Onko englannin kielessä mitään lausumissääntöjä? Esim. miksi "i" lausutaan [ai] sanassa "child" ja saman sanan monikossa "children" se lausutaan [i]?
Vai menikö väärin päin?
Vai menikö väärin päin?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"except when after e" ja niin edelleen, pitkä rimpsu. Sitten se pitäisi vain muistaa ja osata puhuessaan käyttää...
Tässä on hieman tutkimusta aiheesta:
http://zompist.com/spell.html
Sääntöjä todella on. Vieraana kielenä englantia oppivan kannalta niitä on aivan liikaa :-)
Erityisselitys kysymykseen vielä:
Vanhemmassa englannissa i-kirjain kuvasi joko lyhyttä [i]:tä tai pitkää [ii]:tä. Myöhemmin pitkä [ii] muuttui diftongiksi [ai], mutta kukaan ei halunnut rukata kirjoitusta tällaisen pikkuseikan takia. Kaikkihan toki tiesivät, milloinka i oli pitkä…
Esim. A kirjain lausutaan enganninkielessä kuudella eri tavalla. Että käpälälautaa on.
Miksi kirjain G sanassa get lausutaan tavallisena g:nä eikä dzh:na (ei jaksa etsiä hattukirjaimia) vaikka sen jälkeen tulee e?
Tietenkään kielen kirjoitus ei määrää sen ääntämistä. Get lausutaan ns. kovalla geellä, koska englannin puhujat näin sen oppivat pieninä lapsina.
Ehkä olisi loogista kirjoittaa se ghet, tai muuten merkitä, että g ei äänny affrikaattana (se sinun dzh). Englannin kirjoitus vain ei valitettavasti ole näin loogista.
Se vain pitää tietää. Ei kai sitä muuta voi sanoa. Onneksi sana on niin yleinen, että sitä ei juuri voi unohtaa, jos vähänkään käyttää kieltä.