etteivät nämä kunnat enää saa tasausta likimainkaan nykyistä 700-1000 euron/asukas määrää.

Yhteisöveron tuoton osalta voidaan aivan hyvin mennä myös esittämääsi suuntaan. Siinäkin epäilen, että Merijärvi ja Ullava esimerkkikuntina jäävät rahoja vaille, kun niissä ei tuoteta muuta kuin menoja julkistaloudelle.

Lue lisää

Et laske mukaan ns. sijaintikuntaetua muuten kuin verotulojen muodossa. Totta kai valtion työpaikkojen työntekijät vahvistavat oman kuntansa taloutta myös muuten: asukaskohtaisena valtionosuutena, kuluttajina ja palveluiden käyttäjinä.

Sinänsä fyysinen investointi kyllä tuottaa aina suuren määrän verotuloja sille alueelle, jonne se toteutuu.

Ökyisäntä kirjoitti:

Et laske mukaan ns. sijaintikuntaetua muuten kuin verotulojen muodossa. Totta kai valtion työpaikkojen työntekijät vahvistavat oman kuntansa taloutta myös muuten: asukaskohtaisena valtionosuutena, kuluttajina ja palveluiden käyttäjinä.

Sinänsä fyysinen investointi kyllä tuottaa aina suuren määrän verotuloja sille alueelle, jonne se toteutuu.

Lue lisää

Kaienlaisia laskennallisia tuloja voidaan minun puolestani myös ottaa huomioon. Rakoa tulee jäämään reilusti silti ja tästä todistuksena ovat pääosin eteläiseen Suomeen sijoittuvat muut kunnat kuin pääkaupunkiseutu. Nekin ovat tasausjärjestelmässä joko maksajan roolissa tai vähäisen saajan asemassa. Näihin kuntiin ei ole sijoitettu valtion virkamiehistöä. Tällaisessa järjestelmässä pitää sitten myös huomioida valtioenemmistöinen yritystoiminta, jossa sijoituspäätökset on tehty aluepoliittisin perustein.

Selkeä poikkeus maksajakunnasta, joka ei sijoitu Etelä-Suomeen on Oulu. Oulu on ollut nopeasti kehittyvä kaupunki, josta pitäisi Kepulandiassa ottaa ensimmäisenä oppia. Eli sitä mallia ei tarvitse hakea Helsingistä, Oulu kelpaa vallan mainiosti. Se tuottaa työtä ja toimeentuloa myös kehyskunnille ja todistaa demarien ajatuksen elinvoimaisuudesta näiden puhuessa työssäkäyntialueista. Oulu on ylivoimaisesti menestyvin kunta pohjoisessa Suomessa.

*8.3.-98 HS: kysymyksiä Esko Aholle: Paljonko Helsinki kerää tänä vuonna itse verotuloja ja paljonko se saa valtionosuuksia? Aho: “Sanoisin, että tuloveroja tulee 3-4 mrd ja valtionapuja 1,5-2 mrd.”
Oikea vastaus: Verotulot ovat yht. 10 mrd; tuloverot 7 mrd ja loput yhteisö- ja kiinteistöveroa.
Valtionapua tulee 230 miljoonaa."

Otsikossa hymiö kirjoitti:

*8.3.-98 HS: kysymyksiä Esko Aholle: Paljonko Helsinki kerää tänä vuonna itse verotuloja ja paljonko se saa valtionosuuksia? Aho: “Sanoisin, että tuloveroja tulee 3-4 mrd ja valtionapuja 1,5-2 mrd.”
Oikea vastaus: Verotulot ovat yht. 10 mrd; tuloverot 7 mrd ja loput yhteisö- ja kiinteistöveroa.
Valtionapua tulee 230 miljoonaa."

Lue lisää

Kuules nyt. Helsingin menoista valtio tietenkin rahoittaa lakisääteisien osan. Menepä nyt vaikka opetus- tai terveysviranomaisten sivuille ja tutki sieltä eri palvelujen valtionosuusprosentit vahvistetuista yksikköhinnoista. Se valtionosuusprosentti on sama kuin muuallakin. Kerropas neropatti kuinka suuri osa Helsingin kaupungin toteutuneista palvelumenoista rahoitetaan valtionosuuksista ja kuinka suuri osa keräämistään veroista kaupungille jää yli palveluidensa rahoituksen jälkeen.

Ei näitä virkoja ole keskitetty muuten kuin järkisyistä. Tuskinpa isäntäkään oli liikkeellä muuten kuin provokatiivisessa mielessä. Mutta tehdään asiallisesti sama asia näin: Jaetaan valtion virkamiesten kunnallisverot ja tietysti myös heidän palvelujensa aiheuttamat kustannukset väkilukujen suhteessa. Jos muusta tasauksesta luovutaan, kyllä tämä käy meille helsinkiläisille. Arvonlisän määrittelyssä isäntä on kyllä vielä Marxin Kallen ajoissa ja hevospelien aikakaudessa, niin öky- kuin onkin. Kyllä siellä pääkonttorissa arvoa lisätään siinä kuin muuallakin.

Hyvä esimerkki kepulaisesta ja muiden ajattelutavoista nähdään tässäkin asiassa.

Mielipidepankki aloittaa tarkoituksella räväkällä, konkreettisella ehdotuksella, jonka Ökyisäntä panee lekkeriksi esittämällä sellaista, joka ei mitenkään ole mahdollista - onneksi. Menojako pitäisi vaan lisätä; eikö pyrkimys ole päinvastaiseen?

Oiva Härköselle tietysti on tärkeintä tehdä tuossakin vain politiikkaa ja panna kaikki pahan Lipposen syyksi, jonka aiheuttamasta pinteestä nyt hyvä kepu pelastaa. Oivalle ei näy vain riittävän vielä sekään uskottavuutensa menetys, jossa hän onnistui viimeksi täydellisesti syyllistämällä vain Lipposen myös eläkeläisten aseman heikentämisestä, "unohtamalla", että asiaa ratkaisevasti heikennettiin nimenomaan Ahon hallituksen aikana, josta minä esitin faktatiedot.

Sinä näet asiassa juuri sen olennaisimman. Eli tuo se on:

>> Päämäärä on tuottaa laadukkaat peruspalvelut niin, että ne ovat mahdollisimman hyvin kaikkien kansalaisten saatavilla, tavoitteena sellainen toimintatapa, jonka kustannukset eivät nouse 5% vuodessa niin kuin nyt, vaan enintään 3% vuodessa, kuten bkt on keskimäärin noussut.

JormaKKorhonen kirjoitti:

Hyvä esimerkki kepulaisesta ja muiden ajattelutavoista nähdään tässäkin asiassa.

Mielipidepankki aloittaa tarkoituksella räväkällä, konkreettisella ehdotuksella, jonka Ökyisäntä panee lekkeriksi esittämällä sellaista, joka ei mitenkään ole mahdollista - onneksi. Menojako pitäisi vaan lisätä; eikö pyrkimys ole päinvastaiseen?

Oiva Härköselle tietysti on tärkeintä tehdä tuossakin vain politiikkaa ja panna kaikki pahan Lipposen syyksi, jonka aiheuttamasta pinteestä nyt hyvä kepu pelastaa. Oivalle ei näy vain riittävän vielä sekään uskottavuutensa menetys, jossa hän onnistui viimeksi täydellisesti syyllistämällä vain Lipposen myös eläkeläisten aseman heikentämisestä, "unohtamalla", että asiaa ratkaisevasti heikennettiin nimenomaan Ahon hallituksen aikana, josta minä esitin faktatiedot.

Sinä näet asiassa juuri sen olennaisimman. Eli tuo se on:

>> Päämäärä on tuottaa laadukkaat peruspalvelut niin, että ne ovat mahdollisimman hyvin kaikkien kansalaisten saatavilla, tavoitteena sellainen toimintatapa, jonka kustannukset eivät nouse 5% vuodessa niin kuin nyt, vaan enintään 3% vuodessa, kuten bkt on keskimäärin noussut.

Lue lisää

Korhonen haluaa ilmeisesti edelleen Neuvostoliittoa Suomen isännäksi, kun puhuu pakosta. Tiedoksi, että Suomi on suht'koht' vapaa länsimainen demokratia, joissa ei harrasteta pakkokeinoja. Myös seksin ostaminen kuuluu tähän samaan kategoriaan, siinä alistetaan naista.

Korhosella on paljon opiskelemista vielä vapaasta keskustelusta ja yhteiskunnasta.

Jorma K.Korhonen ja Jäbä. Opetelkaa joitakin perusasioita.

Ei mikään kunta tule toimeen ilman tulonsiirtoja valtiolta.

Helsingin kaupungin palveluiden kustannuksia valtio rahoittaa samalla prosenttiosuudella kuin minkä muun tahansa kunnan ainoastaan vahvistettujen yksikköhintojen vaihdellessa.

JormaKKorhonen kirjoitti:

Hyvä esimerkki kepulaisesta ja muiden ajattelutavoista nähdään tässäkin asiassa.

Mielipidepankki aloittaa tarkoituksella räväkällä, konkreettisella ehdotuksella, jonka Ökyisäntä panee lekkeriksi esittämällä sellaista, joka ei mitenkään ole mahdollista - onneksi. Menojako pitäisi vaan lisätä; eikö pyrkimys ole päinvastaiseen?

Oiva Härköselle tietysti on tärkeintä tehdä tuossakin vain politiikkaa ja panna kaikki pahan Lipposen syyksi, jonka aiheuttamasta pinteestä nyt hyvä kepu pelastaa. Oivalle ei näy vain riittävän vielä sekään uskottavuutensa menetys, jossa hän onnistui viimeksi täydellisesti syyllistämällä vain Lipposen myös eläkeläisten aseman heikentämisestä, "unohtamalla", että asiaa ratkaisevasti heikennettiin nimenomaan Ahon hallituksen aikana, josta minä esitin faktatiedot.

Sinä näet asiassa juuri sen olennaisimman. Eli tuo se on:

>> Päämäärä on tuottaa laadukkaat peruspalvelut niin, että ne ovat mahdollisimman hyvin kaikkien kansalaisten saatavilla, tavoitteena sellainen toimintatapa, jonka kustannukset eivät nouse 5% vuodessa niin kuin nyt, vaan enintään 3% vuodessa, kuten bkt on keskimäärin noussut.

Lue lisää

vankileiriä pakolla. Punakapinalliset hirteen.

Ökyisäntä kirjoitti:

Jorma K.Korhonen ja Jäbä. Opetelkaa joitakin perusasioita.

Ei mikään kunta tule toimeen ilman tulonsiirtoja valtiolta.

Helsingin kaupungin palveluiden kustannuksia valtio rahoittaa samalla prosenttiosuudella kuin minkä muun tahansa kunnan ainoastaan vahvistettujen yksikköhintojen vaihdellessa.

Lue lisää

Jos ja kun kuntien verotusoikeutta laajennetaan Heinäluoman esittämällä tavalla, kunnat kykenevät verotuloillaan hoitamaan tehtävänsä. Tai siis muut kuin Kepulandian kunnat siihen pystyvät. Tällainen tulojen ja menojen läpinäkyvyys pitäisikin saada aikaan vastuullisen kuntatalouden edistämiseksi. Kun kunta päättää itse kunnallisten palvelujen tasosta sen mukaan kuin kirstussa on rahaa, asiat ovat kunnossa. Jos se ei onnistu, pitää kunnassa harkita rakenteellisia muutoksia kuten esim. kuntaliitoksia.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jos ja kun kuntien verotusoikeutta laajennetaan Heinäluoman esittämällä tavalla, kunnat kykenevät verotuloillaan hoitamaan tehtävänsä. Tai siis muut kuin Kepulandian kunnat siihen pystyvät. Tällainen tulojen ja menojen läpinäkyvyys pitäisikin saada aikaan vastuullisen kuntatalouden edistämiseksi. Kun kunta päättää itse kunnallisten palvelujen tasosta sen mukaan kuin kirstussa on rahaa, asiat ovat kunnossa. Jos se ei onnistu, pitää kunnassa harkita rakenteellisia muutoksia kuten esim. kuntaliitoksia.

Lue lisää

Miksi pitäisi luopua valtionosuuksista, kun kerran eduskunta Suomessa päättää siitä, mitä palveluja ja subjektiivisia oikeuksia kansalaisille kuuluu. Jos ei haluta luopua tasa-arvoisuuden vaatimuksesta, on valtionosuuksilla oikeudenmukaisuus perustelunaan.

Kuntien tehokkuustutkimus osoittaa, että esimerkiksi palvelujen tuottajan peri kallis ja tehoton haaskaa valtionosuuksia hukkaan asukasta kohti paljon enemmän kuin monet "kepulandian" kunnat.

Ökyisäntä kirjoitti:

Jorma K.Korhonen ja Jäbä. Opetelkaa joitakin perusasioita.

Ei mikään kunta tule toimeen ilman tulonsiirtoja valtiolta.

Helsingin kaupungin palveluiden kustannuksia valtio rahoittaa samalla prosenttiosuudella kuin minkä muun tahansa kunnan ainoastaan vahvistettujen yksikköhintojen vaihdellessa.

Lue lisää

Helsinkiläisten maksamista kunnallisveroista kerättiin viime vuonna kolmen prosenttiyksikön verran muiden kuntien kulujen rahoittamiseen.

JormaKKorhonen kirjoitti:

Hyvä esimerkki kepulaisesta ja muiden ajattelutavoista nähdään tässäkin asiassa.

Mielipidepankki aloittaa tarkoituksella räväkällä, konkreettisella ehdotuksella, jonka Ökyisäntä panee lekkeriksi esittämällä sellaista, joka ei mitenkään ole mahdollista - onneksi. Menojako pitäisi vaan lisätä; eikö pyrkimys ole päinvastaiseen?

Oiva Härköselle tietysti on tärkeintä tehdä tuossakin vain politiikkaa ja panna kaikki pahan Lipposen syyksi, jonka aiheuttamasta pinteestä nyt hyvä kepu pelastaa. Oivalle ei näy vain riittävän vielä sekään uskottavuutensa menetys, jossa hän onnistui viimeksi täydellisesti syyllistämällä vain Lipposen myös eläkeläisten aseman heikentämisestä, "unohtamalla", että asiaa ratkaisevasti heikennettiin nimenomaan Ahon hallituksen aikana, josta minä esitin faktatiedot.

Sinä näet asiassa juuri sen olennaisimman. Eli tuo se on:

>> Päämäärä on tuottaa laadukkaat peruspalvelut niin, että ne ovat mahdollisimman hyvin kaikkien kansalaisten saatavilla, tavoitteena sellainen toimintatapa, jonka kustannukset eivät nouse 5% vuodessa niin kuin nyt, vaan enintään 3% vuodessa, kuten bkt on keskimäärin noussut.

Lue lisää

Täällä on paljon näitä jakopoliitikkoja, joiden mielestä pienille kunnille pitää vaan antaa jatkuvasti lisää rahaa, kun rikkailta voi ottaa enemmän.

Tällainen Robin Hood -ajattelu on ymmärrettävää, koska sellainen populismi menee niin helposti tyhmiin päihin.

Nämä vesselit jättävät kuitenkin ilmeisen tahallaan täysin vaille huomiota sen, että kyse ei ole siitä paljonko rahaa käytetään tai paljonko trahaa tasataan kuntien välillä, vaan siitä paljonko kustannukset nousevat vuosittain tällä pelillä.

Käytettiin rahaa miten vähän tai paljon tahansa, tai annetaan rahaa kunnille lisää miten runsaasti tahansa, niin se ei vaan vetele, että kustannusten KASVU on 5% vuodessa, kun bkt:n kasvu on vain 3% vuodessa.

Jaba_43 kirjoitti:

Täällä on paljon näitä jakopoliitikkoja, joiden mielestä pienille kunnille pitää vaan antaa jatkuvasti lisää rahaa, kun rikkailta voi ottaa enemmän.

Tällainen Robin Hood -ajattelu on ymmärrettävää, koska sellainen populismi menee niin helposti tyhmiin päihin.

Nämä vesselit jättävät kuitenkin ilmeisen tahallaan täysin vaille huomiota sen, että kyse ei ole siitä paljonko rahaa käytetään tai paljonko trahaa tasataan kuntien välillä, vaan siitä paljonko kustannukset nousevat vuosittain tällä pelillä.

Käytettiin rahaa miten vähän tai paljon tahansa, tai annetaan rahaa kunnille lisää miten runsaasti tahansa, niin se ei vaan vetele, että kustannusten KASVU on 5% vuodessa, kun bkt:n kasvu on vain 3% vuodessa.

Lue lisää

...pystytään vastaamaan tuotteiden hintojen nousuun?

---- kirjoitti:

...pystytään vastaamaan tuotteiden hintojen nousuun?

Ei kuntaliitoksilla mitään muuteta, vaan sillä muutetaan, että palvelut tuotetaan eri tavalla, mikä monessa tapauksessa sujuu paremmin eikä maksa turhaa rahaa, kun palveluja ei hallinnoida eikä johdeta sadoissa pienissä kuntayksiköissä, jokaisessa samoja asioita erikseen pyöritellen.

Kannattaa pitää asiat visusti erossa toisistaan, sillä vaikka rikkailta kunnilta siirrettäisi kuinka paljon rahaa tahansa köyhemmille kunnille, niin se ei ratkaise millään tavalla sitä, että kustannukset nousevat nopeammin kuin kansantalous kasvaa.

Jos kulut nousevat 5% ja tulot vain 3%, niin edessä on konkurssi.

Kyse siis ei ole kuntien yhdistämisestä, vaan julkisten palvelujen kustannuskasvun pitämisestä kansantalouden kasvun tasolla. Kuntien yhdistäminen melko varmasti helpottaa palvelutuotannon poliittista päätöksentekoa ja palvelujen organisointiakin.

Oivan väittämä siitä, että tasaustarve olisi syntynyt sen seurauksena, että työikäinen väestö on muuttanut Lipposen hallituksen päätösten seurauksena muualle on pötyä. Tasaustarvetta nimenomaan Kepukuntiin päin oli jo ennen kuin Lipposen hallituksesta nähtiin edes päiväunia.

Tarkistan väestötilastoista vähän summittain työikäisen väestön osuuden kehitystä eräissä Kepulandian elättikunnissä (Merijärvi, Ullava, Yli-Kiiminkin, Kestilä, Alavieska) vuosien 1990-2004 aikana. Tuloksena oli se, että työikäisen väestön osuus on näissä kunnissa pysynyt sunnilleen samana. Pahimmassa elättikunnassa eli Merijärvellä se on jopa vähän lisääntynyt. Olen melko varma, että tilanne on aika lailla sama eri puolilla Suomea. 1990-luvun muuttoliike oli kovin vähäistä verrattuna 60- ja 70-lukuihin, jolloin Kepu-politiikka pani väet liikkeelle.

Kepulandian elättikuntien ongelma on se, että kunnissa ei ole tarjolla työtä. Yritystoiminta on vähäistä tai se puuttuu kokonaan. Ainoa yritystoiminnan muoto on maatalous, mikä vaan nielee entisestään verotuloja eikä tuo niitä. Luultavasti paras indikaattori etsittäessä huonosti menestyviä kuntia on kunnan maatalousvaltaisuus yhdistettynä Kepun suureen kannatukseen.

Jokaiselle kansalaiselle pitää toki taata perusturva. Kysymys onkin siitä, että maata pitää kehittää niin, että perusturvaan käytettävä rahasumma pienenisi toisaalta palvelurakennetta tehostamalla ja perusturvan varassa olevien määrä vähenisi työllistämistä edistävää kuntarakennetta suosimalla. Merijärvet ja Ullavat elelevät kaukana kaikesta toimeliaisuudesta odottaen, että Joulupukki toisi heille yritystoimintaa ja työtä. Järkevässä kuntauudistuksessa on taas kyse siitä, että parannetaan ihmisten toimeentulomahdollisuuksia eikä elätetä vuodesta toiseen jossain hornantuutissa sijaitsevia kuntia.

Mielipidepankki kirjoitti:

Oivan väittämä siitä, että tasaustarve olisi syntynyt sen seurauksena, että työikäinen väestö on muuttanut Lipposen hallituksen päätösten seurauksena muualle on pötyä. Tasaustarvetta nimenomaan Kepukuntiin päin oli jo ennen kuin Lipposen hallituksesta nähtiin edes päiväunia.

Tarkistan väestötilastoista vähän summittain työikäisen väestön osuuden kehitystä eräissä Kepulandian elättikunnissä (Merijärvi, Ullava, Yli-Kiiminkin, Kestilä, Alavieska) vuosien 1990-2004 aikana. Tuloksena oli se, että työikäisen väestön osuus on näissä kunnissa pysynyt sunnilleen samana. Pahimmassa elättikunnassa eli Merijärvellä se on jopa vähän lisääntynyt. Olen melko varma, että tilanne on aika lailla sama eri puolilla Suomea. 1990-luvun muuttoliike oli kovin vähäistä verrattuna 60- ja 70-lukuihin, jolloin Kepu-politiikka pani väet liikkeelle.

Kepulandian elättikuntien ongelma on se, että kunnissa ei ole tarjolla työtä. Yritystoiminta on vähäistä tai se puuttuu kokonaan. Ainoa yritystoiminnan muoto on maatalous, mikä vaan nielee entisestään verotuloja eikä tuo niitä. Luultavasti paras indikaattori etsittäessä huonosti menestyviä kuntia on kunnan maatalousvaltaisuus yhdistettynä Kepun suureen kannatukseen.

Jokaiselle kansalaiselle pitää toki taata perusturva. Kysymys onkin siitä, että maata pitää kehittää niin, että perusturvaan käytettävä rahasumma pienenisi toisaalta palvelurakennetta tehostamalla ja perusturvan varassa olevien määrä vähenisi työllistämistä edistävää kuntarakennetta suosimalla. Merijärvet ja Ullavat elelevät kaukana kaikesta toimeliaisuudesta odottaen, että Joulupukki toisi heille yritystoimintaa ja työtä. Järkevässä kuntauudistuksessa on taas kyse siitä, että parannetaan ihmisten toimeentulomahdollisuuksia eikä elätetä vuodesta toiseen jossain hornantuutissa sijaitsevia kuntia.

Lue lisää

En minä ainakaan haluasi muuttaa Helsinkiin jos siellä tulee noin sairaaksi ja pahoinvoivaksi kuin sinä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Oivan väittämä siitä, että tasaustarve olisi syntynyt sen seurauksena, että työikäinen väestö on muuttanut Lipposen hallituksen päätösten seurauksena muualle on pötyä. Tasaustarvetta nimenomaan Kepukuntiin päin oli jo ennen kuin Lipposen hallituksesta nähtiin edes päiväunia.

Tarkistan väestötilastoista vähän summittain työikäisen väestön osuuden kehitystä eräissä Kepulandian elättikunnissä (Merijärvi, Ullava, Yli-Kiiminkin, Kestilä, Alavieska) vuosien 1990-2004 aikana. Tuloksena oli se, että työikäisen väestön osuus on näissä kunnissa pysynyt sunnilleen samana. Pahimmassa elättikunnassa eli Merijärvellä se on jopa vähän lisääntynyt. Olen melko varma, että tilanne on aika lailla sama eri puolilla Suomea. 1990-luvun muuttoliike oli kovin vähäistä verrattuna 60- ja 70-lukuihin, jolloin Kepu-politiikka pani väet liikkeelle.

Kepulandian elättikuntien ongelma on se, että kunnissa ei ole tarjolla työtä. Yritystoiminta on vähäistä tai se puuttuu kokonaan. Ainoa yritystoiminnan muoto on maatalous, mikä vaan nielee entisestään verotuloja eikä tuo niitä. Luultavasti paras indikaattori etsittäessä huonosti menestyviä kuntia on kunnan maatalousvaltaisuus yhdistettynä Kepun suureen kannatukseen.

Jokaiselle kansalaiselle pitää toki taata perusturva. Kysymys onkin siitä, että maata pitää kehittää niin, että perusturvaan käytettävä rahasumma pienenisi toisaalta palvelurakennetta tehostamalla ja perusturvan varassa olevien määrä vähenisi työllistämistä edistävää kuntarakennetta suosimalla. Merijärvet ja Ullavat elelevät kaukana kaikesta toimeliaisuudesta odottaen, että Joulupukki toisi heille yritystoimintaa ja työtä. Järkevässä kuntauudistuksessa on taas kyse siitä, että parannetaan ihmisten toimeentulomahdollisuuksia eikä elätetä vuodesta toiseen jossain hornantuutissa sijaitsevia kuntia.

Lue lisää

... riittävästi monilla maakuntien alueilla ja työikäinen väestö joutuu hakeutumaan suuriin keskuksiin varsinkin Helsingin seudulle. Se taas johtuu siitä, etttä Lipposen hallitukset eivät välittäneet aluepolitiikasta, vain keskittivät.

Se, että todistat työikäisen väestön viime aikoina näillä huonoilla alueilla lisääntyneen, todistaa vain, että nykyhallitus on saanut jo käännöksen aikaan. Sinä puhut vain työikäisen väestön osuuden kehityksestä, pitäisi verrata myös hyvinvoipien
alueiden kuntien työikäisen väestön osuuteen.

Näillä maakuntien alueilla ei suinkaan maanviljelys ei suinkaan enää tarjoa monellekaan työtä (nykyisin noin 100 tuhannelle), vaan siellä on virinnyt muuta yritystoimintaa. Yli puolilla maatalousyrittäjistä on jo muuta yritystoimintaa tai käyvät läheisessä keskuksessa muissa töissä.

Voisit jättää tuommoisen halventavan nimityksen pois käytöstä kuin elättikunta. Eipä taida noissa maakuntien murjoitussa kunnissa sossujen kannatus kasvaa, kun huomaavat teidän halpamaisen nimittelynkin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Oivan väittämä siitä, että tasaustarve olisi syntynyt sen seurauksena, että työikäinen väestö on muuttanut Lipposen hallituksen päätösten seurauksena muualle on pötyä. Tasaustarvetta nimenomaan Kepukuntiin päin oli jo ennen kuin Lipposen hallituksesta nähtiin edes päiväunia.

Tarkistan väestötilastoista vähän summittain työikäisen väestön osuuden kehitystä eräissä Kepulandian elättikunnissä (Merijärvi, Ullava, Yli-Kiiminkin, Kestilä, Alavieska) vuosien 1990-2004 aikana. Tuloksena oli se, että työikäisen väestön osuus on näissä kunnissa pysynyt sunnilleen samana. Pahimmassa elättikunnassa eli Merijärvellä se on jopa vähän lisääntynyt. Olen melko varma, että tilanne on aika lailla sama eri puolilla Suomea. 1990-luvun muuttoliike oli kovin vähäistä verrattuna 60- ja 70-lukuihin, jolloin Kepu-politiikka pani väet liikkeelle.

Kepulandian elättikuntien ongelma on se, että kunnissa ei ole tarjolla työtä. Yritystoiminta on vähäistä tai se puuttuu kokonaan. Ainoa yritystoiminnan muoto on maatalous, mikä vaan nielee entisestään verotuloja eikä tuo niitä. Luultavasti paras indikaattori etsittäessä huonosti menestyviä kuntia on kunnan maatalousvaltaisuus yhdistettynä Kepun suureen kannatukseen.

Jokaiselle kansalaiselle pitää toki taata perusturva. Kysymys onkin siitä, että maata pitää kehittää niin, että perusturvaan käytettävä rahasumma pienenisi toisaalta palvelurakennetta tehostamalla ja perusturvan varassa olevien määrä vähenisi työllistämistä edistävää kuntarakennetta suosimalla. Merijärvet ja Ullavat elelevät kaukana kaikesta toimeliaisuudesta odottaen, että Joulupukki toisi heille yritystoimintaa ja työtä. Järkevässä kuntauudistuksessa on taas kyse siitä, että parannetaan ihmisten toimeentulomahdollisuuksia eikä elätetä vuodesta toiseen jossain hornantuutissa sijaitsevia kuntia.

Lue lisää

Mitä tiedät Merijärvien ja Ullavien sosiaalimenoista suhteessa työttömyyteen ja väestörakenteeseen sekä hallinnon tehokkuudesta? Vertaa huviksesi vaikkapa Merijärven ja Helsingin hallintokustannuksia aloittain suhteutettuna väkilukuun, ottaen tietysti huomioon sopivissa kohdissa väestörakenne ja työttömyys. Saattaa tulla muutama yllätys vastaan.

En minä ainakaan näe millään lailla pahana sitä asiaa, että työikäisten määrä LISÄÄNTYY jossain suhteessa muihin..? Trendi kun on vastakkainen maassamme muuten. Tietysti olisi paras, jos se muu väestö olisi mahdollisimman lapsivoittoista, mutta kai senkin voi katsoa kustannuseräksi lyhyellä tähtäimellä, ja käyttää sitä yksilöimättömässä muodossa lyömäaseena.

"Järkevässä kuntauudistuksessa on taas kyse siitä, että parannetaan ihmisten toimeentulomahdollisuuksia eikä elätetä vuodesta toiseen jossain hornantuutissa sijaitsevia kuntia."

Tarkoitit varmaan, että niissä kunnissa eläviä ihmisiä? Valitettavasti tuollainen syrjintä on perustuslain vastaista.

Kaikesta tästä aiheesta kirjoittamastasi paistaa läpi halusi suorittaa väestön pakkosiirtoja tehokkuuden lisäämiseksi. Sinänsä mukavaa lukea suoria sanoja aiheista, joista sosialidemokraatit korkeammalla tasolla vaikenevat. Oletko muuten vieläkin sitä mieltä, että yliopistot pitäisi lakkauttaa muualla Suomessa kuin Helsingissä, ja siirtää parisataatuhatta opiskelijaa henkilökuntaa sinne (ilmeisesti telttamajoitukseen, opetus järjestää parakeissa..?)

Käsittääkseni meillä on jotain kilpailua sekoittavia yritystukia, joita maksetaan vain tietyissä ennalta määrätyissä "kasvukeskuksissa". Onko se sitten ihme, jos työpaikat keskittyvät?

---- kirjoitti:

Mitä tiedät Merijärvien ja Ullavien sosiaalimenoista suhteessa työttömyyteen ja väestörakenteeseen sekä hallinnon tehokkuudesta? Vertaa huviksesi vaikkapa Merijärven ja Helsingin hallintokustannuksia aloittain suhteutettuna väkilukuun, ottaen tietysti huomioon sopivissa kohdissa väestörakenne ja työttömyys. Saattaa tulla muutama yllätys vastaan.

En minä ainakaan näe millään lailla pahana sitä asiaa, että työikäisten määrä LISÄÄNTYY jossain suhteessa muihin..? Trendi kun on vastakkainen maassamme muuten. Tietysti olisi paras, jos se muu väestö olisi mahdollisimman lapsivoittoista, mutta kai senkin voi katsoa kustannuseräksi lyhyellä tähtäimellä, ja käyttää sitä yksilöimättömässä muodossa lyömäaseena.

"Järkevässä kuntauudistuksessa on taas kyse siitä, että parannetaan ihmisten toimeentulomahdollisuuksia eikä elätetä vuodesta toiseen jossain hornantuutissa sijaitsevia kuntia."

Tarkoitit varmaan, että niissä kunnissa eläviä ihmisiä? Valitettavasti tuollainen syrjintä on perustuslain vastaista.

Kaikesta tästä aiheesta kirjoittamastasi paistaa läpi halusi suorittaa väestön pakkosiirtoja tehokkuuden lisäämiseksi. Sinänsä mukavaa lukea suoria sanoja aiheista, joista sosialidemokraatit korkeammalla tasolla vaikenevat. Oletko muuten vieläkin sitä mieltä, että yliopistot pitäisi lakkauttaa muualla Suomessa kuin Helsingissä, ja siirtää parisataatuhatta opiskelijaa henkilökuntaa sinne (ilmeisesti telttamajoitukseen, opetus järjestää parakeissa..?)

Käsittääkseni meillä on jotain kilpailua sekoittavia yritystukia, joita maksetaan vain tietyissä ennalta määrätyissä "kasvukeskuksissa". Onko se sitten ihme, jos työpaikat keskittyvät?

Lue lisää

Tässä ei ole syytä alkaa tarkastella Merijärven tai Ullavan sosiaalimenoja. Riittää, kun tietää, että Merijärvellä valtiosuuksien tasaus on 70 % ja Ullavalla yli 60 % kunnan omista verotuloista eli koko kuntataloudesta 35-40 %. Ja tämä siis pelkästään tasauksesta, muut valtionosuudet tulevat päälle. Niin kauan kuin tilanne on tämä eli kun muut maksavat merijärveläisten ja ullavalaisten menot, asiat ovat persiillään.

Se että kunnat itse ottavat vastuuta menoistaan, ei ole perustuslain vastaista. Se ei ole syrjintää vaan vastuunkantoa huonosta kuntarakenteesta jne.

Minä en kannata väestön pakkosiirtoja toisin kuin Kepu hajasijoitusinnossaan. Yliopisto-opetusta voidaan hyvin antaa ainakin Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä. Muita yliopistoja voidaan sen sijaan katsoa jo kriittisellä silmällä ja ihan tiedetuotannollisin perustein.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tässä ei ole syytä alkaa tarkastella Merijärven tai Ullavan sosiaalimenoja. Riittää, kun tietää, että Merijärvellä valtiosuuksien tasaus on 70 % ja Ullavalla yli 60 % kunnan omista verotuloista eli koko kuntataloudesta 35-40 %. Ja tämä siis pelkästään tasauksesta, muut valtionosuudet tulevat päälle. Niin kauan kuin tilanne on tämä eli kun muut maksavat merijärveläisten ja ullavalaisten menot, asiat ovat persiillään.

Se että kunnat itse ottavat vastuuta menoistaan, ei ole perustuslain vastaista. Se ei ole syrjintää vaan vastuunkantoa huonosta kuntarakenteesta jne.

Minä en kannata väestön pakkosiirtoja toisin kuin Kepu hajasijoitusinnossaan. Yliopisto-opetusta voidaan hyvin antaa ainakin Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä. Muita yliopistoja voidaan sen sijaan katsoa jo kriittisellä silmällä ja ihan tiedetuotannollisin perustein.

Lue lisää

...ovat ihmisten perustuslaissa turvatut subjektiiviset oikeudet. Niistä ei päästä ketkuttelemaan irti liittämällä kuntia yhteen ja jättämällä heitteille keskuksesta katsottuna sivukylät. Viimesijainen vastuu perusoikeuksista kuuluu valtiolle, joka kuntien tuloista ja menoista pääosin määrää. Kannattaisiko SDP perusoikeusturvan heikentämistä kustannusten nousun vuoksi?

Hallintoremontilla, jollainen kuntaliitos on, voidaan vaikuttaa vain hallintokustannuksiin, jotka ovat vain marginaalinen osa kuntien budjeteissa. Yleensä hallinto (Merijärvenkin tapauksessa) tulee halvemmaksi suhteessa asukasmäärään kuin suurissa keskuksissa. Jos niissä ei ole aitoa ongelmaa, ei kuntien pakkoliitoksilla ole mitään perustelua, varsinkin kun hallintomenot liitoksien yhteydessä vain lisääntyvät (yksinkertaistettuna esimerkkinä yhden kunnanjohtajan poistuessa tilalle tulee vaikkapa ylimääräinen hallintosihteeri, apulaiskaupunginjohtaja, tämän sihteeri jne).

Yliopistoista olen pääosin samaa mieltä. Jonkin verran isompiin yksikköihin lähinnä humanistisessa opetuksessa voitaisiin mennä, jonkinlaisella vaihtokauppamenettelyllä ehkä. Yliopistot ovat maakunnallisesti monesti melkoisia talousmoottoreita, ja turvaavat maakunnallista korkeakoulutetun työvoiman tarvetta joillain aloilla hyvin. Jos opetus on laadukasta ja työvoiman tarve sekä opiskelijoiden kotipaikat kohtaavat pääosin, tilanne on hyvä.

Sitten on niitä surkeitakin esimerkkejä, vaikkapa Lapin oikeustieteellinen tiedekunta. Opiskelijoista vähemmistö on Lapista, ja työvoiman tarve on maakunnassa vähäistä/olematonta. Iso osa opiskelijoista sijoittuu työelämään ihan muualle. Monet opettajatkin tulevat lentokoneella luennoimaan, kun tundran keskellä asuminen ei houkuta. Sen joutaisi nopeassa aikataulussa sijoittaa Ouluun, mutta yliopistollinen itsehallinto tulee tässä vastaan.

Ainoita hyviä asioita mitä Haatainen opetusministerinä sai aikaan, oli Joensuun oikeustieteellisen torppaaminen tarpeettomana.

"Suurissa kaupungeissa
Kirjoittanut: Oiva Härkönen, 28.9.2004 klo 13.06
Jotensakin suuri kaupunki on Oulu, jossa Keskustalla on vankka kannatus. Se lisääntyy koko ajan myös etelän suurissa kaupungeissa.
Kunnallisvaalit ovat Kokoomukselle viimeinen niitti sen joutumisesta pienten puolueiden sarjaan. Soossujen ja kepun kannatuksen lisäys lyövät sen suurissa kaupungeissa. Lapsenkasvoinen puheenjohtaja ei vedä."

Olit käynyt jättämässä vastineen jo puolitoistavuotta sitten tekemääni avaukseen "aselevon solmimisen 60-vuotispäivänä:

Olin siinä muistellut kenraali Ehrnroothin usein toistamaa närkästystä siitä, että jotkut meilläkin puhuvat hävityistä sodistamme, vaikka me torjuntavoitoilla voitimme itsenäisyytemme. Niinhän tapahtui, sillä maahamme tunkeutunut vihollinen ei päässyt tarkoitukseensa, jonka jo nyt viimeistään me kaikki hyvin tiedämme.

Sinä olit katsonut asiaksesi olla toista mieltä. Vastasin sinulle siellä, mutta ehkä et mene enää jäljillesi, joten laitan vastaukseni tähän, vaikka se ei tähän aiheeseen kuulu:

- - -

Luehan tuo Ehrnroothin mielipide...
Kirjoittanut: JormaKKorhonen 25.4.2006 klo 14.12
Poista oma viesti

...ja mieti sitä!

Pelokas Paaiskivi Tukholmassa mme Kollontaysn kanssa jo helmikuussa 1944 neuvotellessan tuli tälle lipsauttaneeksi, että Suomi on valmis rauhaan. Stalin sai siitä sanan ja niinpä Paasikivi joutui sitten vähän myöhemmin Moskovassa vastaanottamaan Neuvostoliiton vaatimuksen ehdottomasta antautumisesta. Jo takkinsa kääntänyt Kekkonen puolsi sitä innokkaasti.

Jos maamme johdossa ei olisi ollut viisaampia ja rohkeampia miehiä, kuten Risto Ryti, Väinö Tanner ja monta muuta, antautuneethan olisimme, ja silloin sota olisi todella hävitty ja Suomi olisi miehitetty, kenties liitetty Neuvostoliittoon, kuten Baltian maat. Ainakin meistä olisi tehty "kansandemokratia" Tshekkoslovakian, Puolan ym. tapaan.

Mutta kun viisaiden ja rohkeiden johtajiemme päätöksen mukaisesti jatkoimme taistelua ja sankarillisten sotilaittemme uhrivalmiilla asenteella saavutimme suuret torjuntavoittomme raskaissa taisteluissamme kesällä 1944, pääsimme neuvottelemaan rauhan ehdoista ja tekemään rauhan ja Suomi pelastui.

Kuinka siis olisimme hävinneet, kun pelastuimme? Katso, miten kävi hävinneille maille! Epäoikeutetun kohtalon toki saimme, mutta voitimme tärkeimmän: itsenäisyytemme.

Toki sen itsenäisyytemme sitten se samainen Kekkonen suuresti vaaransi. Ja varmaan, jos sinun asenteellasi varustettuja reservin upseereita olisi ollut jo sotiemme aikanan, olisimme todella hävinneet sodan. Mutta sehän ei kai sinulle olisi ollut epämieluista?

- - -

Tuossa on vielä linkki avaukseeni, jossa tuokin keskustelu käytiin:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000004534963

JormaKKorhonen kirjoitti:

Olit käynyt jättämässä vastineen jo puolitoistavuotta sitten tekemääni avaukseen "aselevon solmimisen 60-vuotispäivänä:

Olin siinä muistellut kenraali Ehrnroothin usein toistamaa närkästystä siitä, että jotkut meilläkin puhuvat hävityistä sodistamme, vaikka me torjuntavoitoilla voitimme itsenäisyytemme. Niinhän tapahtui, sillä maahamme tunkeutunut vihollinen ei päässyt tarkoitukseensa, jonka jo nyt viimeistään me kaikki hyvin tiedämme.

Sinä olit katsonut asiaksesi olla toista mieltä. Vastasin sinulle siellä, mutta ehkä et mene enää jäljillesi, joten laitan vastaukseni tähän, vaikka se ei tähän aiheeseen kuulu:

- - -

Luehan tuo Ehrnroothin mielipide...
Kirjoittanut: JormaKKorhonen 25.4.2006 klo 14.12
Poista oma viesti

...ja mieti sitä!

Pelokas Paaiskivi Tukholmassa mme Kollontaysn kanssa jo helmikuussa 1944 neuvotellessan tuli tälle lipsauttaneeksi, että Suomi on valmis rauhaan. Stalin sai siitä sanan ja niinpä Paasikivi joutui sitten vähän myöhemmin Moskovassa vastaanottamaan Neuvostoliiton vaatimuksen ehdottomasta antautumisesta. Jo takkinsa kääntänyt Kekkonen puolsi sitä innokkaasti.

Jos maamme johdossa ei olisi ollut viisaampia ja rohkeampia miehiä, kuten Risto Ryti, Väinö Tanner ja monta muuta, antautuneethan olisimme, ja silloin sota olisi todella hävitty ja Suomi olisi miehitetty, kenties liitetty Neuvostoliittoon, kuten Baltian maat. Ainakin meistä olisi tehty "kansandemokratia" Tshekkoslovakian, Puolan ym. tapaan.

Mutta kun viisaiden ja rohkeiden johtajiemme päätöksen mukaisesti jatkoimme taistelua ja sankarillisten sotilaittemme uhrivalmiilla asenteella saavutimme suuret torjuntavoittomme raskaissa taisteluissamme kesällä 1944, pääsimme neuvottelemaan rauhan ehdoista ja tekemään rauhan ja Suomi pelastui.

Kuinka siis olisimme hävinneet, kun pelastuimme? Katso, miten kävi hävinneille maille! Epäoikeutetun kohtalon toki saimme, mutta voitimme tärkeimmän: itsenäisyytemme.

Toki sen itsenäisyytemme sitten se samainen Kekkonen suuresti vaaransi. Ja varmaan, jos sinun asenteellasi varustettuja reservin upseereita olisi ollut jo sotiemme aikanan, olisimme todella hävinneet sodan. Mutta sehän ei kai sinulle olisi ollut epämieluista?

- - -

Tuossa on vielä linkki avaukseeni, jossa tuokin keskustelu käytiin:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000004534963

Lue lisää

On se ilmoja pidellyt.

Tuohan oli nimenomaan se neuvostomalli, jota Vasemmistoliitto ja SDP kannattavat. Vaalikarja pahoinvoimaan tiiviisti pieniin laatikoihinsa sivuittain ja päällekkäin. Tähän tähtäävät myös demarien kuntaliitospuheet.

Pikku kopperoissaan järjestelmälle nyrkkiä puivat ihmiset on paljon helpompi vakuuttaa siitä, kuinka tärkeää on nykymenon muuttaminen köyhille suotuisaksi vetämällä punainen viiva taas kerran vaaleissa ja kuulumalla ammattiyhdistykseen.

Ihmisten itsenäisyys (taloudellinen ja muunlainen) ja riippumattomuus valtiosta on myrkkyä demareille.

Olet käsittänyt ilmeisesti aivan oikein sen, mistä epäedullisessa kuntarakenteessa on kyse, kun vertaat sitä tehokkaaseen ja vähemmän tehokkaaseen asumiseen.

Omakotitaloasuminen esim. pääkaupunkiseudulla on varmaankin epätaloudellisempi asumismuoto kuin kerrostaloasuminen. Nyt pitää kuitenkin ottaa tarkasteluun yksi aivan perustavaa laatua oleva tekijä. Se on se, että omakotitaloasuja maksaa itse tehottomammasta asumismuodosta johtuvat kustannukset, mutta Kepulandian elättikunnissa asuvien menoista roiman osan maksavat muut.

Minun puolestani ihmiset voivat asua ihan missä tahansa ja ihan millaisissa taloissa tai maakuopissa tahansa kunhan kustantavat lystin itse.

Omakotitaloasujana tiedän, että sähkö-, vesi- ja viemäriliitynnät kustannetaan itse. Kunta järjestää kunnallistekniikan, mutta liityntöjä tarvitsevat maksavat ne. Kun alue on kaavoituksen mukaisesti sitten sataprosenttisesti asutettu, kunta on saanut aivan varmasti omansa takaisin korkojen kera. Lisäksi pääkaupunkiseudun asukkaat joutuvat maksamaan huomattavan korkeita kiinteistöveroja vuosittain jo sen vuoksi, että verottaja on arvostanut pääkaupunkiseudun tontit rakennuksineen varsin korkealle verotustasolle.

Pääkaupunkiseudun kaavoitetut pientaloasutusalueet ovat varsin tiiviitä kokonaisuuksia. Haja-asutusta ei ole. Näin esim. tiestön kustannukset ovat suhteellisen kustannustehokkaita. Väestöpohjat riittävät myös helposti tehokkaisiin koulu- ja terveyspalveluihin yms.

Pääkaupunkiseudun omakotitaloasutus on myös asukkaiden kannalta usein kustannustehokas asumismuoto. Tämä johtuu siitä, että oman työn osuus sekä rakennusvaiheessa että myöhemmin hoitokuluissa on keskimäärin verraten suuri. Esim. isännöinti- ja päivittäisiä huoltopalveluita harvoin tarvitaan. Itse joutuisin arvioni mukaan maksamaan mahdollisesti kaksinkertaisesti yhtiövastikkeena sen, minkä nyt maksan samoilla neliomäärillä omakotitalossa.

Pääkaupunkiseudun omakotitaloasuminen on myös turvallista vanhuuden ja työttömyyden varalta. Taloihin on sidottu paljon likvideja varoja, jotka on helppo realisoida. Sellaisia rysäystappiota ei synny mitä syntyy kunnissa, joissa jokin teollisuusyritys lopettaa toimintansa. Näin esim. vanhus, joka ei enää kykene itse huoltamaan omakotitaloaan, voi helposti siirtyä palveluasumiseen. Kepulandian kunnissa omakotitaloissa ei ole monasti ole tällaisia nopeasti realisoitavia varallisuuseriä.

---- kirjoitti:

Tuohan oli nimenomaan se neuvostomalli, jota Vasemmistoliitto ja SDP kannattavat. Vaalikarja pahoinvoimaan tiiviisti pieniin laatikoihinsa sivuittain ja päällekkäin. Tähän tähtäävät myös demarien kuntaliitospuheet.

Pikku kopperoissaan järjestelmälle nyrkkiä puivat ihmiset on paljon helpompi vakuuttaa siitä, kuinka tärkeää on nykymenon muuttaminen köyhille suotuisaksi vetämällä punainen viiva taas kerran vaaleissa ja kuulumalla ammattiyhdistykseen.

Ihmisten itsenäisyys (taloudellinen ja muunlainen) ja riippumattomuus valtiosta on myrkkyä demareille.

Lue lisää

Lähdeppä joskus Helsinkiin kiertämään sunnuntaisin asuntoesittelyjä. Voit aloittaa Eirasta ja muista Keskustan alueilta, missä ihmiset ostavat mieluusti näitä kerrostaloasuntoja usean tuhannen euron neliöhintaan. Kerrostaloasumista ei suinkaan koeta Helsingissä huonoksi asumismuodoksi. Hintatason määrää paljon suuremmin alueen arvostus. Niinpä kerrostaloasunto Helsingin keskustassa voi maksaa paljon enemmän kuin samankokoinen omakotitalo kaupungin laitamilla.

Kuntaliitosmallit eivät tähtää mihinkään kerrostaloasumiseen. Malliksi kelpaa aivan hyvin esim. Helsingin kehyskuntien asumismuodot, missä pientaloasutusta on paljonkin. Sitä on niin runsaasti neliokilometriä kohti, että järkevä ja taloudellinen palvelurakenne on mahdollinen. Siinä mallissa ei ole yhtä tönöä jossain peräkylässä ja toista sitten aivan toisella puolella toisessa peräkylässä. Esimerkiksi sopii vaikkapa Matti Vanhasen kotikunta Nurmijärvi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Lähdeppä joskus Helsinkiin kiertämään sunnuntaisin asuntoesittelyjä. Voit aloittaa Eirasta ja muista Keskustan alueilta, missä ihmiset ostavat mieluusti näitä kerrostaloasuntoja usean tuhannen euron neliöhintaan. Kerrostaloasumista ei suinkaan koeta Helsingissä huonoksi asumismuodoksi. Hintatason määrää paljon suuremmin alueen arvostus. Niinpä kerrostaloasunto Helsingin keskustassa voi maksaa paljon enemmän kuin samankokoinen omakotitalo kaupungin laitamilla.

Kuntaliitosmallit eivät tähtää mihinkään kerrostaloasumiseen. Malliksi kelpaa aivan hyvin esim. Helsingin kehyskuntien asumismuodot, missä pientaloasutusta on paljonkin. Sitä on niin runsaasti neliokilometriä kohti, että järkevä ja taloudellinen palvelurakenne on mahdollinen. Siinä mallissa ei ole yhtä tönöä jossain peräkylässä ja toista sitten aivan toisella puolella toisessa peräkylässä. Esimerkiksi sopii vaikkapa Matti Vanhasen kotikunta Nurmijärvi.

Lue lisää

Jaa, siirretäänkö siis merijärveläiset Eiraan asumaan? ;) Voisin minä ainakin siirtyä, jos vuokra maksetaan puolestani.

Jakomäkityylinen (Turusta käyttäisin törkyistä ja rauhatonta Halista hyvänä esimerkkinä) asuttaminen on kuitenkin todennäköisempi vaihtoehto, jos massiivisia määriä ihmisiä uudelleensijoitetaan. Asuttaminen täytyy tällöin toteuttaa halvalla, resurssipulan ratkaisuksihan koko asiaa on ehdotettu. Hinta-laatusuhteeltaan sellaista asumista verrattuna maaseudun omakotitaloasumiseen ei voi kannattaa millään.

Vanhassa kepulaisessa, monipuolisen elinkeinorakenteen, hyvän taloudenpidon sekä työllisyyden ja lisääntyvän väestön kotikunnassani kaavoitetaan ja rakennetaan tällä hetkellä keskustan välittömään läheisyyteen kunnan mittakaavassa suuria omakotitalolähiöitä ja jonkin verran omistusrivitaloja. Harva sielläkään korpeen uutta taloa rakentaa, vaikka toki sekin on mahdollista. Päätös siitä on omissa käsissä, eikä sitä erikoisemmin tueta.

Omakotitalolähiöistä minulla ei ole pahaa sanaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olet käsittänyt ilmeisesti aivan oikein sen, mistä epäedullisessa kuntarakenteessa on kyse, kun vertaat sitä tehokkaaseen ja vähemmän tehokkaaseen asumiseen.

Omakotitaloasuminen esim. pääkaupunkiseudulla on varmaankin epätaloudellisempi asumismuoto kuin kerrostaloasuminen. Nyt pitää kuitenkin ottaa tarkasteluun yksi aivan perustavaa laatua oleva tekijä. Se on se, että omakotitaloasuja maksaa itse tehottomammasta asumismuodosta johtuvat kustannukset, mutta Kepulandian elättikunnissa asuvien menoista roiman osan maksavat muut.

Minun puolestani ihmiset voivat asua ihan missä tahansa ja ihan millaisissa taloissa tai maakuopissa tahansa kunhan kustantavat lystin itse.

Omakotitaloasujana tiedän, että sähkö-, vesi- ja viemäriliitynnät kustannetaan itse. Kunta järjestää kunnallistekniikan, mutta liityntöjä tarvitsevat maksavat ne. Kun alue on kaavoituksen mukaisesti sitten sataprosenttisesti asutettu, kunta on saanut aivan varmasti omansa takaisin korkojen kera. Lisäksi pääkaupunkiseudun asukkaat joutuvat maksamaan huomattavan korkeita kiinteistöveroja vuosittain jo sen vuoksi, että verottaja on arvostanut pääkaupunkiseudun tontit rakennuksineen varsin korkealle verotustasolle.

Pääkaupunkiseudun kaavoitetut pientaloasutusalueet ovat varsin tiiviitä kokonaisuuksia. Haja-asutusta ei ole. Näin esim. tiestön kustannukset ovat suhteellisen kustannustehokkaita. Väestöpohjat riittävät myös helposti tehokkaisiin koulu- ja terveyspalveluihin yms.

Pääkaupunkiseudun omakotitaloasutus on myös asukkaiden kannalta usein kustannustehokas asumismuoto. Tämä johtuu siitä, että oman työn osuus sekä rakennusvaiheessa että myöhemmin hoitokuluissa on keskimäärin verraten suuri. Esim. isännöinti- ja päivittäisiä huoltopalveluita harvoin tarvitaan. Itse joutuisin arvioni mukaan maksamaan mahdollisesti kaksinkertaisesti yhtiövastikkeena sen, minkä nyt maksan samoilla neliomäärillä omakotitalossa.

Pääkaupunkiseudun omakotitaloasuminen on myös turvallista vanhuuden ja työttömyyden varalta. Taloihin on sidottu paljon likvideja varoja, jotka on helppo realisoida. Sellaisia rysäystappiota ei synny mitä syntyy kunnissa, joissa jokin teollisuusyritys lopettaa toimintansa. Näin esim. vanhus, joka ei enää kykene itse huoltamaan omakotitaloaan, voi helposti siirtyä palveluasumiseen. Kepulandian kunnissa omakotitaloissa ei ole monasti ole tällaisia nopeasti realisoitavia varallisuuseriä.

Lue lisää

Maatalousyhteiskunnassa peltoalat ja metsä olivat tae taloudellisesta vauraudesta. Niiden varaan ihmiset laskivat turvallisuutensa. Jos pääkapunkiseudun omakotitaloasutuksesta nyt sanotaan vastaavaa, kyseessä on usko siihen että yleistalous muodostaa jonkinlaisen vakaan taustajärjestelmän, joka antaa lujan pohjan taloudellisille arvoille. Tämä vakauden kaipuu palautuu asenteena kuitenkin tuonne menneeseen metsä-Suomeen.

Itse asiassa kaupunkikulttuuri ja kilpailutalous eivät edes pyri luomaan kuvaamasi laisia vakauksia. Kehityksen olennainen sisältö on täysin päinvastainen. Viimeisetkin maanläheiset juuret - sellaiset joita ihmiselämälle etsitään mm. pientaloasumismuodosta - tullaan katkaisemaan. Talouden nykyisten trendien suunnassa odottaa vain kasvutalouden tarpeiden mukainen, pätkätyöpaikasta toiseen, paikkakunnalta toiselle ja maasta toiseen heiteltävä, kiristyvän keskinäisen kilpailun määräämä sähköjänis-ihminen. Se on kustannustehokkuuden huippu.

Taloudesta ei pitäisi puhua ikään kuin siihen sisältyisi pyhiä voimia jotka oikeuttaisivat tekemään ihmisille mitä tahansa. Kustannustehokkuuden nimissä voidaan helpommin tehdä pahaa kuin hyvää. Ei myöskään pidä unohtaa, että kaikki puhe siitä kuinka "joku itse maksaa omilla rahoillaan omat valintansa" on tyhjää taloususkonnollista harhaa. Ei yhteisöjä pidä rakentaa sen varassa että kuvitellaan yksityisen rahan oikeuttavan kaikki ja rahan muuttavan yksityisten typerät valinnat hyväksyttäviksi. Raha on yhteisöllinen sopimus siinä missä kaikki muutkin järjestyneen yhteiskunnan yhteiset työkalut ja toimintatavat ovat. Eikä rahalle pidä antaa jumalallista arvoa kuvittelemalla että vallitseva talous loisi kuin itsestään oikean elämänjärjestyksen. Rahalla ei voi ostaa vapautusta yhteisöstä eikä oikeutusta sosiopaattisille teoille.

Taloudesta ylimalkaan ei pitäisi puhua niin että kuvitellaan vallitsevien taloudellisten realiteettien muodostavan jonkin legitimaation sille miten yhteisiä resursseja pitäisi hyödyntää. Se on huono lähtökohta yhteiskunnalliselle päätöksenteolle. Yhteiskunnallisella päätöksenteolla luodaan se pohja jolta taloutta syntyy - tai ainakin näin marssijärjestyksen pitäisi mennä. Jos ja kun ei mene, sitä pahempi yhteiskunnalle. Taloudessa voi mennä hyvin, mutta ihmiset kuolevat käsiin. Se on kustannustehokkuuden huippu.

syvemmältä.... kirjoitti:

Maatalousyhteiskunnassa peltoalat ja metsä olivat tae taloudellisesta vauraudesta. Niiden varaan ihmiset laskivat turvallisuutensa. Jos pääkapunkiseudun omakotitaloasutuksesta nyt sanotaan vastaavaa, kyseessä on usko siihen että yleistalous muodostaa jonkinlaisen vakaan taustajärjestelmän, joka antaa lujan pohjan taloudellisille arvoille. Tämä vakauden kaipuu palautuu asenteena kuitenkin tuonne menneeseen metsä-Suomeen.

Itse asiassa kaupunkikulttuuri ja kilpailutalous eivät edes pyri luomaan kuvaamasi laisia vakauksia. Kehityksen olennainen sisältö on täysin päinvastainen. Viimeisetkin maanläheiset juuret - sellaiset joita ihmiselämälle etsitään mm. pientaloasumismuodosta - tullaan katkaisemaan. Talouden nykyisten trendien suunnassa odottaa vain kasvutalouden tarpeiden mukainen, pätkätyöpaikasta toiseen, paikkakunnalta toiselle ja maasta toiseen heiteltävä, kiristyvän keskinäisen kilpailun määräämä sähköjänis-ihminen. Se on kustannustehokkuuden huippu.

Taloudesta ei pitäisi puhua ikään kuin siihen sisältyisi pyhiä voimia jotka oikeuttaisivat tekemään ihmisille mitä tahansa. Kustannustehokkuuden nimissä voidaan helpommin tehdä pahaa kuin hyvää. Ei myöskään pidä unohtaa, että kaikki puhe siitä kuinka "joku itse maksaa omilla rahoillaan omat valintansa" on tyhjää taloususkonnollista harhaa. Ei yhteisöjä pidä rakentaa sen varassa että kuvitellaan yksityisen rahan oikeuttavan kaikki ja rahan muuttavan yksityisten typerät valinnat hyväksyttäviksi. Raha on yhteisöllinen sopimus siinä missä kaikki muutkin järjestyneen yhteiskunnan yhteiset työkalut ja toimintatavat ovat. Eikä rahalle pidä antaa jumalallista arvoa kuvittelemalla että vallitseva talous loisi kuin itsestään oikean elämänjärjestyksen. Rahalla ei voi ostaa vapautusta yhteisöstä eikä oikeutusta sosiopaattisille teoille.

Taloudesta ylimalkaan ei pitäisi puhua niin että kuvitellaan vallitsevien taloudellisten realiteettien muodostavan jonkin legitimaation sille miten yhteisiä resursseja pitäisi hyödyntää. Se on huono lähtökohta yhteiskunnalliselle päätöksenteolle. Yhteiskunnallisella päätöksenteolla luodaan se pohja jolta taloutta syntyy - tai ainakin näin marssijärjestyksen pitäisi mennä. Jos ja kun ei mene, sitä pahempi yhteiskunnalle. Taloudessa voi mennä hyvin, mutta ihmiset kuolevat käsiin. Se on kustannustehokkuuden huippu.

Lue lisää

En hae sellaista yltiökustannustehokasta mallia, missä ihmisten tarpeita ei otettaisi huomioon. Uskon, että haja-asutusalueilla asuville ihmisillekin - tai oikeammin heidän jälkeläisilleen - on parempi asuttautua siten, että oman toimeentulon madollisuudet paranevat. Ajatukseni perusta on se, että Suomi on yhä vähemmän tulevaisuudessa maatalousriippuvainen maa. Asutus Suomessa kuvastaa kuitenkin edelleen tuota maatalousyhteiskuntaa. Tavoitteena ei ole tuoda kaikkea asutusta eteläiseen Suomeen, vaan pyrkimys tiivistää asutusta. Nykyinen asutusmalli on ns. haulikkokuvio, joka on erityisen kustannustehoton ja josta kärsivät eritoten tuon kuvion laitamilla asuvat. Ei ole edes vanhan kulttuuriperinnön säilyttämisen nimissä järkeä ylläpitää puoliväkisin joitakin Jumalan selän takana olevia tuppukyliä.

Talouden ei pidä minustakaan antaa olla määräävänä tekijänä. Nyt on vaan kuitenkin niin, että väljästi kaukana naapureista asuvat vaativat saman verran sitä taloudellisen tuotoksen hedelmiä kuin niitä ruuhka-Suomessa tuottavatkin asukkaat. Kyllä varmaan moni tehdaskaupunkien lähiöissä asuvakin kävisi mieluusti duunissa syrjä-Suomesta, missä hän asuisi väljästi järvenrantaomakotitalossa. Sellaiseen vaatikmukseen yhteiskunta ei kuitenkaan suostu. Mutta jos jäät sinne asumaan ja jätät työt väliin, niin sitten yhteiskunta kyllä tuo rahaa kotikuntaasi.

Suomea voi verrata vaikka monialayritykseen, missä yksi yksikkö tuottaa hyväkatteisia ja kaupaksi käyviä huipputeknologian tuotteita, toinen osa tuottaa suhteellisen hyväkatteista metallisteollisuustuotetta ja kolmas osa huopatossuja. Huopatossujen tuottaminen voi olla kulttuuriperinnön kannalta hyvä juttu, mutta taloudellisesti niiden tuottaminen ainakaan suuressa määrin ei ole oikein järkevää vaikka millä mitalla mittaisi. Tällainen yritys todennäköisesti lopettaisi huopatossutuotannon ja kouluttaisi senkin väen huipputeknologian tuottajaksi. Sama koskee myös yritystämme nimeltä Suomi. Se ei ole pelkkä taloudellinen yritys, mutta taloudellinen puoli on olennainen nyky-yhteiskunnassa ja se on otettava huomioon. Toistaiseksi en ole havainnut ainakaan minkään puolueen väheksyneen taloudellisen toimeliaisuuden auvoisuutta, vaikka Vihreistä joskus taannoin soraääniä kuuluikin. Jos me haluamme vaalia muita kuin taloudellisia arvoja, ne pitää osata ottaa sitten rohkeasti vaalimisen kohteiksi ja kertoa ihmisille avoimesti, että haluamme säilyttää koko Suomessa haulikkokuvioisen asutuksen vaikka se maksaakin. Tällainen yhtälö ei liene kovin syvällä ihmisten mielissä ja tiedossa.

Minä kannatan tätä esittämääsi mallia tietyin varauksin. Kannatan myös kansalaispalkkajärjestelmää (esim. negatiivinen tuloveromalli) korvaamaan sosiaalijärjestelmiä.

Lakisääteisissä kustannuksissa ei voi kuitenkaan lähteä siitä, että valtio vastaisi kaikki menot täysimääräisesti. Kysehän on tässä myös siitä, miten kustannustehokkaasti eri kunnat kykenevät nämä palvelut tuottamaan. Sen vuoksi valtion kontolle pitäisi näistä leikata vain se osa, mikä perustuu maksimaaliseen kustannustehokkuuteen. Siinä taas pohjaksi voidaan ottaa esim. 20 parhaan kunnan keskiarvokustannus per asukas. Ylimenevän osan saisivat kunnat maksaa itse. Tämä järjestelmä palkitsee niitäm jotka ovat osanneet hoitaa asiansa hyvin ja pakottaa taas huonosti asiansa hoitaneet kunnat järjestämään homman kustannustehokkaammalla tavalla.

Mielipidepankki kirjoitti:

Minä kannatan tätä esittämääsi mallia tietyin varauksin. Kannatan myös kansalaispalkkajärjestelmää (esim. negatiivinen tuloveromalli) korvaamaan sosiaalijärjestelmiä.

Lakisääteisissä kustannuksissa ei voi kuitenkaan lähteä siitä, että valtio vastaisi kaikki menot täysimääräisesti. Kysehän on tässä myös siitä, miten kustannustehokkaasti eri kunnat kykenevät nämä palvelut tuottamaan. Sen vuoksi valtion kontolle pitäisi näistä leikata vain se osa, mikä perustuu maksimaaliseen kustannustehokkuuteen. Siinä taas pohjaksi voidaan ottaa esim. 20 parhaan kunnan keskiarvokustannus per asukas. Ylimenevän osan saisivat kunnat maksaa itse. Tämä järjestelmä palkitsee niitäm jotka ovat osanneet hoitaa asiansa hyvin ja pakottaa taas huonosti asiansa hoitaneet kunnat järjestämään homman kustannustehokkaammalla tavalla.

Lue lisää

Kyllä valtio saisi ottaa ainakin terveydenhuollon kontolleen.

Kustannustehokkuudessa on kunnissa huomattavia eroja. Sekä halvimmalla selvinneet että kalleimmat ovat pikkukuntia. Halvimmat päässeet kunnat ovat usein länsisuomalaisia pikkukuntia, kalleimmat pohjoissuomen kuntia. Suuret kaupungit eivät vertailussa pärjää kovin hyvin, vaan ovat yleensä keskimääräistä tuhlailevaisempia.

Minä kannatan esimerkkinä heitettyä 20 parhaan kunnan keskiarvoa otettavaksi maksujärjestelmän pohjaksi. Joutuisivat kaupungitkin tekemään sen, mikä on maalla jouduttu tekemään jo kauan sitten, eli karsimaan menoja.

Huomioitsija kirjoitti:

Kyllä valtio saisi ottaa ainakin terveydenhuollon kontolleen.

Kustannustehokkuudessa on kunnissa huomattavia eroja. Sekä halvimmalla selvinneet että kalleimmat ovat pikkukuntia. Halvimmat päässeet kunnat ovat usein länsisuomalaisia pikkukuntia, kalleimmat pohjoissuomen kuntia. Suuret kaupungit eivät vertailussa pärjää kovin hyvin, vaan ovat yleensä keskimääräistä tuhlailevaisempia.

Minä kannatan esimerkkinä heitettyä 20 parhaan kunnan keskiarvoa otettavaksi maksujärjestelmän pohjaksi. Joutuisivat kaupungitkin tekemään sen, mikä on maalla jouduttu tekemään jo kauan sitten, eli karsimaan menoja.

Lue lisää

Jos valtionosuuksien tasausjärjestelmä otetaan mittapuuksi, niin menestyvimmät kunnat ovat Kauniainen, Espoo, Salo, Helsinki, Naantali, Kaskinen, Vantaa ja Oulu. Nämä kunnat maksavat Suomessa eniten valtionsosuuksien tasausta asukasta kohden laskettuna muille kunnille. Kun näin on, on myös luultavaa, että näissä kunnissa asiat on kyetty hoitamaan koko lailla kunnolla. Vai onko Kepu keksinyt sellaiset periaatteet rokottaa muita kuntia, että edellä mainitut ovat vuodesta toiseen maksumiehinä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jos valtionosuuksien tasausjärjestelmä otetaan mittapuuksi, niin menestyvimmät kunnat ovat Kauniainen, Espoo, Salo, Helsinki, Naantali, Kaskinen, Vantaa ja Oulu. Nämä kunnat maksavat Suomessa eniten valtionsosuuksien tasausta asukasta kohden laskettuna muille kunnille. Kun näin on, on myös luultavaa, että näissä kunnissa asiat on kyetty hoitamaan koko lailla kunnolla. Vai onko Kepu keksinyt sellaiset periaatteet rokottaa muita kuntia, että edellä mainitut ovat vuodesta toiseen maksumiehinä.

Lue lisää

Eri kuntien kustannukset/asukas kullakin palvelualalla on kyllä tilastoitu tarkasti. Niihin tilastoihin eivät vaikuta valtionosuudet eikä aurinkoisten päivien määrä/vuosi.

Kaivat vain tilastot esille ja tutkit niitä. Se riittää. Fiksummat kyllä laskevat keskiarvon muutamalta vuodelta satunnaistekijöiden oikaisemiseksi, mutta harrastelijalta riittää vuosikin.

Pieni "gallialaiskylä" Kuhmalahti, katselin ohjelman, siinä oli sitä jotain, reilu tuhannen asukkaan kunta ja palvelut pelaa, kuntaliitoksia ei edes harkita, vaihtoehdot siis mahdollisia ainakin jossain määrin.

vaihtoehtoko? kirjoitti:

Pieni "gallialaiskylä" Kuhmalahti, katselin ohjelman, siinä oli sitä jotain, reilu tuhannen asukkaan kunta ja palvelut pelaa, kuntaliitoksia ei edes harkita, vaihtoehdot siis mahdollisia ainakin jossain määrin.

Lue lisää

Katselin ohjelman minäkin. Tietysti Kuhmalahden on hyvä olla kun naapurit auttaa. Kangasalta löytyy terveys- ja sosiaalipalvelut jne. Kunta sijaitsee sen verran lähellä Tamperetta että sieltä voidaan käydä Tampereella töissä tai vaikka naapurissa Sahalahdella Saarioisten tehtaalla.

Onhan se tietysti hienoa että kunnan talous on timmissä ja asiat muutoinkin tolallaan, mutta taustat on myös ymmärrettävä ennen yleistyksiä ja esimerkiksi nostamista.

Samoin perustein voidaan Kauniaista tai Naantalia pitää kaikkien kaupunkien esikuvina.

noin.

täsmälleen saman huomion. Kepulla ei ole mitään uudistusmallia. Se pyrkii saamaan kuntauudistuksen raamit sellaisiksi, ettei mitään muutoksia tehdä eli tavoitteena status quon vahvistaminen. Kepun ainoa "innovaatio" on, että kuntien palvelurakenneuudituksessa pitää edetä vapaaehtoisuuden pohjalta. Miksi helvetissä se pitää johonkin lakiin kirjata, kun niin on menty jo iät ja ajat.

Nämä kuljetustukijärjestelmien lisäämiset ovat todella tyypillistä kepupuhetta. Omat piretähän ja muut tasatahan.

Mielipidepankki kirjoitti:

täsmälleen saman huomion. Kepulla ei ole mitään uudistusmallia. Se pyrkii saamaan kuntauudistuksen raamit sellaisiksi, ettei mitään muutoksia tehdä eli tavoitteena status quon vahvistaminen. Kepun ainoa "innovaatio" on, että kuntien palvelurakenneuudituksessa pitää edetä vapaaehtoisuuden pohjalta. Miksi helvetissä se pitää johonkin lakiin kirjata, kun niin on menty jo iät ja ajat.

Nämä kuljetustukijärjestelmien lisäämiset ovat todella tyypillistä kepupuhetta. Omat piretähän ja muut tasatahan.

Lue lisää

HS: (2001) “Pohjalainen yrittäjähenki kytee Kainuussa
Puolessa vuodessa löytyi EU-rahoituksella 68 yrittäjää
- - -
Ongelma on ollut yleinen: maakunnassa on aina arvostettu työtä ja ideoita on riittänyt, mutta ne ovat usein jääneet “navetan tai seinävällyjen alle”, kun kannustuskin on puuttunut. “Naapuri on saattanut sanoa, että älä hulluja puhu, isäsikin kasvatti mulleja.”

Otsikossa hymiö kirjoitti:

HS: (2001) “Pohjalainen yrittäjähenki kytee Kainuussa
Puolessa vuodessa löytyi EU-rahoituksella 68 yrittäjää
- - -
Ongelma on ollut yleinen: maakunnassa on aina arvostettu työtä ja ideoita on riittänyt, mutta ne ovat usein jääneet “navetan tai seinävällyjen alle”, kun kannustuskin on puuttunut. “Naapuri on saattanut sanoa, että älä hulluja puhu, isäsikin kasvatti mulleja.”

Lue lisää

hyvä kirjoitus. Lisää näitä kokkeli. Mitä Stubbille kuuluu.

Oli niin kirjoitti:

hyvä kirjoitus. Lisää näitä kokkeli. Mitä Stubbille kuuluu.

...