Apua... mitähän tässä oikein tekisi??Seurustelu suhdetta kohta 4vuotta takana, ja nyt viimesen kahden kuukauden aikana olen huomennaut että olen ihastunut poikakaverini pikkuveljeen...
En voi enää edes rakastella poikakaverini kanssa etten ajattelisi hänen veljeään..onko kohtalo tovereita??Onko hyviä vinkkejä??
En voi enää edes rakastella poikakaverini kanssa etten ajattelisi hänen veljeään..onko kohtalo tovereita??Onko hyviä vinkkejä??
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eikö vain?
tietysti voi, mutta entäpä ne tunteet? Jos ei rakasta toista, vaan rakastaa oikeasti uutta...miten kertoa nykyiselle poikakaverille, että on ihastunut/rakastunut hänen pikkuveljeen..?Ja kuinka kertoa tunteensa sille pikkuveljelle??
rakkauteen. Siirrä ne tunteet takaisin poikaystävääsi.
Pilaat ja nolaat vaan itsesi ja välisi poikaystävään ja hänen perheeseensä.
Kuukauden kuluttua sulla on taas uusi "rakkaus" kiikarissa.
Kevät on rakkauden aikaa, hormoonit hyrrää, sitä se vaan on, mahdollisen isän etsimistä.
Pysy vaan omassa hameessas ja omassa poikaystävässäsi.
Niitä tulee pakostakin, mutta ne menevät aina ohitse itsekseen. Vuoden kuluttua sitä ei enää edes muista.
Itsekin olen viimaikoina alkanut ihastumaan melkein jokaiseen nättiin tyttöön jonka tapaan syystä tai toisesta useampaan kertaan. Oikein ärsyttää itseänikin. Onneksi avovaimo on kuitenkin niin kultainen ettei tarvitse miettiä sen kummempaa. Voisivat ne muut naiset vain kadota suosiolla ajatuksia häiritsemästä.
Se on pelkkää uutuudenviehätystä.
Jos sä jotain alat sen pikkuveljen kanssa. Niin sä olet se narttu joka potkitaan kummankin elämästä pois, kunhan ovat ensin omat riitansa saaneet selvitettyä. Pistä suhde poikki ja häviä kummankin elämästä nyt heti!!
niin mutta kun oman poikakaverin kanssa on mennyt huonosti, eikä ainakaan vielä parempaan pain olla menossa..Onko ketään joka ymmärtää minua?
Tuskin täällä on ketään joka ymmärtää... Mutta soitapa forresteille brookelle, se on ihastunut myös veljeksiin ja isäänkin jossain vaiheessa...
Mulla on vähän sama tilanne, onneks ihastumisen kohde ei vaan ole poikaystävän pikkuveli. Muttei se tilannetta teen yhtään helpommaksi. Yhtä pitkä suhde on takana, ylä- ja alamäkineen ja kaikki ulkosesti pitäs olla täydellistä.
Toisaalta just tuntuu, et pitäs antaa mennä ohi, ihastuksia tulee ja menee myös varatuilla, mutta kun ahdistus on niin valtava. Toinen pyörii mielessä koko ajan, eikä uskalla puhua asiasta oikein edes ystäville. Nämä on niin vaikeita asioita; kun on vielä nuori ja mahdollisuus lähteäki, ei ole lapsia tai sormustakaan vielä sitomassa, mutta haluuko tän kaiken hyvän(kin) mitä takana on, heittää menemään?! Luulen että sitäkin jossain vaiheessa katuisin.
Pakko vaan yrittää jaksaa vielä ja katsoa, mihin suuntaan tunteet menee. En vaan haluaisi olla epäreilu poikaystäväänikään kohtaan. Onhan se väärin että mielessä pyörii koko ajan toinen, eikä asiasta kerro mitään..
Että kohtalotovereita löytyy. Ei tunteille vaan voi mitään. Niitä voi tosin hallita mutta niiden ilmaantumiselle/loppumiselle ei yksinkertaisesti voi.
Minä ihastuin hetkesi kylläkin poikakaverini serkuun... Se oli mielestäni kevät/kesä huumaa. Uskon jos punnitset asioita kumpi on järkevämpää lopettaa epävarmän ihastuken takia 4 vuoden suhde vai antaa huuman mennä itsestään ohi. Minä itse vielä kerroin poikakaverille et olin ihastunut niin siitä selvittiin nopeammin... Onneksi hän sen ymmärsi. Olen joka kevät ihastunut johonkin työkaverii yms... Kaikki olen kertonut. Enkä voisi kuvitellakkaan tekeväni asialle muuta. En varsinkaan jättää kevät juoksun takia rakastamaani miestä!!
Ymmärräthän että vaikka saisitkin poikaystäväsi pikkuveljen kanssasi ystävyyttä enempään, se vaikuttaa todella monen ihmisen elämään.. Tuollaiset tunteet ovat tavallaan normaaleja, mutta ehkä teidän kannattaisi poikakaverisi kanssa tehdä jotain mikä antaisi suhteeseenne potkua.. Koita poistaa tuollaiset ajatukset mielestäsi.. Oikeasti se on todennäköisesti vain harhakuvaa koska olet 4vuoden aikana jo ehtinyt kyllästyä poikakaveriisi ja kaipaat jännitystä ja tuoretta intohimoa elämääsi.. Älä ryhdy tekemään noiden ajatusten eteen mitään.. Ihan oikeasti.. Ajan kuluessa nuo tuollaiset tunteet katoavat.. VARMASTI