Voisko joku suomen kielen tuntija kertoa mistä saa yksityiskohtaisia tietoja suomen kielen YLEISSLANGISTA ja sen synnystä jne? Oikein iso kiitos etukäteen
Suomen yleisslangi
Knut
7449
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Oxymoron?
Slangia on tutkittu todella vähän, lähinnä koululaisslangia ja ammatti/erikoisslangeista löytyy tutkimuksia. Itse tein graduni sairaalaslangista ja lähdekirjallisuuslista oli mitätön.
Veikkaisinpa, että yleisslangista (jolla tarkoittanet tällaisia yleistyneitä ilmauksia kuin "ysi", "kasi", "roskis", "armeija" jne.) ei ole kuin ohimeneviä mainintoja joissakin kielitieteen yleisteoksissa. Jos niitäkään.
Miten tämä on slangia?
Armeija on slangia silloin, kun todetaan jonkun "käyneen armeijan". Ilmaus voidaan ajatella metonyymiseksi merkityksen siirtymiseksi - sanan alkuperäinen merkityshän on "sotilasjoukko", jota ei siis tietenkään voi "käydä". Lähempänä asepalvelusta on tosin "armeija" merkityksessä "sotavoimat".
Ilmauksissa voidaan ajatella tultavan kohti yhä puhekielisempää tasoa seuraavasti: "varusmies/asepalveluksen suorittaminen" > "armeijan käyminen" > "intin käyminen".
Näistä mielestäni vain keskimmäinen on jonkinlainen yleisslangi-ilmaus, jonka varmasti kaikki ymmärtävät. Ihan vain omaa pohdiskelua on tämä, kukin olkoon mitä mieltä hyvänsä. =)
Niin minäkin luulen että sitä on todella vähänlaisesti tutkittu. Kirjoitan esitelmää suomen slangista, ja törmäsin jossain sanakirjassa lauseeseen – ”Voidaan puhua eräänlaisesta yleisslangista jota ymmärretään melko laajasti sekä alueellisesti että sosiaalisesti. Se yleisslangi koostuu yleiskielestä ja kansanmurteista poikkeavista sanoista ja ilmauksista, joita tavallinenkin kielenkäyttäjä saattaa käyttää tai ainakin ymmärtää”. Pakko saada asiantuntijain selityksiä, mitäs tämä yleisslangi on ja kukas sen termin keksi =)
Jos kyse on esitelmästä, luulen, että saat kasaan riittävästi materiaalia jo sillä, kun poimit ilmiöitä ja piirteitä eri erikoisslangeista. Olemassa on tietenkin lukemattomia ammattislangeja sekä esimerkiksi harrastuksiin liittyviä erikoisslangeja (kuten lintubongaus, koirarodut, urheilu).
Lisäksi mittava ilmiö on koululaisslangi. Pääkaupunkiseudun nuorisoslangi osoittautuu näihin verrattaessa ehkä jopa aika epävakaaksi slangiksi. Siihen liittyvää tutkimuskirjallisuutta tulet kuitenkin löytämään ehkäpä eniten.
Esitelmästä tulee joka tapauksessa hyvä, jos muistat kertoa slangien tarpeellisuudesta eri ryhmien ihmisiä yhdistävänä tekijänä ja tehokkaana viestintäkeinona sekä pidät mielessä, että slangi ei ole aina uutta eikä trendikästä sanastoa, vaan erikoissanastot ovat ikiaikainen ilmiö.
Jos haluat käyttää apuna graduani ja sen johdantoa, laita minulle meiliä osoitteeseen [email protected]. Gradu on laudaturin arvoinen ja muutenkin tiuhassa käytössä, joten siitä pitäisi löytyä hyvää yleisinfoakin! Lähdekirjallisuus kun tosiaan on vähäistä. =)
Teoksia slangin alalta:
Hämäläinen, Simo 1964: Slangi ja puhekieli. - Kalevalaseuran vuosikirja 44
Itkonen Erkki 1966: Kieli ja sen tutkimus
Karttunen Kaarina 1980: Nykyslangin sanakirja
Nykysuomen sanavarat 1989, s. 64-109: Vierassanat
Monenneksiko suurin Suomen kaupunki on Stavanger?
Vastauksesta en tiedä, en kyllä kysymyksestäkään.
Yleisslangia? Aika paha, yksi ehdotus sentään. Arvaat varmaan, sana alkaa v-kirjaimella...