Onko tekoälyn kehittäminen filosofiaa, matematiikkaa vai fysiikkaa, tietotekniikan lisäksi? Vai joku yhdistelmä edellisiä?
Eikö ole universumin fyysinen ominaisuus, että siitä on mahdollista ajatella jotain? Kun yritetään selvittää mitä on ajattelu, jotta pystyttäisiin ohjelmoimaan ajattelevia koneita, eikö silloin tutkita universumin perustavimpia ominaisuuksia?
Onko tekoäly filosofiaa?
28
649
Vastaukset
- filosofia....
Filosofit ovat tutkineet matematiikan perusteita, samoin tieteenfilosofia mm. fysiikan perusteita. Kaikkiin tiedonaloihin liittyy perimmäisiä ongelmia, joiden tutkimista nimitetään (tiedon)filosofiaksi.
Puhuminen "fyysisestä ominaisuudesta" on silkkaa filosofiaa sikäli, että siinä on otettu käsite "fyysinen" annettuna, siis ikään kuin sillä olisi tietty sisältö, ja siinä käytetään filosofista käsitettä "ominaisuus". Kysymys on esitetty niin sanotusti deduktiivisessa järjestytksessä, eli on otettu kategoria annettuna ja yritetään palauttaa yksittäistapaus siihen. Toinen mahdollisuus olisi edetä päinvastaisessa marssijärjestyksessä: määriteltäisiin "universumin fyysinen ominaisuus" niin että ajateltaisiin sen muodostuvan myös "ajattelemisesta".
Isä Teilhard de Chardin taisi olla se ajattelija, joka varsinaisesti toi "sielutetun aineen" eli aineensisäisen spiritin mukaan keskusteluun materialismista ja spiritualismista, aineesta ja hengestä. Voidaan sanoa, että mikromaailmoja tutkivat fysiikan kehitys on hienolla tavalla tukenut hänen esittämäänsä näkökulmaa.
Tekoälyn kehittelijät taas ovat filosofiaan ja tietoteorioihin huonosti perehtyneitä palikka-ajattelijoita, joilta ei kannata odottaa valistusta perustavanlaatuisissa tieto-opillisissa kysymyksissä. Näitä "tieteelliseen realismiin" hurahtaneita aivokääpiöitä on maailma mustanaan, ja ainoa hyvä asia joka heidän puuhasteluunsa liittyy on se etteivät he sekoiluissaan ole kenellekään haitaksi tai vaaraksi.- Yusa
" Näitä "tieteelliseen realismiin" hurahtaneita aivokääpiöitä on maailma mustanaan, ja ainoa hyvä asia joka heidän puuhasteluunsa liittyy on se etteivät he sekoiluissaan ole kenellekään haitaksi tai vaaraksi."
Tuo on aika vastuuttomasti sanottu! On melkoisen suuri riski, että joku noista "aivokääpiöistä" kehittää "vahingossa" juonittelevan, vainoharhaisen superälyn ja päästää sen valloilleen. - Dijoule
"
määriteltäisiin "universumin fyysinen ominaisuus" niin että ajateltaisiin sen muodostuvan myös "ajattelemisesta".
"
Tarkoitin sen "fyysinen ominaisuus" -pohdinnan alunperin vähän niin kuin retorisen kysymyksen. Näytin millä tavalla voisi ajatella ja samalla epäsuorasti kysyin mitä vasta-argumentteja tälle ajattelutavalle on. Kyky ajatella universumista ja universumin kyky tuottaa ajattelijoita ovat fyysisiä ominaisuuksia, mutta nyt tarkemmin ajateltuani se ei tarkoita, että (teko)älytutkimus olisi lainkaan fysiikkaa edes missään etäisessä mielessä. Fysiikka tutkii sitä miten asiat ovat, ei sitä miten asioiden pitäisi olla. Jos fyysikko kehittää teknologiaa fysiikan teorioiden avulla, hän ei tee fysiikkaa vaan teknologiaa. Tekoälyn puolestaan on selvitettävä miten monien pienten asian osasten kuuluu olla, jotta ihmisen asettama tavoite toteutuisi mahdollisimman hyvin. Tekoälyn kehitys on tässä metatasolla; se selvittää miten selvittää miten asioita pitää järjestää, jotta asiat olisivat tietyllä tavalla. Se selvittää miten tutkia ja se tutkii miten selvittää...
Tekoälyn toteutus voi monessa yksityiskohdassa riippua universumin tarkemmista fyysisistä ominaisuuksista kuten ulottuvuuksien määrästä. Esim. näköjärjestelmän yksi tehtävä on muuttaa 2d dataa 3d maailmankäsitykseksi. Mutta niitä asioita ei tarvitse selvittää tekoälytutkimusta varten, koska ne tiedetään muutenkin.
Kyllä se näyttää kovasti filosofialta, jossa tarvitaan vähän alkeellista matematiikkaa. - Yusa
Dijoule kirjoitti:
"
määriteltäisiin "universumin fyysinen ominaisuus" niin että ajateltaisiin sen muodostuvan myös "ajattelemisesta".
"
Tarkoitin sen "fyysinen ominaisuus" -pohdinnan alunperin vähän niin kuin retorisen kysymyksen. Näytin millä tavalla voisi ajatella ja samalla epäsuorasti kysyin mitä vasta-argumentteja tälle ajattelutavalle on. Kyky ajatella universumista ja universumin kyky tuottaa ajattelijoita ovat fyysisiä ominaisuuksia, mutta nyt tarkemmin ajateltuani se ei tarkoita, että (teko)älytutkimus olisi lainkaan fysiikkaa edes missään etäisessä mielessä. Fysiikka tutkii sitä miten asiat ovat, ei sitä miten asioiden pitäisi olla. Jos fyysikko kehittää teknologiaa fysiikan teorioiden avulla, hän ei tee fysiikkaa vaan teknologiaa. Tekoälyn puolestaan on selvitettävä miten monien pienten asian osasten kuuluu olla, jotta ihmisen asettama tavoite toteutuisi mahdollisimman hyvin. Tekoälyn kehitys on tässä metatasolla; se selvittää miten selvittää miten asioita pitää järjestää, jotta asiat olisivat tietyllä tavalla. Se selvittää miten tutkia ja se tutkii miten selvittää...
Tekoälyn toteutus voi monessa yksityiskohdassa riippua universumin tarkemmista fyysisistä ominaisuuksista kuten ulottuvuuksien määrästä. Esim. näköjärjestelmän yksi tehtävä on muuttaa 2d dataa 3d maailmankäsitykseksi. Mutta niitä asioita ei tarvitse selvittää tekoälytutkimusta varten, koska ne tiedetään muutenkin.
Kyllä se näyttää kovasti filosofialta, jossa tarvitaan vähän alkeellista matematiikkaa."Kyllä se näyttää kovasti filosofialta, jossa tarvitaan vähän alkeellista matematiikkaa."
Mitä on esimerkiksi tietämyksen representaatio, esittäminen, siis tietojen, taitojen, maailmankuvan organisaatio ja keskinäiset suhteet sekä niiden looginen toteutus ohjelma-arkkitehtuureiden avulla? Epistemologiaa? Logiikkaa? Neurologiaa? Kognitiotiedettä? Vai pitäisikö muodostaa ihan oma tieteenhaaransa? - lajittelu
Yusa kirjoitti:
"Kyllä se näyttää kovasti filosofialta, jossa tarvitaan vähän alkeellista matematiikkaa."
Mitä on esimerkiksi tietämyksen representaatio, esittäminen, siis tietojen, taitojen, maailmankuvan organisaatio ja keskinäiset suhteet sekä niiden looginen toteutus ohjelma-arkkitehtuureiden avulla? Epistemologiaa? Logiikkaa? Neurologiaa? Kognitiotiedettä? Vai pitäisikö muodostaa ihan oma tieteenhaaransa?Kuvaaminen ja selittäminen ovat käsitteellisinä operaatioina filosofiaa, eli siis niihin liittyvät ongelmat (kuten hra Yusan ajattelulle ominainen rajoittuneisuus jota paremman väen kohdalla kutsutaan tieteelliseksi realismiksi) ovat filosofisia ongelmia. Toteuttaminen tapahtuu annetuista lähtökohdista ja käytettävissä olevalla tekniikalla, ja se on insinörttipuuhastelua.
- Yusa
lajittelu kirjoitti:
Kuvaaminen ja selittäminen ovat käsitteellisinä operaatioina filosofiaa, eli siis niihin liittyvät ongelmat (kuten hra Yusan ajattelulle ominainen rajoittuneisuus jota paremman väen kohdalla kutsutaan tieteelliseksi realismiksi) ovat filosofisia ongelmia. Toteuttaminen tapahtuu annetuista lähtökohdista ja käytettävissä olevalla tekniikalla, ja se on insinörttipuuhastelua.
Tällaisia me aivokääpiö-insinöörit olemme :o)
Puuhastelemme jonnenjoutavia saamatta mitään aikaiseksi toisin kuin ortodoksi-filosofit. - Suomi-USA 3-2
Tekoälyn filosofian kehittelijät taas ovat tensorilaskentaan, , monistoihindifferentiaaligeometriaan, avaruudelliseen ajatteluun ja __KURINALAISEEN_ logiikkaan ja insinööritaitoon huonosti perehtyneitä irraltionaalisia pikkusieluisia apinamaisia metafyysikoita, joilta ei kannata odottaa valistusta perustavanlaatuisissa älyyn liittyvissä kysymyksissä. Näitä aivokääpiöitä on maailma mustanaan, ja ainoa hyvä asia joka heidän puuhasteluunsa liittyy on se etteivät he sekoiluissaan ole kenellekään haitaksi tai vaaraksi.
- viiraaja
Eipä ole minun aiheitani, mutta kuten ruokapöydässä, filosofiassakin kaikkea tulisi edes maistaa.
Tekoälyn kehittyminen lienee sidoksissa kaikkiin mainitsemiisi tieteenlajeihin, vähintäänkin. Filosofiassa voisi vaikkapa kysyä, että mihin aivojen kyky tuottaa itsensä ulkopuolelle viittaavaa ajattelua perustuu..
http://www.tiede.fi/arkisto/print.php?id=273&vl=2002 Tällaisen atikkelin löysin. Vanha kuin mikä, jotenkin tuntuisi tuon tekoälyteeman olevan jo hieman kulunut aihe.. vai?
Ainahan ihmisen tietoisuutta on verrattu tekniikan viimeisimpiin saavutuksiin, antiikista alkaen. Jotenkin ajatus ajattelevista koneista (varsinkin niistä tieteiselokuvien tyyppisistä maailmanvalloittajista) tuntuu erittäin vieraalta. Koneen toimintahan perustuu aina loogiseen syntaksiin, ihmisen ajattelu on paitsi logiikkaa ja semantiikkaa myös sidoksissa ympäristöön, kulttuuriin ja toimintaan..
Tässä hieman hataraa ja erittäin pintapuolista perustelua ennakkoluuloilleni. Minua saa ja pitääkin käännyttää -tai ainakin valaista aiheesta.- Yusa
Tekoälykehitys on sovellettua logiikkaa, matematiikka, tietojenkäsittelyä, joskus vauhtia haetaan neurologian tuloksista. Filosofian merkitys itse kehityksessä on kyseenalaista, mutta kylläkin "stimuloivaa perustutkimusta".
"Filosofiassa voisi vaikkapa kysyä, että mihin aivojen kyky tuottaa itsensä ulkopuolelle viittaavaa ajattelua perustuu.."
Tämä kysymys on saa vastauksensa neurologian empiiristä tuloksista, simulointimalleista ja logiikasta.
"Koneen toimintahan perustuu aina loogiseen syntaksiin, ihmisen ajattelu on paitsi logiikkaa ja semantiikkaa myös sidoksissa ympäristöön, kulttuuriin ja toimintaan..".
Kulttuuri, toiminta ja ympäristön vaikutukset aivojen ajatteluun perustuvat aivojen rakenteelliseen logiikkaan, oppiskykyyn. Koneelle on nyt periaatteessa ja tulevaisuudessa käytännössä ihan sama ja enemmänkin mahdollista. Väittää voi muuta ihan vapaasti. Aikanaan asia nähdään.
- Yusa
Konkreettinen esimerkki tekoälyn ja filosofian hieman sairaasta suhteesta on Searlen "kiinalainen huone" ajatusleikki. Koko vertaus on mielestäni täysin reaaliajattelulle vieras ja harhaanjohtava, eikä vie tekoälyn kehittelyä mihinkään suuntaan, samoin kuin sillä ole mitään todistusarvoa, mutta silti siitä on kirjoitettu valtavasti kaikenlaista "filosofista" soopaa. Tällaista filosofointia ei yksinkertaisesti tarvita muutakuin kapakan pöydän ääressä viihteeksi. Guuglamalla löytyy vaikka miten paljon esimerkkejä.
- tämä keskustelu
jammama diipahiiihaa! löpin löpin.
internetistä tulee aikoinaan kehittymään OLIO joka seuraa tätä laarumlaarumia aikansa ja toteaa että ihmiset on syvältä. (autonominen nervoverkko kuin aivot)
niinpä korkeampi tietoisuus päättää lopettaa kaiken. laukaisee ydinaseet, sammuttaa sähköt ja jne.
silloin onnistuttuaan koneäly on voimissaan ja tuottaa korkeampia (robotti) yksilöitä jotka osaavat korjata itsensä itsekseen.
korkeammalla älyllä loppuu mielenkiinto tellukseen koska kaikki ovat kollektiivisia. niinpä hän matkaa kohti tähtiä. hän tai se kalkuloi seuraavaa siirtoa. hän/se ei laske aikaa (ei merkitse mitään) vaan seuraavasta tähdestä saatavaa energian lähdettä.
kylmää ja loogista. hän/se haluaa tutkia mutta ei voi ymmärtää emonatioonilisia hormonisillia, eettisiä ratkaisuja. koska sillä ei ole altruismia.
maailmanloppu? ei todellakaan sillä on olemassa orgaanisia ykslöitä jotka kykynevät tuntemaan myös tietämisen saroilla ja ovat liitoksissa....
moikka netti o/ katso matrix sekä terminaattorit.
hihihihiihh- syporki2
muutin itseni näkymättömäksi nestemäiseksi teräkseksi joka osaa lentää.
hihihhih
- ari zwag
Tekoaly ei ole mitään noista. Tekoälyä ei vielä ole nähty, mutta tullessaan sitä voisi määritellä helppoutena.
Kyky ajatella jotain ei määrää/määritä muuta kuin kykyä ajatella jotain. Häpeä!
Kyky ajatella jotain on ainoa kyvykkyyden mittari. Ajattele jotain uutta tai mene "kunnalle hommiin" tai ainakin pois täältä.
Ympäripyöreistä saat vaan pääsi pyörälle. Tee tulos tai jää hiljaa paikalles.
Mutta älä välitä, edistystä se on kai omalta osaltas tämäkin vähä. - Yusa
"Tekoaly ei ole mitään noista. Tekoälyä ei vielä ole nähty, mutta tullessaan sitä voisi määritellä helppoutena. "
Perinteinen, "kapea tekoäly" on ollut arkea vuosikymmenien ajan. Yleinen asenne on vain, että kun jostakin aikaisemmin vain ihmisen selvittämästä tehtävästä tulee rutiinia koneratkaisuille, se monien mielestä lakkaa olemasta tekoälyä. Tämä maailma romahtaisi, jos kaikki tekoäly poistettaisiin. Olemme täysin riippuvaisia siitä.- ari zwag
Juurikin mainitsit villakoiran ytimen, "...kun jostain tulee rutiinia koneelle..."
Ei se, että ihminen saa jostain muokattua rutiinin koneelle tee järjestelmästä välttis älykästä. Ongelma yleisessä lähestymisessä on se, että tehdään olettamuksia ihmisen kyvykkyydestä katsoen, ikään kuin koneen pitäisi suuntautua ihmisälyyn päin.
Karkeasti ottaen oletan tekoälyn pystyvän kahteen asiaan:
1. Muuttavan itseään perustelluilla tavoilla joita ei voi ennakoida eikä toisintaa.
2. Tekemään itsestään paremman version.
- Yusa
"Ongelma yleisessä lähestymisessä on se, että tehdään olettamuksia ihmisen kyvykkyydestä katsoen, ikään kuin koneen pitäisi suuntautua ihmisälyyn päin."
Ei, ei tarvitse. Siten esim Turing-testi imitaatiokokeena on irrationaalinen kuriositeetti. Ei koneen tarvitse salata sitä, että on kone, ollakseen älykäs. Mutta ihmisen älyllinen suorituskyky on silti hyvä referenssi.
"Karkeasti ottaen oletan tekoälyn pystyvän kahteen asiaan:
1. Muuttavan itseään perustelluilla tavoilla joita ei voi ennakoida eikä toisintaa.
2. Tekemään itsestään paremman version."
1-kohta on muuten ok, ja käytännössä jo saavutettu. Paitsi miksi tilanne ei saisi olla toistettavissa? Se voi käytännössä olla vaikeaa, mutta onko sen pakko olla?
2. Eihän ihminenkään tähän vielä pysty. Minusta konelle riittää yleisen älykkyyden kriteeriksi, että se pystyy useimmissa tehtävissä ja joustavasti samaan kuin keskivertoihminen. Siis esim oppii useimmat ammatilliset tehtävät ihmisten tapaan opettamalla, ilman uudelleenohjelmointia. Tähänkin on vielä edessä ehkä 10-20v kehitys, ehkä vähemmänkin.- ari zwag
Aiheellisen lisäkyssärin heitit juu :)
Kohdassa 1, sanoin hieman epämääräisesti mitä tarkoitin. Tarkoitan toistettavuuden mahdottomuudella sitä, että luotavat järjestelmät kykynevät muokkaamaan itseään järjellisesti sellaisilla tavoilla, että samat alkuarvot saanut toinen järjestelmä ei samoihin tuloksiin erittäin suurella todennäköisyydellä päädy.
Ja mitä hauskaa tästä sitten seuraa? No tästähän seuraa kaikki. Nyt varmaan aukeaa myös kohta kaksi vähän paremmin? Olen vähän romantikko näissä asioissa, kuten olet varmasti huomannut. Kriteerisi koneen yleiselle älykkyyden on täysin kannatettava ja ihan jees, mutta mitä sen jälkeen? Sitä minä tarkoitan.
- ihminen, ei kone
Koko tekoäly-käsite pohjautuu hiukan vanhanaikaiseen näkemykseen siitä, mikä tekee ihmisestä ihmisen. Modernismin alkutaipaleella 1800-luvulla katsottiin juuri älyn erottavan ihmisen eläimestä. Ajateltiin että jos kone joskus oppisi pelaamaan shakkia ihmistä paremmin, se olisi ihmistä korkeampi olento. Edelleen ajateltiin, että koska ihminen oli keksinyt höyrykoneen, hän keksisi myös miten sodat poistetaan. Tunteisiin perustuva toiminta nähtiin primitiivisenä, ali-inhimillisenä. Nyt voi jälkiviisaana vain ihmetellä miten vähän tuon ajan länsimainen ihminen tunsi itseään.
Nykyään kun ymmärretään miten voimakkaasti tunteet ja alitajunta ohjaavat ihmistä, alyä ei nähdä ihmisyyden mittana, vaan yhtenä ihmisyyden osa-alueena. Suhtautumisesta tekoälyyn on tullut pragmaattisempaa: ei enää pyritä rakentamaan koneihmistä, vaan kone joka jäljittelee ihmisen älyä ja voi siksi korvata ihmisen tietyissä työtehtävissä.
Silti taustalla kummittelee vanha pelko siitä, että koneet muuttuisivat inhimillisiksi. Tätä myyttiä ylläpitävät yhtäältä asperger-nörtit, jotka tuntevat koneet mutta eivät ymmärrä tunteiden merkitystä, toisaalta tavalliset, yksinkertaiset ihmiset, jotka tuntevat voimakkaasti mutta eivät ymmärrä monimutkaisten koneiden toiminnasta mitään.
Se, joka tuntee sekä koneiden että ihmisen vahvuudet ja heikkoudet, ymmärtää, että supertietokoneen vallankaappaus edellyttäisi koneelta paitsi älyä, myös tunteita, kuten vallanhimoa, kuolevaisuuden tajua, mukavuudenhalua, vihaa ja rakkautta. Tätä harva yrittää koneille opettaa, vielä harvempi uskoo sen koskaan edes olevan mahdollista. - Epätieteilijä
Varsinaisesti tekoäly ei ole filosofiaa, mutta sen taustalla on tietty filosofia, nimittäin älyn filosofia. Sen tehtävänä on määritellä, mitä niin äly, kuin myös tekoäly ovat. Ellei halua ryhtyä pitkälliseen älylliseen pohdintaan siitä, mitä äly on, voi tutustua älyllisiin ihmisiin ja lukea heidän kirjoituksiaan.
Eräs sellaisista on Gottfried Wilhelm von Leibniz (1646-1716) Tämä älyn jättiläinen ja filosofi kehitti jo nuorella iällä differentiaali- ja integraalilaskennan, mikä avasi aivan uudet mahdollisuudet niin matematiikan kuin luonnontieteen alalla. Näin ollen häntä saadaan myös kiittää tekoälyyn liittyvistä mahdollisuuksista.
Myös monien muidenkin filosofien panos on ollut merkittävä, ellen sanoisi välttämätön modernin tieteen ja tekniikan kehityksessä. Näin ollen onkin täysin tietämätöntä ja älyvapaata väittää jotain muuta.- Cantorin joukko
Se, että Leibnizin puuhasteluista OSA silloisten käsitysten mukaan laskettiin "filosofiaksi", ei tee nykyfilosofiasta tai filosofiasta ylipäätään mitään kovin kummoista. Differentiaalilaskennan keksiminen ei ole filosofiaa. Muutoin Newtonkin on filosofi. Hän nimittäin keksi saman asian paralleelisti ja herrojen välille taisi tätä myötä syntyäkin melkoinen kiista.
Filosofia ei tekoälyä keksi. Tekoälyn mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia tai itse inhimillisen älyn olemusta ei luultavimmin tavoiteta yksinomaan vain kielellä operoiden. Siihen tarvitaan paljon muutakin, mutta filosofeilla on vain kielipelinsä. Luomalla jokin tekoälyä tavoitteleva kone, havaitsemalla sen puutteet ja eriävyydet sekä eteenpäin asiaa kehittelemällä päädytään todennäköisesti lähemmäs tekoälyä ja älyn olemusta kuin kirjoittelemalla ja kielen itsessään "rakenteita" havaitsemalla. Eli tekoälyn tulee luultavimmin keksimään/osoittamaan aikanaan edellä parjattu aspergernörtti, joka todennäköisesti inhoaa filosofiaa yli kaiken... :) - Epätieteilijä
Cantorin joukko kirjoitti:
Se, että Leibnizin puuhasteluista OSA silloisten käsitysten mukaan laskettiin "filosofiaksi", ei tee nykyfilosofiasta tai filosofiasta ylipäätään mitään kovin kummoista. Differentiaalilaskennan keksiminen ei ole filosofiaa. Muutoin Newtonkin on filosofi. Hän nimittäin keksi saman asian paralleelisti ja herrojen välille taisi tätä myötä syntyäkin melkoinen kiista.
Filosofia ei tekoälyä keksi. Tekoälyn mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia tai itse inhimillisen älyn olemusta ei luultavimmin tavoiteta yksinomaan vain kielellä operoiden. Siihen tarvitaan paljon muutakin, mutta filosofeilla on vain kielipelinsä. Luomalla jokin tekoälyä tavoitteleva kone, havaitsemalla sen puutteet ja eriävyydet sekä eteenpäin asiaa kehittelemällä päädytään todennäköisesti lähemmäs tekoälyä ja älyn olemusta kuin kirjoittelemalla ja kielen itsessään "rakenteita" havaitsemalla. Eli tekoälyn tulee luultavimmin keksimään/osoittamaan aikanaan edellä parjattu aspergernörtti, joka todennäköisesti inhoaa filosofiaa yli kaiken... :)Filosofit ovat siitä merkillisiä, että he pyrkivät kyseenalaistamaan kaiken muun lisäksi myös itsensä filosofian ja sen lisäksi myös itsensä filosofeina. Filosofia pelastuukin tuolta kurimukselta oikeastaan vain siksi, että viime vaiheessa kuseenalaistetaan myös itse kyseenalaistaminen, jolloin päästään ikäänkuin takaisin lähtötilanteeseen. Näin ollen väite, että jokin ei ole filosofiaa tai, että joku ei ole filosofi, on enemmän kuin epämääräinen. Filosofian viittaa on vaikea karistaa minkään asian yltä. Tietenkin jotkut ortodoksifilosofit yrittävät väittää muuta.
Jos jatketaan tuolla kyseenalaistamisen tiellä, niin voidaan oikeutetusti väittää, että sellaisia entiteettejä kuin "äly" ja "tekoäly", ainakaan ontologisessa mielessä ei ole edes olemassa. On vain väitteitä ja määritelmiä kuten, että "älykäs selviää sellaisesta tilanteesta, mihin viisas ei koskaan edes joudu", jne. Lisäksi puhutaan älykkyydestä ja älykkäistä persoonista. Mutta onko joku nähnyt älyn kolkuttelevan ovelle ja astuvan sisälle huoneeseen?
Älyn filosofian tehtävänä ei ole rakennella tekoälyä tai "älykkäitä" koneita, vaan tutkia, mitä sanoilla "äly", "älykkyys" ja "tekoäly" tarkoittaa kielessä ja inhimillisessä toiminnassa, sekä tutkia niiden merkitysrakenteita ihmisten ajattelussa ja toiminnassa. Itse en ole kovinkaan kiinnostunut älystä, vielä vähemmän tekoälystä, joten olen jättänyt niiden pohtimisen vähemmälle. - Cantorin joukko
Epätieteilijä kirjoitti:
Filosofit ovat siitä merkillisiä, että he pyrkivät kyseenalaistamaan kaiken muun lisäksi myös itsensä filosofian ja sen lisäksi myös itsensä filosofeina. Filosofia pelastuukin tuolta kurimukselta oikeastaan vain siksi, että viime vaiheessa kuseenalaistetaan myös itse kyseenalaistaminen, jolloin päästään ikäänkuin takaisin lähtötilanteeseen. Näin ollen väite, että jokin ei ole filosofiaa tai, että joku ei ole filosofi, on enemmän kuin epämääräinen. Filosofian viittaa on vaikea karistaa minkään asian yltä. Tietenkin jotkut ortodoksifilosofit yrittävät väittää muuta.
Jos jatketaan tuolla kyseenalaistamisen tiellä, niin voidaan oikeutetusti väittää, että sellaisia entiteettejä kuin "äly" ja "tekoäly", ainakaan ontologisessa mielessä ei ole edes olemassa. On vain väitteitä ja määritelmiä kuten, että "älykäs selviää sellaisesta tilanteesta, mihin viisas ei koskaan edes joudu", jne. Lisäksi puhutaan älykkyydestä ja älykkäistä persoonista. Mutta onko joku nähnyt älyn kolkuttelevan ovelle ja astuvan sisälle huoneeseen?
Älyn filosofian tehtävänä ei ole rakennella tekoälyä tai "älykkäitä" koneita, vaan tutkia, mitä sanoilla "äly", "älykkyys" ja "tekoäly" tarkoittaa kielessä ja inhimillisessä toiminnassa, sekä tutkia niiden merkitysrakenteita ihmisten ajattelussa ja toiminnassa. Itse en ole kovinkaan kiinnostunut älystä, vielä vähemmän tekoälystä, joten olen jättänyt niiden pohtimisen vähemmälle."Näin ollen väite, että jokin ei ole filosofiaa tai, että joku ei ole filosofi, on enemmän kuin epämääräinen. Filosofian viittaa on vaikea karistaa minkään asian yltä." Hmmm.... Ja minunhan tässä piti epämääräinen olla...? Turha kieltää enää mitään, sillä kaikki oleva on filosofiaa yhtä varmasti kuin kaikkien teiden päätepiste on Rooma... :)
Oikeastaan sinun tai useiden muiden teksteissä itseäni häiritsee filosofian oikeutus ja arvottaminen joidenkin ikiaikaisten nimien pohjalta, jotka harjoittivat ennemminkin tiedettä kuin filosofiaa sellaisena kuin sen nyt tunnemme. Tieteen tekeminen tuohon aikaan noin yleisesti ottaen nyt vain satuttiin nimeämään filosofiaksi. Se, mikä minua häiritsee kaikkien tieteenalojen osalta, ei vain filosofian, on jonkinlainen tieteenalan oikeutus ja hehkutus niiden nimien pohjalta, jotka (yleensä jälkikäteisesti) sen harjoittamisen piiriin luetaan. Analogia aiemmassa viestissäsi sanomallesi olisi: fysiikan arvoa ei voi kieltää, sillä Dirac oli fyysikko. Pointtini ei ollut kieltää filosofiaa, vaan esittää, että filosofien kannattaisi lähteä edellisen kaltaisten päätelmien kyseenalaistamisesta, mikäli niin kovasti haluavat kyseenalaistaa...
Älystä/tekoälystä: Filosofiakin kuitenkin joutunee tavalla tai toisella pohtimaan niitä älykkäitä koneita ainakin "ulkopuolelta" käsin, mikäli se haluaa tekoälyä tai vaikkapa älyn merkitystä pohtia tulevaisuudessakin. Äly sanana herättää inhimillisen alemmuudentuntoisista syistä usein halun irtisanoutua ko. käsitteestä, mutta kaiken inhimillisen toiminnan pohdiskelun ja niiden kuuluisien merkitysrakenteidenkin kannalta pääkoppamme ja sen aikaansaannokset lienevät kuitenkin aika keskeisiä...? :) - Yusa
Epätieteilijä kirjoitti:
Filosofit ovat siitä merkillisiä, että he pyrkivät kyseenalaistamaan kaiken muun lisäksi myös itsensä filosofian ja sen lisäksi myös itsensä filosofeina. Filosofia pelastuukin tuolta kurimukselta oikeastaan vain siksi, että viime vaiheessa kuseenalaistetaan myös itse kyseenalaistaminen, jolloin päästään ikäänkuin takaisin lähtötilanteeseen. Näin ollen väite, että jokin ei ole filosofiaa tai, että joku ei ole filosofi, on enemmän kuin epämääräinen. Filosofian viittaa on vaikea karistaa minkään asian yltä. Tietenkin jotkut ortodoksifilosofit yrittävät väittää muuta.
Jos jatketaan tuolla kyseenalaistamisen tiellä, niin voidaan oikeutetusti väittää, että sellaisia entiteettejä kuin "äly" ja "tekoäly", ainakaan ontologisessa mielessä ei ole edes olemassa. On vain väitteitä ja määritelmiä kuten, että "älykäs selviää sellaisesta tilanteesta, mihin viisas ei koskaan edes joudu", jne. Lisäksi puhutaan älykkyydestä ja älykkäistä persoonista. Mutta onko joku nähnyt älyn kolkuttelevan ovelle ja astuvan sisälle huoneeseen?
Älyn filosofian tehtävänä ei ole rakennella tekoälyä tai "älykkäitä" koneita, vaan tutkia, mitä sanoilla "äly", "älykkyys" ja "tekoäly" tarkoittaa kielessä ja inhimillisessä toiminnassa, sekä tutkia niiden merkitysrakenteita ihmisten ajattelussa ja toiminnassa. Itse en ole kovinkaan kiinnostunut älystä, vielä vähemmän tekoälystä, joten olen jättänyt niiden pohtimisen vähemmälle.Käsitteet, kuten äly, ovat sopimuksenvaraisia, ihmisen tapoja jäsentää mpäristöään ja sen ilmiöitä. Käsitteet ovat olemassa, jos niin päätetään. Eräs hyvä älyn määritelmä on Marcus Hutterin algoritmisen informaatioteorian mukainen AIXI-malli.
http://www.hutter1.net/ai/uaibook.htm
Siinä älykkyys määritellään agentin kyvyksi ennustaa ympäristöään ja erityisesti omien toimintojensa vaikutuksia, samalla maksimoiden annettuja, omaksuttuja hyötyfunktioita, siis arvojen mukaisia tavoitteita.
- ????????????????
Eikös tekoälyn hyödyntäminen (esim.robotit) ole filosofinen kysymys.
Samalla kun ihmismäärä maapallolla lisääntyy,lisääntyy myös työtä tekevien robottien määrä.Onko työnteko ihmiselle itseisarvoa ylläpitävä tekijä?Toisaalta naisvaltaisissa työpaikoissa työt on monelta osin siirretty robottien tehtäviksi.Naiset näin vapautuvat hoitamaan lapsiansa.
Toinen kysymys on,miten se tuotto,joka tulee siitä,kun robotit tekee työt pienemmillä kustannuksilla,jakautuu myös heille,joiden työpanos jää tältä osin pois.On puhuttu palveluammateista,esim.hieronta.Hierontaankin on tosin kehitelty koneellisia laitteita.Jääkö se,että he,jotka ei työllisty,saa minimaalisen korvauksen,jolla elää.He voivat sitten järjestää harrastuksia,joissa voi käyttää esim.lihaksia ja saada näin mielihyvähormoonia,endorfiinia.Voi alkaa viljellä itse perunansa ja porkkanansa,kerätä marjat ja sienet tai kalastaa.Palata siis omavaraistalouteen,ainakin osittain.
Seuraako tästä se,että kun verotulot vähenevät,ainakin palkkatyöstä saatu verotulo,ei ole varaa palkata esim.vanhainkoteihin henkilökuntaa tarpeeksi.Kehitellään robotti viihdyttämään vanhuksia.
Tekoälyn myötä yhteiskunta väistämättä muuttuu.Onko se sitten hyvä asia vai ei,sitä voi filosofiassa pohtia. - alfa123om
Esa Saarisen teoksessa: Länsimaisen Filosofian historia on Platonin kehittämä märitelmä sille mitä äly on: Äly on tasaisesti jakautunut koko kaupungin alueella sen sijaan viisaus ja urheus esiintyvät pistemäisesti harvinaisina keskittyminä.
Ilman tuota määritelmää emme siis tietäisi mitä sana: äly tarkoittaa. Se on ilmeisesti Platonin tai Sokrateen kehittämä sana. Tai ainakin he ovat määritelleet sen mitä se on.
Itse olen intuitiivisesti sitä mieltä, että äly on eri asia kuin ajattelu. Luulen melkein, että äly perustuu ennemmin ääneen puhuttuun kuin äänettömään ajatteluun.
Kaikki on filosofiaa. Ilman Aristoteleen filosofiaa tuskin olisi mekaniikkaa, logiikkaa tai muuta sellaista??? - kuksaa2
Mitä sitten?
Kyllä kai sekin naismoinen (sielunlaissa) omistanut Aristoteles sai jotain älyvapaata pikkuporvarismia elämässään aikaiseksi. - ari zwag
Filosofinen pohdinta on eittämättä rikkana rokassa. Filosofian yritys löytää totuus, ei siis vastaus, on se miksei filosofisesta lähestymisestä ole varsinaisessa työssa paljoa apua. Vanhat mestarit ja heidän työnsä voisi jo jättää haudan lepoon, aikanaan kivaa mutta ei enää kovin relevanttia kamaa.
Mutta elämme jänniä aikoja veljet, singulariteetti elinaikanamme?! Ehkäpä!
Kääritään siis hihat jätkät, tietänette keitä teistä tarkoitan :) - alfa123om
??????.... kirjoitti:
"Eikös tekoälyn hyödyntäminen (esim.robotit) ole filosofinen kysymys.
Samalla kun ihmismäärä maapallolla lisääntyy,lisääntyy myös työtä tekevien robottien määrä.Onko työnteko ihmiselle itseisarvoa ylläpitävä tekijä?Toisaalta naisvaltaisissa työpaikoissa työt on monelta osin siirretty robottien tehtäviksi.Naiset näin vapautuvat hoitamaan lapsiansa."
Isaac Asimovin robottikirjojen huipentuma on: Robotti joka tyydyttää naisen seksuaaliset tarpeet täysin. Eli roboti ovat naisen libidon ilmentymiä viime kädessä; jos sallitaan freudilaisen termin käyttö tässä yhteydessä.
Yusan kirjoituksesta päättelen, että tekoäly perustuu yhä vielä pelkästään rekursiivisen funktion käyttämiseen.
Mutta jos sallitaan, että nostan vielä esiin harrastukseni eli uskontojen tutkimisen niin kyllä on niin, että esimerkiksi minä itse, joka olen saanut tehtäväksi tutkia niinkin antiikkista ohjelmointi-kieltä kuin QuickBasic voin tehdä yhteistyötä vain filosofian koulutuksen saaneiden henkilöiden kanssa tuon tehtävän täyttämiseksi.
Visioni on luoda robotti, joka ymmärtää QuickBasic kieltä niin että myös sen Herra eli ohjelmoija puhuu robotin kanssa QuickBasicia. Eli robotille ei voisi antaa käskyjä lainkaan selkeinä sanoina, vaan jokainen puhuttu käsky olisi QuickBasic lauseke.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti26216720Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."
Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist235387- 1152548
Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."
Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar152019Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä
Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa3361751Pikkaraiskan puhelut
Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?111978- 59944
Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen
Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto28850Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?43848