Sydämen vajaatoiminta ja läppävika

-M-

Kokkerillani (9v.) on jo aika pitkälle edennyt sydänvika. Lääkityksestä ja suolattomasta ruokavaliosta huolimatta koiran tila on huonontunut parin kuukauden aikana kovasti. Kävelemäänkään ei lähde enää kovin mielellään. Tietenkin on välillä hyviä päiviäkin, jolloin saatetaan tassutella pitkäänkin. Vanha rouva saa lääkkeeksi vetmediniä 2,5mg aamulla ja 1,25mg illalla sekä fortekoria 0.75x5mg aamulla ja vielä furesista 20mg aamulla ja illalla. Lisäksi annan E- ja C-vitamiinia ja hivenaineita. Yöt ovat vaikeita kun nestettä kertyy keuhkoihin niin, että hengittämisestä tulee hankalaa ja pinnallista. Koira yskii myös kovasti yöllä, jolloin sitä pitää hetken kävelytellä ympäri asuntoa. Näin olen saanut yskänkohtauksen loppumaan.
Olen jo pari kertaa ollut lähdössä aamulla viemään koiraa eläinlääkäriin viimeistä matkaansa varten, mutta koiran olo onkin taas kohentunut päivän edetessä. En halua tehdä hätiköityjä päätöksiä. Koira kuitenkin syö hyvällä ruokahalulla ja leikkiikin lempilelullaan hetken sillontällöin. Raskasta tämä hoitaminen kuitenkin on. Ja se, että pitää olla koko ajan huolissaan. Kokkerini on niin rakas ystäväni, että luopumisesta ei tule helppoa.
Nyt toivoisin muiden kokemuksia sydänvikaisen koiran kanssa elämisestä. Kuinka pitkään koirat ovat eläneet lääkityksen avulla? Mitä lääkityksiä on käytetty/käytetään? Entäs vaihtoehto hoitoja, joilla elämänlaatua on voitu parantaa. Milloin on aika luovuttaa?

47

45565

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Dude

      meidän koiralla todettiin sydämmen vajaatoiminta. Koira sai lääkkeeksi Fortekoria.

      Porukat oli viemässä koiraa lopetettavaks mutta pistin vastaan kun koira tuntui virkenevän ja illalla auringon laskettua se juoksi ulkona ja oli eloisa, kuten ennenkin. Mentiin kumminkin aamulla ell luo ja ell sanoi ettei koiraa tarvii lopettaa, saatiin ne pienet punaiset tabletit, Fortekorit.

      Kun lääkkeet saatiin, elämä tuntui vihdoin menneen takaisin raiteilleen, kunnes 10 vrk lääkkeiden aloittamisesta tilanne meni todella pahaksi. Ell tuli kotiimme ja koiramme sai nukahtaa ikuiseen uneen omassa kodissaan kaikkien sitä rakastaneiden ympärillä. Näin meillä..

      Päivää paria ennen kuin koira nukkui pois, se alkoi "pissata housuunsa" eli lattialle ilmestyi pissa lätäköitä. Lääkkeiden sivuvaikutuksia, kun neste alkaa poistua. Koiran ruokavalio muuttui HETI ell luona käymisen jälkeen. Ukkomme söi vahoille koirille suunnattua ruokaa, eli siinä vähemmän proteiineja, ettei maksa, munuaiset ja sydän yli kuormitu. Ruoka ei tuntunut maistuvan, mikä huoletti todella paljon. Eli kyseessä oli raksut. Siirryimme sitten muonaan, mitä on niissä metallipurkeissa. Olivat maistuvimpia ja koira alkoi taas syödä.

      Ell sanoi, että kyseessä saattoi olla sydämmen laajenuma. Mitään avausta en halunnut koirallemme tehtävän, sillä mitä se olisi enää auttanut?!

      Eli, meidän "sairaus" eteni todella nopeasti, ja valitettavasti huonompaan suuntaan.. :'(

      Ei voi sanoa mitä sun koiran tilanteelle voisi tehdä. Ymmärrän kuitenkin tunteesi. Se on äärettömän raskasta nähdä joku jota todella rakastaa niin huonossa kunnossa. Ja kun ei tiedä mitä tuleva tuo. Jotkut päivät ovat hyviä, jotkut huonoja. Ja kun rakkaalleen haluaa vain hyvää.. Päätös oli meillekkin vaikea, mutta kun tilanne meni noin nopeasti tuohon tilaan, ei ollut muita vaihtoehtoja. Toivon ja rukoilen sydämmeni pohjasta, että teimme sen oikean ratkaisun, ja ettemme lopettaneet koiraamme turhaan.

      Kaikkea hyvää Teille ja onnea matkaan.

      • minelan

        dude

        Teit mielestäni aivan oikein. Koiran voi nukuttaa ja päästää kivuistan. Kun taas ihmistä ei voi, vaikka kuinka haluaisi.
        Ole onnellinen siitä, että koirallasi ei enää ole kipuja ja eikä enää tule.
        mINULLA ON OLLUT VUODESTA 1957 koiria, joten lopetus on miulle tuttua.
        Ikävä ei haihdu ehkkä koskaan, vaan muuttaa muotoaan,


    • nainen 30 v

      koirani eli liki 13 v. (huom.pieni rotu), jouduin kolme kuukautta sitten lopettamaan. Koirallani oli noin vajaa vuoden läppävian takia lääkitys, siis verenpainelääke ja nesteenpoistolääke. minä vein haukkuni kahden vaikeasti vietetyn yön jälkeen piikille, koira yski kovasti yöllä ja vaihtoi koko ajan paikkaa, päivisin makaili ja kävi kyllä ulkona itsekseen, muutamaa päivää ennen lopettamista lääkitystä nostettiin mutta se sitten teki sen että koira väsähti täysin lääkeannosten nostamisesta, varmaan verenpaine laski liian alhaiseksi mutta oireet eivät helpottuneet. Minä siis vein koirani vielä suht. virkeänä lopetettavaksi, minun periaate oli se että aivan tuskallista hengenahdistusta en koiralleni halua, vaan päästän sen pois tuskista, eläinlääkäri sanoi että koirani olisi voinut elää vielä erittäin vaivalloisesti ehkä pari kuukautta.

      • Dude

        mut kaikkein vaikeinta tossa isosas päätöksessä on se, että tekeekö oikein vai ei.Entä jos koira virkoaisikin ja olisi elämänsä kunnossa? Tai ei voi tietää kuinka huonoksi koiran olo menee, ja pitäiskö lopettaa ennen kuin se todella kärsii..?

        Kuten -M- kin sanoi, koiran olo vaihtelee jatkuvasti. Vaikee päättää mikä olisi sitten oikein. Onko koira terve vai ei? Pärjääkö se lääkityksellä vai ei? Millainen päivä on huominen? Oisko tänään aika tehdä se, ettei tilanne mene todella kamalaksi?

        Se on vaikee päätös ja siksi harkittava tarkkaan. Itse en ainakaan pystyisi elämään itseni kanssa jos olisin lukenut koirani eleet väärin, ja vienyt sen "turhaan" lopetettavaksi..


      • nainen 30 v
        Dude kirjoitti:

        mut kaikkein vaikeinta tossa isosas päätöksessä on se, että tekeekö oikein vai ei.Entä jos koira virkoaisikin ja olisi elämänsä kunnossa? Tai ei voi tietää kuinka huonoksi koiran olo menee, ja pitäiskö lopettaa ennen kuin se todella kärsii..?

        Kuten -M- kin sanoi, koiran olo vaihtelee jatkuvasti. Vaikee päättää mikä olisi sitten oikein. Onko koira terve vai ei? Pärjääkö se lääkityksellä vai ei? Millainen päivä on huominen? Oisko tänään aika tehdä se, ettei tilanne mene todella kamalaksi?

        Se on vaikee päätös ja siksi harkittava tarkkaan. Itse en ainakaan pystyisi elämään itseni kanssa jos olisin lukenut koirani eleet väärin, ja vienyt sen "turhaan" lopetettavaksi..

        eläinlääkäri on asiantuntija ja häneltä kannattaa ihan suoraan kysyä jos se askarruttaa elääkö koira vielä kauan vai ei, kyllä hän osaa vastata ja tietää milloin on aika luovuttaa. Kyllä itsellänikin oli viikon verran ajatuksia että veinkö koiran liian aikaisin mutta kun aikaa vähän menee niin kyllä sitten osaa jo ajatella asiaa eritavalla ja tietää tehneensä oikein. Koira ei osaa puhua ja minusta jos se on vanha ja sairas niin pitää ajatella koiraa ja sen kärsimystä eikä itseänsä ja omaa henkistä kärsimystään.Mutta tehdään me omistajat miten tahansa niin aina tuo koiran kuolema on tosi vaikea asia ja sitä tavallaan jo pelkää siitä hetkestä kun koiran ottaa. Ja yhteistä että kaikki me rakastamme lemmikkiämme valtavasti.


      • Dude
        nainen 30 v kirjoitti:

        eläinlääkäri on asiantuntija ja häneltä kannattaa ihan suoraan kysyä jos se askarruttaa elääkö koira vielä kauan vai ei, kyllä hän osaa vastata ja tietää milloin on aika luovuttaa. Kyllä itsellänikin oli viikon verran ajatuksia että veinkö koiran liian aikaisin mutta kun aikaa vähän menee niin kyllä sitten osaa jo ajatella asiaa eritavalla ja tietää tehneensä oikein. Koira ei osaa puhua ja minusta jos se on vanha ja sairas niin pitää ajatella koiraa ja sen kärsimystä eikä itseänsä ja omaa henkistä kärsimystään.Mutta tehdään me omistajat miten tahansa niin aina tuo koiran kuolema on tosi vaikea asia ja sitä tavallaan jo pelkää siitä hetkestä kun koiran ottaa. Ja yhteistä että kaikki me rakastamme lemmikkiämme valtavasti.

        aika tuntuu menevän siivillä siitä hetkestä kun se tuli kotiin siihen hetkeen kun se lähtee kotoa.. Jokaiselle omistajalle se on kyllä kova paikka. Tosiaan, kuten sanoit, ei pidä olla itsekäs ja ajatella sitä ikävää mikä tulee vaan koiran parasta. Vaikka se tuntuukin niin vaikealta ja mahdottomalta..


      • Matti Oikarinen55
        nainen 30 v kirjoitti:

        eläinlääkäri on asiantuntija ja häneltä kannattaa ihan suoraan kysyä jos se askarruttaa elääkö koira vielä kauan vai ei, kyllä hän osaa vastata ja tietää milloin on aika luovuttaa. Kyllä itsellänikin oli viikon verran ajatuksia että veinkö koiran liian aikaisin mutta kun aikaa vähän menee niin kyllä sitten osaa jo ajatella asiaa eritavalla ja tietää tehneensä oikein. Koira ei osaa puhua ja minusta jos se on vanha ja sairas niin pitää ajatella koiraa ja sen kärsimystä eikä itseänsä ja omaa henkistä kärsimystään.Mutta tehdään me omistajat miten tahansa niin aina tuo koiran kuolema on tosi vaikea asia ja sitä tavallaan jo pelkää siitä hetkestä kun koiran ottaa. Ja yhteistä että kaikki me rakastamme lemmikkiämme valtavasti.

        Eläinlääkäreissäkin on eroja ja vuosi sitten espoon kaupungin eläinlääkäri sanoi että koiramme ei ole enää vuoden kuluttua täällä hengissä. Eikä määrännyt mitään lääkettä.
        Menimme Univettiin ja lääkkeet tulivat ja hyvin on porskutellut tämän vuoden. Ei kai olisi ilman niitä troppeja elänytkään sitä vuotta, että siinä varmaan olisi ollut oikeassa.
        Eli mielestäni kaikki eläilääkärit eivät piittaa niin siitä mitä omistaja haluaa, ehkä ovat nähneet liikaa ja hoitavat hommia ihan liukuhihnalta.
        Mun ei tatvitse olla liian korrekti tässä salatakseni nimiä tai en ole mainostamassa ketään erityisesti. kerron vain kokemukseni.


      • Tuulip
        Matti Oikarinen55 kirjoitti:

        Eläinlääkäreissäkin on eroja ja vuosi sitten espoon kaupungin eläinlääkäri sanoi että koiramme ei ole enää vuoden kuluttua täällä hengissä. Eikä määrännyt mitään lääkettä.
        Menimme Univettiin ja lääkkeet tulivat ja hyvin on porskutellut tämän vuoden. Ei kai olisi ilman niitä troppeja elänytkään sitä vuotta, että siinä varmaan olisi ollut oikeassa.
        Eli mielestäni kaikki eläilääkärit eivät piittaa niin siitä mitä omistaja haluaa, ehkä ovat nähneet liikaa ja hoitavat hommia ihan liukuhihnalta.
        Mun ei tatvitse olla liian korrekti tässä salatakseni nimiä tai en ole mainostamassa ketään erityisesti. kerron vain kokemukseni.

        Meidan lahes 10-vuotias uroskoira sai sydankohtauksen ja koira oli todella huonossa kunnossa. loysimme onneksi hyvan sydanlaakarin. Koiran sydan rontgenkuvattiin ja ultrattiin. sydan on kovin laajentunut ja on lappavika, mutta kaikki verikokeet muuten hyvat, ei vikaa munuaisssa eika maksassa. Laakari sanoi etta annetaan laakitys ja katsotaan viikko miten koiramme reagoi laakitykseen. Koiran kunto kohentui tuntuvasti parissa paivassa, viikon paasta kavimme tarkastuksessa ja sydan loi tasaisesti ja keuhot olivat puhtaat. Paatimme ehdottomasti jatkaa laakitysta, vetmedin 2 x pva ja fortecor 10 mg/pva. Onneksi laakarimem antoi nyt reseptin fortecorille, johon on vastaava "ihmislaake"" mutta on vain 10e/kk kun fortecor olisi ollut 37e/kk. vetmedinista ei ole vastaavaa, eli sita jatkamme ihan oikealla koira-laakkeella. emme missaan tapauksessa halua etta koiramme karsii, olemme aina rakastaneet koiriamme niin paljon etta jos huomaamme etta koira voi huonosti ja karsii, teemme koiran kannalta parhaimman ratkaisun vaikka se onkin aina yhta tuskallista. Nyt menemme eteenpain paiva kerrallaan ja toivomme hanelle viela monia hienoja elakevuosia meidan rakastavassa kodissa!


      • minelan

        MIELESTÄNI AJATTELIT KOIRAA ENEMÄN, KUIN ITSEÄSI.
        Minulla ensimmäien mäyräkoirani eli 18,4 vuotiaaksi. EI OLLUT SAIRAS, MUTTA JO aamulla näin,, että nyt tuli sen aika lähteä. Soitin heti eläinlääkärile, jotta tulisi lopettamaan koirani. Mutta juuri kun eläinlääkäri ajoi pihaani, ehti rakas Mussuni
        vetämään viimeisen henkäyksen, eli elläinlääkäri totesi sen kuolleen ja toimitti tuhkattavaksi.


      • Anonyymi
        Dude kirjoitti:

        mut kaikkein vaikeinta tossa isosas päätöksessä on se, että tekeekö oikein vai ei.Entä jos koira virkoaisikin ja olisi elämänsä kunnossa? Tai ei voi tietää kuinka huonoksi koiran olo menee, ja pitäiskö lopettaa ennen kuin se todella kärsii..?

        Kuten -M- kin sanoi, koiran olo vaihtelee jatkuvasti. Vaikee päättää mikä olisi sitten oikein. Onko koira terve vai ei? Pärjääkö se lääkityksellä vai ei? Millainen päivä on huominen? Oisko tänään aika tehdä se, ettei tilanne mene todella kamalaksi?

        Se on vaikee päätös ja siksi harkittava tarkkaan. Itse en ainakaan pystyisi elämään itseni kanssa jos olisin lukenut koirani eleet väärin, ja vienyt sen "turhaan" lopetettavaksi..

        Olen kanssasi samaa mieltä. Silloin viimeistään, kun huomaa koiran kärsivän ja se on jo vanha, on parasta luovuttaa ja antaa koiran mennä pois. Itselläni ensimmäinen kk-mäyräkoira eli 18,4 vuotiaaksi, yhhden kerran sillä oli virtsatulehdus ja tietenkin joulupäivänä. Muutebn oli terve, kuin pukki.
        Kuoli juuri, kun eläinlääkäri ajoi pihaan.


      • Anonyymi
        nainen 30 v kirjoitti:

        eläinlääkäri on asiantuntija ja häneltä kannattaa ihan suoraan kysyä jos se askarruttaa elääkö koira vielä kauan vai ei, kyllä hän osaa vastata ja tietää milloin on aika luovuttaa. Kyllä itsellänikin oli viikon verran ajatuksia että veinkö koiran liian aikaisin mutta kun aikaa vähän menee niin kyllä sitten osaa jo ajatella asiaa eritavalla ja tietää tehneensä oikein. Koira ei osaa puhua ja minusta jos se on vanha ja sairas niin pitää ajatella koiraa ja sen kärsimystä eikä itseänsä ja omaa henkistä kärsimystään.Mutta tehdään me omistajat miten tahansa niin aina tuo koiran kuolema on tosi vaikea asia ja sitä tavallaan jo pelkää siitä hetkestä kun koiran ottaa. Ja yhteistä että kaikki me rakastamme lemmikkiämme valtavasti.

        Tuo on kyllä ihan totta, tuo pelko koiran menettämisestä. Minulla n ollut vuodesta -57 koiria ja kissoja.Eli minulle liikaa menettämistä. Vieläkin suren edesmenneitä koiriani.', MUTTA nyt minulla on ihana kissa Soolo ja maailman ihanin koira Touho. Jokacei enää ole mikään touho, vaan mamman kulti ,


    • Nurtsi

      Sairastetaan myös tätä tautia. Lääkkeitä ollaan syöty kolme vuotta. Puolikas fortekor aamuisin 1 furovet. Tarvittaessa annan koiran voinnin mukaan illalla vielä nesteenpoistolääkkeen. Me ollaan pärjätty mielestäni hyvin.Koirani täytti helmikuussa 11 vuotta. Koira on ihan virkeä, tietty väsyy helposti ja joku päivä on väsyneenpi. Vuosi sitten otimme pennun ja vaikutti siten että vanhempikin sai uutta virtaa. Tietty hirvittää se päivä jolloin joutuu päätöksen tekemään. Toivonkin aina, että koirani lähtisi "suorilta" jaloilta itse. Meidän onneksi taisimme hoksata sairauden tarpeeksi ajoissa. Sydämestä otettiin n. 1.5 v sitten rtg joka osoitti sydämen olevan laajentunut, mutta sehän kuuluu taudin kuvaan, koska sydän kasvattaa kokoaan jos joutuu tekemään kovemmin töitä.

      • Dude

        meidän koiruli alkoi saada loppu aikoina epilepstisiä kohtauksia, niin ell veikkasi että tauti saattoi olla jo edennyt laajentumaan asti.. :(


    • -M-

      Etsiskelin tietoja vaihtoehtoisista hoidoista ja kokeilenkin parhaillaan l-karnitiinia, tauriinia ja ubikinonia. Eihän meillä ole mitään menetettävää. Muutaman päivän koira on niitä jo saanut ja tuntuu saaneen uutta energiaa. Pari yötä on jo mennyt ilman yskää, joten päivisin on paljon pirteämpi. En nyt ole liian toiveikas, mutta annan ystävälleni vielä mahdollisuuden nautiskella tästä kesästä.

      • tilitantti

        pennun 12vk tarkastuksess selvisi että pennullani on 2asteen sydänvika, läppävika. Arvioivat että ei selviäisi edes yhden vuoden ikään. Koirani on lk chihuahua ja tosin sydän taydit yleisiä, mutta tuntuu kurjalta saada tieto etta ei elä kauaa, kun olemme kaikki jo niin kiintyneitä pieneen Elvikseemme:)Luulimme hänen olevan terve kuin pukki sillå se ei ole vaikuttanut hänen käytökseen vielä, joten vaikea uskoa. Tulee olemaan aika haikea loppu vuosi, jos ei tilanne näytä paranemisen merkkejä.Menemme lisätutkimuksiin 2kk päästä.. toivottavasti saamme hyviä uutisia.. Pahinta on että emme voi tehdä mitään kun vain odottaa..ja vasta kun kaikki alkoi...


      • minelan
        tilitantti kirjoitti:

        pennun 12vk tarkastuksess selvisi että pennullani on 2asteen sydänvika, läppävika. Arvioivat että ei selviäisi edes yhden vuoden ikään. Koirani on lk chihuahua ja tosin sydän taydit yleisiä, mutta tuntuu kurjalta saada tieto etta ei elä kauaa, kun olemme kaikki jo niin kiintyneitä pieneen Elvikseemme:)Luulimme hänen olevan terve kuin pukki sillå se ei ole vaikuttanut hänen käytökseen vielä, joten vaikea uskoa. Tulee olemaan aika haikea loppu vuosi, jos ei tilanne näytä paranemisen merkkejä.Menemme lisätutkimuksiin 2kk päästä.. toivottavasti saamme hyviä uutisia.. Pahinta on että emme voi tehdä mitään kun vain odottaa..ja vasta kun kaikki alkoi...

        tilitantti

        Olen todella pahoillan koirasi vuoksi.Etkö saanut eläinkääkärin todistusta, kun hankit koirasi.
        Minullakin on chiahua, nyt 5 vuotias, terve ja minulle erittäin rakas. Pelkään jo varmuudenvuoksi, että se sairasstu, koska en kestäisisi sitä.

        Mikään ei auta surussasi, mutta ehkä uusi koira edes hiukan helpottaisi.


    • ...

      Koirallani on myös edennyt sydämen vajaatoiminta ja kyllä päästän hänet heti levolliseen uneen jos vointi menee niin vaikeaksi, että koiralla on vaikea olla.Ei saa olla itsekäs vaan pitää ajatella eläimen parasta! Jos yöllä on vaikeaa olla eikä koirasi voi nauttia elämästä niin kuulostaa siltä, että ei ole fiksua pitkittää ja antaa koiran päästä kärsimyksistään. Vaikka raskasta luopuminen rakkaastaan aina todellakin on.

      • jooko

        jokainen vain keskutelee kuinka vaikeaa on olla kun oma lemmikki sairastuu. kuka seinä olet sanomaan milloin on aika lopettaa lemmikki. mahtaakohan itselläsi olla edes minkäånlaista kokemusta kyseisistä asioista. tottakai jokainen lemmikin omistaja ei halua nähdä koiran kärrsivån mutta heillä on oikeus elää. ja päätöstä ei tulisi tehdä suin päin. etenkin pienillä koirilla, pennuilla on vaikea arvioida sairauden laatua 100% ennenkuin kuin pentu on 7kk-12kk iässä. ei tulisi mieleenkäån lopettaa tervettä pentua, joten levolliset unet itsellesi vain, jos lopetat pennun jolla on mahdollisuus normaaliin elämään. mahtaa viedä yöunet? joten järki käteen sen lopettamis piikin kanssa!


      • kauruliini
        jooko kirjoitti:

        jokainen vain keskutelee kuinka vaikeaa on olla kun oma lemmikki sairastuu. kuka seinä olet sanomaan milloin on aika lopettaa lemmikki. mahtaakohan itselläsi olla edes minkäånlaista kokemusta kyseisistä asioista. tottakai jokainen lemmikin omistaja ei halua nähdä koiran kärrsivån mutta heillä on oikeus elää. ja päätöstä ei tulisi tehdä suin päin. etenkin pienillä koirilla, pennuilla on vaikea arvioida sairauden laatua 100% ennenkuin kuin pentu on 7kk-12kk iässä. ei tulisi mieleenkäån lopettaa tervettä pentua, joten levolliset unet itsellesi vain, jos lopetat pennun jolla on mahdollisuus normaaliin elämään. mahtaa viedä yöunet? joten järki käteen sen lopettamis piikin kanssa!

        "tottakai jokainen lemmikin omistaja ei halua nähdä koiran kärrsivån mutta heillä on oikeus elää"

        Kukaan lemmikin omistaja ei halua nähdä lemmikkinsä kärsivän, mutta sillä kärsivällä lemmikillä on oikeus elää. Lemmikki ei ymmärrä "oikeuttaan elää", ei se ymmärrä, että elämä joskus loppuu, ei se osaa surra elämätöntä ja mahdollisesti elämättömäksi jäävää elämäänsä, eikä se osaa pelätä kuolemaansa. Se mitä lemmikki tajuaa on tämä hetki. Sen onko se kärsimystä ja kipua vai kivuttomuutta ja hyvää elämää.

        Ei siis inhimillistetä eläimiä. Siihen helposti sortuu kun kyseessä ja edessä on lemmikin omistamiseen liittyvä vaikein päätös. Helposti ajattelee, että eläimellä on oikeus elää tai että se haluaa vielä elää. Ei. Nämä ovat ihmisten ajatuksia. Koira ei halua elää, jos se kärsii. Ei se sitä osaa kertoa (päinvastoin yrittää piilottaa heikkouden ja sairauden), siksi meidän omistajien on se huomattava ja tehtävä palvelus lemmikillemme. Sen olemme niille velkaa.

        Miksi ihmeessä omistaja menettäisi yöunensa, jos vie lemmikkinsä piikille "liian aikaisin"? Siksikö, ettei lemmikki saanut elää niin pitkään kuin OMISTAJA olisi halunnut? Mikä on sitten liian aikaisin? Mielestäni koskaan ei ole liian aikaista, jos kyseessä on kärsimykseltä säästäminen. Mielummin liian aikaisin kuin liian myöhään.


      • Petrolius

        Niin.. Mikähän nyt on sitä itsekkyyttä? Eikö elämään kuulu myös sairaus, vanheneminen ja muut viat? Eikö koiralle ole oikeutta kokea vanhuutta, olla sairas, sairastaa? En tiedä vastausta tähän.

        Ihmisillä näyttää olevan oikeus kärsiä ja sairastaa, vaikka moni haluaisi jo pois kärsimyksistä.
        Ihmistä hoidetaan, vaikka jopa tiedetään hoidon olevan turhaa paranemisen kannalta.

        Eläimiä pidetään yleisesti vähempiarvoisena, ja ne päästetään helposti päiviltä. Kuka viitsii ja jaksaa saattohoitaa koiraa, kun on töitä ja muuta?
        Raskasta se on.

        Silti tiedän muutamia henkilöitä, jotka ovat mielestäni erittäin kauniisti ja arvokkaasti saattohoitaneet rakkaan eläinkumppaninsa hautaan kotonaan. Lääkiten, hoivaten, pesten ja pyyhkien, kuten vanhusta kuuluu.

        Se on paikka, jossa kuka tahansa toivoisi saavansa kuolla.

        Kaikilla ei ole mahdollisuutta tähän. Mutta siis vaikka "eläinlääkäri on asiantuntija" ja "piikille vieminen" on siksi normi, niin on toisenlaistakin sairaan / vanhan koiran kohtelua. Onneksi, minun mielestäni.


      • pitäävaantietää
        kauruliini kirjoitti:

        "tottakai jokainen lemmikin omistaja ei halua nähdä koiran kärrsivån mutta heillä on oikeus elää"

        Kukaan lemmikin omistaja ei halua nähdä lemmikkinsä kärsivän, mutta sillä kärsivällä lemmikillä on oikeus elää. Lemmikki ei ymmärrä "oikeuttaan elää", ei se ymmärrä, että elämä joskus loppuu, ei se osaa surra elämätöntä ja mahdollisesti elämättömäksi jäävää elämäänsä, eikä se osaa pelätä kuolemaansa. Se mitä lemmikki tajuaa on tämä hetki. Sen onko se kärsimystä ja kipua vai kivuttomuutta ja hyvää elämää.

        Ei siis inhimillistetä eläimiä. Siihen helposti sortuu kun kyseessä ja edessä on lemmikin omistamiseen liittyvä vaikein päätös. Helposti ajattelee, että eläimellä on oikeus elää tai että se haluaa vielä elää. Ei. Nämä ovat ihmisten ajatuksia. Koira ei halua elää, jos se kärsii. Ei se sitä osaa kertoa (päinvastoin yrittää piilottaa heikkouden ja sairauden), siksi meidän omistajien on se huomattava ja tehtävä palvelus lemmikillemme. Sen olemme niille velkaa.

        Miksi ihmeessä omistaja menettäisi yöunensa, jos vie lemmikkinsä piikille "liian aikaisin"? Siksikö, ettei lemmikki saanut elää niin pitkään kuin OMISTAJA olisi halunnut? Mikä on sitten liian aikaisin? Mielestäni koskaan ei ole liian aikaista, jos kyseessä on kärsimykseltä säästäminen. Mielummin liian aikaisin kuin liian myöhään.

        Sittenhän sitä voisi viedä yhtähyvin täysin terveen koiran piikille hyvällä omallatunnolla kun
        " Lemmikki ei ymmärrä "oikeuttaan elää", ei se ymmärrä, että elämä joskus loppuu, ei se osaa surra elämätöntä ja mahdollisesti elämättömäksi jäävää elämäänsä, eikä se osaa pelätä kuolemaansa. Se mitä lemmikki tajuaa on tämä hetki. Sen onko se kärsimystä ja kipua vai kivuttomuutta ja hyvää elämää.


      • minelan
        jooko kirjoitti:

        jokainen vain keskutelee kuinka vaikeaa on olla kun oma lemmikki sairastuu. kuka seinä olet sanomaan milloin on aika lopettaa lemmikki. mahtaakohan itselläsi olla edes minkäånlaista kokemusta kyseisistä asioista. tottakai jokainen lemmikin omistaja ei halua nähdä koiran kärrsivån mutta heillä on oikeus elää. ja päätöstä ei tulisi tehdä suin päin. etenkin pienillä koirilla, pennuilla on vaikea arvioida sairauden laatua 100% ennenkuin kuin pentu on 7kk-12kk iässä. ei tulisi mieleenkäån lopettaa tervettä pentua, joten levolliset unet itsellesi vain, jos lopetat pennun jolla on mahdollisuus normaaliin elämään. mahtaa viedä yöunet? joten järki käteen sen lopettamis piikin kanssa!

        jooko

        Olen kokenut monen koiran kuoleman. ja pidän eläinrakkaana niitä uihmisiä, jotka ymmärtävät, että koira on todella lopppullisesti sairas ja kykenevätajattelemaan surussaan koiransa parasta, eivät itsekkyyttään anna sen kärsiä.


    • Kokkerillani 10v. todettiin sydämmen laajentuma hieman ennen viime joulua. Taudin kuva tuli aivan "puskasta". Koirani oli ollut pirteä ja syönyt hyvin aina. Kuitenkin syksyn varrella hän alkoi yskimään ja "kakistamaan" kurkkuaan. Luulin ensin sitä yskäksi, mutta tyttäreni sanoi yskän voivan johtua sydämmestä. Menimme lääkäriin ja otettiin röngtenkuvat. Sydän oli laajentunut jo viiden kylkikuun väliin , kun se normaalisti on kolmen kylkiluun välissä. Keuhkoputki oli aika ahtaalla ja nestettä oli kertynyt sydämmen ympärille. Askelkin alkoi jo hidastumaan ja hengitys todella raskasta.Yö varsinkin oli vaikeita. Lääkityksenä saatiin Vedmedin 2,5 mm 2 x pv nesteenpoisto 20 mg 1 x pv. Oireet hieman helpotti ja joulun saimme viettää melko hyvissä voinneissa. Koirallani oli myös jo moni vuotinen epilepsia. Uudenvuoden jälkeen koirani vointi kuitenkin heikkeni huomattavasti ja menimme lääkäriin lääkitystä nostettiin Vedmedin 5 mm 2xpv ja nesteenpoisto 2 x 2. Meni muutama päivä hyvin, ja taas vointi heikkeni. 10.1. aamuna koirani sai epikohtauksen ja näytti että siihen menee. Soitin päivystävälle eläinlääkärille ja hän pyysi tulemaan välittömästi tilanne arvioon.
      Autolle kävely teki tosin vaikeaa, mutta lääkäriin päästyämme hän hieman virkistyi mutta pulssi oli 200 min. ja heikko hengitys. Niin jouduimme tekemään kipeän päätöksen ja päästämään koiramme koirien taivaaseen. Mutta parempi niin ettei joutunut kärsimään, ja kamalaa olisi ollut jos olisi yksin kuollut kotiin päivällä oltuani töissä. Nyt hän sai nukkua kaikkien rakkaiden syliin rauhaisaan uneen. Ihana rauhallinen tilaisuus, kiitiokset myös lääkärille joka oli erittäin asiantunteva mutta asiallinen. Olisimme voineet vielä nostaa lääkitystä, mutta mitään takeita kuinka pitkään rakkaamme olis niilä mennyt ja kuitenkin kärsinyt vaikeasta hengityksestä ym muista kivuista, joita hän valitettavasti ei voinut kertoa meille. Joten kerron tämän sen vuoksi, että emme voi pitkittää koiramme kärsimystä vain sen takia ettemme voi itse luopuo rakkaastamme vaikka hän kuinka kärsii. Ikäävä on kova, mutta ajattelemme, että rakkaallamme on nyt hyvä olla.

      • Westieherra

        Vajaa vuosi sitten, viime kesänä koiralleni, espanjan kadulta 4 vuotta sitten pelastamalleni westie urokselle annettiin Furesin nesteenpoistolääkitys. Herra oli elänyt fantastisen elämän kansamme Espanjasta tulonsa jälkeen. Täynnä tarmoa, syvää kiintymystä ja kiitollisuutta jota vain katukoira voi isännälleen osoittaa. Tiedän asian sikäli että kyseessä oli 7 koirani, tosin ensimmäinen jonka olin ottanut kadulta mukaani.
        Koiran antama elämä oli varmasti meille parasta aikaa. Vastaavaa persoonaa saa todella etsiä. Koirani sai kaikenlaisia oireita kuumana kesänä, koskaan emme säästäneet aikaa, rahaa ja vaivaa että hän saisi parhaan mahdollisen hoidon ja lääkityksen.
        Lopullisen päätöksen tekeminen oli vaikeaa. Ruoka ei maistunut, askeleet olivat hataria. Näkö oli mennyt jo vuosi sitten joten flegmaattisuus ja väsymys oli silmiinpistävää.
        Parhaan kaverinsa vieminen piikille ja hautaaminen omin käsin maalle oli elämäni raskain koetus ja päivä. Itsesyytökset mitä näissä jutuissa tuntuu vilahtavan kirjoittajilla tai epäilykset tekeekö päätöksen liian aikaisin ovat aivan turhia, joskin niiltä ei voi välttyä. Siinä vaiheessa kun koira ei juokse normaalisti tai riehaa leikkisästi, on aika antaa sen mennä lepoon. Sanon tämän kokemuksesta ja taatusti yhtä paljon kärsineenä kaikesta tuskasta. Jos mietit kohdallasi tällaista, suosittelen että teet päätöksen heti kun lääkärisi sitä ehdottaa edes optiona, eläimet eivät valita, ne kärsivät hiljaa, sitä et halua parhaallesi kaverillesi koskaan.


      • .,.,
        Westieherra kirjoitti:

        Vajaa vuosi sitten, viime kesänä koiralleni, espanjan kadulta 4 vuotta sitten pelastamalleni westie urokselle annettiin Furesin nesteenpoistolääkitys. Herra oli elänyt fantastisen elämän kansamme Espanjasta tulonsa jälkeen. Täynnä tarmoa, syvää kiintymystä ja kiitollisuutta jota vain katukoira voi isännälleen osoittaa. Tiedän asian sikäli että kyseessä oli 7 koirani, tosin ensimmäinen jonka olin ottanut kadulta mukaani.
        Koiran antama elämä oli varmasti meille parasta aikaa. Vastaavaa persoonaa saa todella etsiä. Koirani sai kaikenlaisia oireita kuumana kesänä, koskaan emme säästäneet aikaa, rahaa ja vaivaa että hän saisi parhaan mahdollisen hoidon ja lääkityksen.
        Lopullisen päätöksen tekeminen oli vaikeaa. Ruoka ei maistunut, askeleet olivat hataria. Näkö oli mennyt jo vuosi sitten joten flegmaattisuus ja väsymys oli silmiinpistävää.
        Parhaan kaverinsa vieminen piikille ja hautaaminen omin käsin maalle oli elämäni raskain koetus ja päivä. Itsesyytökset mitä näissä jutuissa tuntuu vilahtavan kirjoittajilla tai epäilykset tekeekö päätöksen liian aikaisin ovat aivan turhia, joskin niiltä ei voi välttyä. Siinä vaiheessa kun koira ei juokse normaalisti tai riehaa leikkisästi, on aika antaa sen mennä lepoon. Sanon tämän kokemuksesta ja taatusti yhtä paljon kärsineenä kaikesta tuskasta. Jos mietit kohdallasi tällaista, suosittelen että teet päätöksen heti kun lääkärisi sitä ehdottaa edes optiona, eläimet eivät valita, ne kärsivät hiljaa, sitä et halua parhaallesi kaverillesi koskaan.

        Heips!

        Nostelen nyt vähän aihetta, kun meillekkin tuli ajankohtaiseksi.
        Eli koirallani (Dogo argentino) havaittiin yksivuotisrokotuksissa sivuääni, ja röntgen-, EKG- ja ultaäänitutkimuksessa todettiin hankittu kardiomyopatia. Koira on ollut täysin oireeton, eli onneksi näin hyvissä ajoin se todettiin. Saimme nesteenpoistolääkityksen ja nyt vaan toivotaan parasta ja pelätään pahinta..
        Onko kellään siis kokemusta näin ajoissa todetusta sydämen vajaatoiminnasta? Miten pitkään koira eli/on elänyt? Pysyikö oireettomana?


      • Nani ja Tessa
        .,., kirjoitti:

        Heips!

        Nostelen nyt vähän aihetta, kun meillekkin tuli ajankohtaiseksi.
        Eli koirallani (Dogo argentino) havaittiin yksivuotisrokotuksissa sivuääni, ja röntgen-, EKG- ja ultaäänitutkimuksessa todettiin hankittu kardiomyopatia. Koira on ollut täysin oireeton, eli onneksi näin hyvissä ajoin se todettiin. Saimme nesteenpoistolääkityksen ja nyt vaan toivotaan parasta ja pelätään pahinta..
        Onko kellään siis kokemusta näin ajoissa todetusta sydämen vajaatoiminnasta? Miten pitkään koira eli/on elänyt? Pysyikö oireettomana?

        minulla on shih tzun ja kääpiövillakoiran seropi. tyttö täytti nyt joulukuussa 7v. aiemmin ei ole ollut mitään ongelmia,koira on ollut hyväkuntoinen ja neitihän nyt täytti vasta seitsemän niin ajattelin ettei hänelle nyt vielä vanhuuden oireita tule. eilen meni kunto, kipeä, ei jaksa kävellä, ruoka ei maistunut eikä juonut mitään. joten käytettiin tänään eläinlääkärissä. sydämen vajaatoiminta. mitään oireita ei ole aiemmin ollut. ei yskimistä, hengitysvaikeuksia tai että olisi väsähtänyt nopeasti lyhyelläkin lenkillä. nyt fortekor-lääkitys ja särkylääke. saa nähdä miten käy. hirvittää. en minä ole valmistautunut siihen että joutuisin viemään hänet lopetettavaksi jos hänen kuntonsa huononee. oletin että siihen menee vielä muutama vuosi. nyt pikkuhiljaa vain tottumaan siihen että antaa kaverille lääkkeet ja käy säännöllisesti tarkastuksessa. toivottavasti lääkkeiden avulla elinvuosia tulisi edes muutama, mutta sen näkee ajan myötä. tessa on minulle minun lapsi. en voi saada lapsia joten hän on minun vauva. olen jo aikaa sitten päättänyt että kun tessan aika tulee, hänet tuhkataan ja haluan uurnan itselleni. toivottavasti se aika vain ei ole kovin pian. mutta, katsoo nyt miten lääkkeet alkaa toimimaan. :)


      • julppu18201
        Nani ja Tessa kirjoitti:

        minulla on shih tzun ja kääpiövillakoiran seropi. tyttö täytti nyt joulukuussa 7v. aiemmin ei ole ollut mitään ongelmia,koira on ollut hyväkuntoinen ja neitihän nyt täytti vasta seitsemän niin ajattelin ettei hänelle nyt vielä vanhuuden oireita tule. eilen meni kunto, kipeä, ei jaksa kävellä, ruoka ei maistunut eikä juonut mitään. joten käytettiin tänään eläinlääkärissä. sydämen vajaatoiminta. mitään oireita ei ole aiemmin ollut. ei yskimistä, hengitysvaikeuksia tai että olisi väsähtänyt nopeasti lyhyelläkin lenkillä. nyt fortekor-lääkitys ja särkylääke. saa nähdä miten käy. hirvittää. en minä ole valmistautunut siihen että joutuisin viemään hänet lopetettavaksi jos hänen kuntonsa huononee. oletin että siihen menee vielä muutama vuosi. nyt pikkuhiljaa vain tottumaan siihen että antaa kaverille lääkkeet ja käy säännöllisesti tarkastuksessa. toivottavasti lääkkeiden avulla elinvuosia tulisi edes muutama, mutta sen näkee ajan myötä. tessa on minulle minun lapsi. en voi saada lapsia joten hän on minun vauva. olen jo aikaa sitten päättänyt että kun tessan aika tulee, hänet tuhkataan ja haluan uurnan itselleni. toivottavasti se aika vain ei ole kovin pian. mutta, katsoo nyt miten lääkkeet alkaa toimimaan. :)

        Meilläkin todettiin tänään sydämen laajentuma ja nestettä on kertynyt niin että maha on pyöristynyt vaikka luut tuntuvat. Norfolkinterrierillämme(10v) huomattiin sydämen sivuäänet jo puoli vuotta sitten ja oksentelua kakomista oli jo niihin aikoihin, mutta ell ei epäillyt mitään sen kummempia, maksa-arvot olivat vain koholla joten määrättiin lihatonta ruokaa tuolloin. Nyt kaksi päivää on ollut todella nopea sydämen syke, tiheä hengitysväli, kakomista ja yökkäilyä varsinkin yöllä ja hengitys tuntuu vaikealta. Kävin tänään sitten toisella eläinlääkärillä muuttoni vuoksi ja totesi tämän. Ei puhunut mitään odotettavasta elinajasta mutta ilmeestä näki että tämä on vakavaa. Koirani jaksaa vielä lenkkeillä ja innostua uusista ihmisistä kuten aina. Syö normaalisti, juo vettä tuplasti. Jaksaa lenkkeillä vielä ja nauttii siitä mutta kun noustiin kahden kerroksen portaat ylös, koirani oli aivan puhki ja tahtoi vain jäädä istumaan :( enkä minä hölmö vielä tajunnut eilen mitään. Öisin on vain vaikeaa ja pelkään että se pahenee. Kamalaahan tässä on kun ei voi tietää elääkö koira 10 päivää vai 3 vuotta. Aina se on ollut terve kuin pukki ennen tätä, joten vaikeaahan tää on. Luin kaikki edelliset viestit ja oon tässä vollottanu naamani punaseksi näistä kohtaloista ja joka väistämättä tulee jossain vaiheessa myös eteen. Voimia kaikille saman kohtalon kokeneille ja kokeville!


    • vanhawestie

      En epäile etteikö koirienne diagnoosit olisi oikeita mutta kerron oman tarinamme; Tuolloin 8 vuotias westieni ajoittain vaihto paikkaa yöllä ja sillon tällön läähätteli. Vein kotikaupungissani sen eläinlääkäriin, sydän röngtenkuvattiin ja todetttiin sydämen vajatoiminta, läppävika. Koira söi reilun vuoden sille määräämiä lääkkeitä (fortekor ja furovet). Muiden ongelmien takia koira tutkittiin vuotta myöhemmin perusteellisesti helsingin yliopistollisessa eläinsairaalassa, sydän ultrattiin ja tehtiin tietokonetomografiakuvaukset, otettiin valtimoverinäytteet yms. Sydänspesialisti totesi että koiralla toinen sydämen läppä hieman vuotaa mutta ei vielä lääkityksen arvoisesti, synnynainen lievä aortan ahtautuma todettiin. Lääkitys lopetettiin ja kesällä koira täyttää 12, eikä sydämen takia ole tarvittu lääkitystä. Näin meillä. Kannattaa suhtautua varauksella "yleiseläinlääkäreiden" diagnooseihin. Omistaja tuntee koiransa parhaiten.

      • Nani ja tessa

        omaa koiraa käytin ihan kunnan eläinlääkärillä mutta se oli vielä kaiken lisäksi kandi. joten varasin uuden ajan eläinlääkärille joka on erikoistunut sydänsairauksiin. näyttää siltä että tessalla ei niinkään nestettä kertyisi mutta on todella huonossa kunnossa ilman kipulääkettä. sen takia varasin uuden ajan että tutkivat uudestaan. aiemmin kun ei ole ollut mitään oireita joten en suostu uskomaan sitä että sillä olisi nyt yhtäkkiä tuo vaiva iskenyt. siksi siis uusi aika jollon tarkistetaan sydän ja katsotaan tarviiko sydänlääkkeen ja luultavasti kuitenkin jatkossa tarvitsee kipulääkkeen. silmätipat on jo lopetettu ja silmät parantuneet. nesteenpoistolääkkeitä ei vielä ole.


      • minelan

        Kerronpa yhden korani, Tuulin, tarinan.
        Tulin siloin kaupasta ja olin unohttanut portin alarampin auki, minulla oli iso panssaiaiddattu piha, mutta kaikki 5 koiraani huomasivat sen olevan alhaalta
        olevan auki ja karkasivat siitä. Noin 5 minuutin jälkeen muut palasivat kotiin paitsi Tuuli. Soitin etsiäkoirat paikalle, sekä naapureiden kanssa etsimme Tuulia. Etsijäkoirat menivät, kaikki yhdessä avannolle. mutta en uskonut, jälkikoirat ja yhä laajemmalle levinnyt tietto,etsivät Tuulia kaikkialta.Jäniksen jäljet ja myös Tuulin jalanjäljet loppuivat toiselta puolelta avantoa. Etsijäkoirien omistajat sanoivat minulle, etttä Tuuli on mennytt jäniksen kanssa avantoon.
        Se oli yksi kauheimmista tapahtumista, mitä minua on kohdannut. Siitä on nyt n. 15 vuotta, mutta se on minule yhtä painajaista edellen.
        Vihaan merta, se on vaarallinen.


    • voltaire

      Minun koiralleni tuli sydänoireita toissa jouluna. Epäiein tämän äkillisen vanhemisen johtuneen hyvän ystävänsä poismenosta. Koirani todella ikävöi vanhaa ystäväänsä, jonka kanssa oli jakanut elämänsä kohokohdat. Niillä oli ikäeroa alle vuosi.
      Tyttöni ei päässyt lääkäriin kuin vasta keväällä, koska Pudasjärven
      eläinlääkäri ei ottanut minua vastaanotolleen. Sain kuitenkin yksityiseltä lääkäriltä apua ja tyttö sai röntgenkuvien jälkeen lääkityksen. Eläinlääkäri oli epäileväinen jatkosta, koska sydän oli laajentunut todella paljon ja nestettä oli myös keuhkot täynnä.
      Fortekor lääkkeen kerä lähdimme toiveikkain mielin kotia kohti ja tervehtymistä odottamaan. Lääkepurkki toi helpotusta ja ajattelin, että sairaus oli voitettu ainakin kesään asti. Pian hengitys oireet tulivat takaisin ja liikkuminen heikkeni huomattavasti. Soitin huolissani yksityiselle lääkärille ja hän määräsi kaksinkertaistamaan annoksen. Se ei kuitenkaan auttanut ja niin heinäkuussa, kuumimpana kuukautena, hengittäminen alkoi olla jo todella hankalaa ja menimme viimeiselle käynnille eläinlääkäriin. Sitä ennen vietimme yhteisen hetken Oulun Ainolan puistossa. Katselimme lintuja ja kävimme ihailemassa kasvitieteellisen kukkia. Sitten olikin aika siirtyä kohti päämäärää. Askel koiralla oli jo hidas ja tuskainen.
      Saavuttuamme eläinlääkäriin siellä alkoi kaikenlainen byrokraattinen paperien täyttäminen. Tuntui, että tärkeintä oli vain saada koirasta kaikki rahat irti ja tuhkaamisasiakirjat täytettyä. Onneksi tämä ystäväni muistutti minua mistä oikeasti oli kysymys heiluttamalla häntäänsä ennen lopullista unta, että muistin sentään hyvästellä koirani ikuiseen uneen.

    • Nostellaas tätä..

      Eli kaipaisin mielipiteitä. Miulla on kesäkuussa 14v täyttävä 12kg sekarotuinen mummokoiruus. Melkein pari vuotta sitten todettiin sydänvika, ja on siitä asti ollut sydänlääkkeillä ja aika-ajoin saanut nesteenpoistolääke kuurin.
      Sydänlääkkeeksi sai Neolio vet 5mg, jonka annostus on ollut 0,5tbl/1xpv. Viime viikonloppuna koiran hengitys alkoi rahista joten aloitin nesteenpoistoläkkeen furovet 20mg, annoin 0,5tbl/1xpv viikon ajan. Siitä huolimatta ke-to sai astmakohtaus tyyppisiä ahdistuskohtauksia öisin, joten perjantaina nostin sydänlääke annoksen 3/4tbl/1xpäivä, mikä on ohjeiden mukanen annostus tuon kokoiselle koiralle. "Astmakohtaukset" loppui, mutta hengittäminen on edelleen raskasta joten annoin nyt eilen ja tänään 1tbl/pv furovetiä. Hengitys edelleen raskaampaa.
      Muuten koira on pirteä, lenkkeilee reippaasti, syö hyvin ja juo hyvin. Ainoa ongelma on tuo hengitys. En halua missään nimessä pitkittää koiran elämää jos se on kivuliasta. Huomenna soitan eläinlääkärille, mutta haluaisin myös kuulla muiden mielipiteitä.
      Kuvasin koiran hengitystä videolle, jos joku haluaisi sähköpostiinsa ja kertoa mitä on mieltä. Siis joku joka on sydänvikaisen koiran kanssa elänyt.

      • Olen kokenut tuon

        Lempeämpää koiralle ja sinulle itsellesi on antaa sen nukkua rauhallisesti pois eläinlääkärin avustuksella. Kuulostaa ehkä pahalta, mutta itse en ensin tohtinut ja sitten en enää ehtinyt. Kadun sitä.


    • chihujenvarjopuoli

      Edellinen chihuahuani kuoli kohtaukseen kotona syliini. Oli ollut lääkityksellä usean vuoden. Eli kyllä ihan virkeää elämää loppuun saakka. Olin helpottunut että itseni ei tarvinnut tehdä päätöstä lopettaa rakkaani elämä. Lääkärin mukaan (pikkukoirani meni eläinlääkäriaseman kautta tuhkattavaksi) loppu tapahtui nopeasti ja tuskattomasti, sydän ns. hukkui vereen.

      Nyt toinenkin chihuni potee sydämen vajaatoimintaa ja toivon että loppu kävisi samallalailla. Uusien oirein tullen toki vien eläinlääkärin arvioitavaksi, toimin ohjeiden mukaan, itse en halua päätöstä tehdä. Lääkkeillä sekä sydäntutkimuksien avulla yritämme pitää yllä hyvän elämän.

    • Uunolainen1

      Nostan tämän aiheen taas ylös. Meillä rakas pikku Uunomme sairastaa sydämmen vajaatoimintaa. Hän on 5 kuukautisena espanjan kaduilta adoptoitu terrierimix. Hän täytti juuri 12 vuotta ja on saanut elää kanssamme pitkän ja onnellisen elämän. Läppävika todettiin useampi vuosi sitten ensin sivuäänenä ja parivuotta sitten ultraäänessä. Lääkitystä ei vielä silloin tarvittu, sillä koira oli normaali ja pirteä kuin peipponen. Viime kesän jälkeen Uuno alkoi kuitenkin yskimään kovasti varsinkin öisin ja aamuisin ja oli levoton öisin. Hän joi myös paljon. Menimme uudestaan tutkimuksiin jossa todettiin että sydän oli suurentunut. Uunolta otettiin silloin rötkenissä sydän ja keuhkokuvat. Lääkitys aloitettiin ja uuno söi puolikkaan tabletin vetmediniä aamuin ja illoin, sekä nesteenpoistoon furix tabletteja 2 kertaa päivässä. Niillä olo koheni ja yskiminen väheni, mutta lääkkeistä johtuva nesteenpoisto aiheutti runsasta pissaamista joten ulkona ravattiin paljon. Noin puolivuotta myöhemmin uuno yski taas pahemmin ja menimme uusiin ultraäänikuvauksiin. Sydän oli taas laajentunut. Furix vähennettiin yhteen tablettiin ja tilalle tuli puolikas upcard 3 lääke kerran päivässä otettavana. Olo parani taas huomattavasti kunnes pari päivää sitten uuno alkoi olemaan apaattinen ja eikä namitkaan enää maistunut. Kuiva yskä ja hengitystiheys oli 86kertaa/minuutti mikä on hyvin korkea. Cardinal niminen äppi on hyvä monitoroimaan hengitystiheyttä! Suosittelen lataamaan sen jos koirasi hengittää nopeasti. Lähdimme heti aamusta akuuttiin ja uunon keuhkot kuvattiin. Sydän oli laajentunut ja nestettä oli paljon keuhkoissa. Eläinlääkäri antoi kaksi vaihtoehtoa, joko lopetus tai nesteenpoisto suoneen ja uusi lääke tilalle. Uunolle ei annettu kuitenkaan paljoa aikaa. Emme haluneet että uunon tie olisi loppunut stressaavissa sairaalatiloissa, vaan haluamme antaa hänelle rauhallisen lähdön kotona rakkaiden kanssa. Valitsimme nesteenpoiston jotta päästäisiin kotiin viettämään viimeisiä hetkiä. Yllätykseksemme uuno piristyi, hengitys tasaantui ja seuraavana päivänä uuno oli taas pirteämpi aikoihin. Upcard lääkitys lopetettiin ja tilalle tuli Sildenafil joka on sama kuin viagra! Uuno on lakannut yskimästä, mitä nyt hieman yskii yöllä, mutta huomattavan suuri ero kunnossa! Hän syö ja leikkii innoissaan, tosin juoksemista on nyt rajoitettu sekä tilanteita jotka innostaa liikaa. Tiedämme että Uunon aika on lopussa, mutta haluamme antaa hänelle parhaan mahdollisen lopun ja toivottavasti se tapahtuu eläinlääkärin kotikäynnillä. Heti kun tila alkaa taas menemään huonommaksi, on aika päästää rakkaamme ikuiseen lepoon. Tämä on todella raskasta, mutta samalla helpottavaa että osaamme varautua siihen mikä on pian edessä ja antaa Uunolle rakkauden täyteläiset viimeiset hetket kanssamme. Nyt mennään vaan päivä kerrallaan, tilannetta tarkkaillen ja varautuen viimeiseen raskaaseen päätökseen.

    • Avunpyytäjä

      Nyt on minun vuoroni tuoda aihe uudestaan pintaan. Meillä on 7,5 vuotias Chihuahua nimeltään Chibi, jolla todettiin vajaa viikko sitten laajentunut sydän ja voimakkaat sivuäänet. Olemme menossa viikon kuluttua sydänfilmiin, jossa saamme enemmän tietoa sydämen tilasta ja miten tästä eteenpäin jatketaan. Veimme Chibin lääkärille, koska sille oli käynyt paha vahinko ja luulimme sen kylkiluiden painavan keuhkoja. Chibi hengittää levossa kovin raskaasti mutta muuten on normaali pirteä itsensä. Kokoajan on itsellä vain itku kurkussa kun tulevaisuus pelottaa. Chibi on meille todella rakas emmekä edes kestä ajatusta sen menettämisestä. Enkä nyt kaipaa mitään negatiivisia kommentteja siitä että jos koira kärsii on se hyvä päästää kärsimyksistään. Tiedän tämän hyvin. Tarvitsen vain tukea ja neuvoja miten pärjään tästä eteenpäin. Pelko on suuri vaikka mitään ei vielä tiedäkään.

      • Cottoninni

        Valitettavasti kuulostaa siltä että yhteinen aika alkaa olla lopussa.. itseltäni kuoli koira muutama kuukausi sitten saatuaan sydänkohtauksen ja veritulpan ja tutkimuksissa selvisi että sydän oli laajentunut ja voimakas sivuääni kuului myös. Tämä tuli täytenä yllätyksenä kun mitään suurempia sydämeen liittyviä oireita ei ollut aiemmin. Toivottavasti teidän tapauksessa vielä lääkitys auttaisi.


    • minelan

      Voi kun joku kertoisi, jotain positiivistä chiustaan.Itselläni on 5 vuotias chihu, joka ainakin vaikuttaa täysin terveeltä
      Chihuni on minule kaikki kaikesssa ja ell. tutki sen 3. rokotuksen yhtydessä ja totesi, että koira on terve, kuin pukki. Silti pelkään aina. että sen sydän pettää. koska on aika reipas poika, leikkkkkiesään kissani Soolon kanssa,

      • Anonyymi

        Voin kertoa positiivisen tarinan. Minulla on v. 2003 syntynyt chihuahua, synnynnäisen sydänvian kanssa elelee mutta hyvinvoiva ja virkeä koira on! Ikää hänellä nyt siis 15v. :) Eli ei sydänvikakaan aina tarkoita pahinta. Lääkitystä ei käytä, paitsi kipulääke menee kroonisiin (nivel-)kipuihin. Älä pelkää, nauti yhteisistä hetkistä pojan kanssa! <3


    • Anonyymi

      koira ei murehdi menneitä, sitä ei huoleta huominen. mutta jos te itsekkäästi ja lääkkeiden voimin pitkitätte parantumattomasti sairaan koiran kärsimyksiä niin te olette raakalaisia. kuulostaa kamalalta kun henki ei kulje ja lääkäriltä vain tahdotaan lisää lääkkeitä. koira ei ymmärrä ihmisen lailla miksi sitä kiusataan. parempi tehdä lopettamispäätös ajoissa eikä kiusata viattomia luontokappaleita. terveisin metsästäjä koirineen.

      • Anonyymi

        no, mmetsäästäjät nyt lopettavava koiransa 6-7 vuotiaana, kun siitä ei ole enää hyötyä heille. <En ikinä ole myynyt pentujani metsästäjille. He ovat liian kaskeja koiraa kohtaan. <Koiriaa ppidetään ulkotarhoissa talvellakin, paukkupakkasilla. Niitä ei koskaan oteta sisälle.Minultakin on valheella yritetty ostaa pentua. Onneksi sain tietää asiasta, en myynyt tälle petoksella yrittåmålle metsästäjälle


    • Minulla oli cokkeri jonka vein lopetettavaksi pariviikkoa sitten. On kyllä kova ikävä ja jälkeenpäin tuli kauhee olo että vein tapettavaksi. Vaikka toinen oli niin uskollinen ja luotti minuun. Hänellä todettiin sydänsairaus viime syksynä ja sai lääkkeet siihen ja munuaisissa todettiin jo yli vuosisitten huononemista ja siihen ei lääkettä ainoastaan ruokavalio ja lisäksi tuli näönhuonominen melkein sokea oli. Kävely oli todella huonoa viimeset viikot ja pissanpidätys oli heikkoa. Lääkäri ja järki sanoi minulla että oli lopetuksen aika mutta silti on huono omatunto että teinkö oikein. On kyllä vaikein päätös tämä ollut elämässäni. Koira on enemmänkun ihminen ystävänä.

    • Anonyymi

      Tessu on 11v.läppärappeumaa saa 1/2tbl x2 pv. yskii yöllä ajoittain.tämä yö alkoi kipulääkkeellä, annoin puolikkaan, kun valittava.nyt asettui nukkumaan.vielä on lenkkeilty.sydän käy 70%.

    • Anonyymi

      Meillä sydänvika todettiin n. vuosi sitten. Lääkkeet saatiin asap.
      Samoihin aikoihin läppävikadiagnoosin kanssa saatiin parodontiitti dg. Hampaat tippuu suusta.
      Nyt 2 päivää sitten pullahti toinen silmä päästä ulos. Kiikutin hänet mahdollisimman nopeasti ell, joka ompeli silmän kiinni. Perjantaina tikkien poisto ja maailman vaikein päätös.
      Jos silmä ei ole kunnossa: A. Leikkaus, jossa silmä leikataan pois ja sydänsairas sairas koira saa jatkaa elämäänsä yksisilmäisenä B. Päästän hänet kivuistaan edelleen rakastaen häntä yli kaiken.

      Elämä on julmaa.

    • Anonyymi

      Maaliskuussa lääkäri löysi läppävian, syke alhainen ym. Kesä meni suhteellisen normaalisti. Marraskuussa alkoi yskiä satunnaisesti kuivaa yskää, jonka jälkeen kakoi pari kertaa. Käytiin lääkärissä. Sai nesteenpoistolääkityksen, kun sydän hieman laajentunut. Ja antibiootin, kun keuhkojen ympärillä tihentymää. Alkoi joulukuun puolessa välissä yskiä enemmän ja 15.12. vointi illalla huononi. Silloin vielä söi ja joi. Hengitys alkoi olla tiheää, ei enää yskinyt. Aamulla ei enää syönyt ja jäin töistä pois ja olin soittamassa lääkäriin lopetusajan. Nukkui pois kotona, sain olla vieressä silittämässä. Lääkäriin ei ehditty. Koirani oli 14,5 v. borderterrieri. Kova ikävä rakasta poikaa.

    • Anonyymi

      Hei, ensimmäinen chihuni eli 10 vuotiaaksi. Se voi hyvin koko elämänsä ennen lääkitystä ja lääkityksen aloittamisen jälkeen 1 1/2v. Se miksi aloitimme lääkityksen oli voinnin romahdus aivan yht äkkiä. Saimme sydänläkkeistä avun 1 1/2 vuodeksi vuodeksi. Läppäsairaus dg noina lääkevuosina . Meni sitten kerta rykäyksellä kohtauksen omaisesti. Kuolemaa edelsi oudot vatsaoireet jota luulimme mahataudiksi mutta saattoi olla toki jotain että maksa sanoi irti yhteistyösopimuksen. Ehdin käyttää kyllä päivystyksessä ja alkoikin paranemaan tästä vatsataudin oireista mutta meni sitten yht äkkiseltään eräs ilta. Kukaan ei vatsataudin takia lopeta joten annoin mahdollisuuden toipua siitä koska ei ollut tietoa että onko vai ei. Emme ehtineet omalle eläinlääkärille enää. Mutta sen sanoisin kokemuksella ja jota takuulla tulen toteuttamaan joskus nöiden kahden jäljellä olevan chihuahuan kanssa että vien ehkä hieman ennen kuin liian myöhään. Jos siis töytyy tehdä päätös.
      Jos koiralla on sydän sairaus , ja oireita se ei siitä tule paranemaan . Jos vakavia oireita en katsoisi vaihtuvia tiloja ” oli illalla parempi”, Me olemme sen velkaa ettei nöiden tarvitse kärsiä hengenahdistuksesta jne.,

      Nyt tämän koiran asuinkaveri joka oli tuolloin kun hänen kaveri kuoli 1 1/2 on itsekin pian 9 v ja tänään sai sydän ultrassa sydänlääkkeen Vetmedin.
      Tutkimukseen menimme sivuäänen kuulumisen vuoksi, ja koska olisi tarkoitus vielä puhdistuttaa ja poistaa hampaita.
      Koirani on hyväkuntoinen . Hän onnea joka haluaa vielä vähän pidemmälle kävelylle.
      Mutta: jos on iäkäs koira kyseessä ja oireita jotka eivät koiran elämää - anna hönen lähteä. Se ei ole helppoa. Mutta eläimen ei saa antaa kärsiä.

      Viimeiselle matkalle mentäessä ole reipas älä säikähdytä häntä käyttäytymällä itkien ja huutaen - ole löhellä.
      Koirilla on tietynpituinen elämä. Ne elää ihmisen elämään verrattuna lyhyen ajan mutta se on niille pitkä.
      Toivonnkaikkea hyvää teille.
      Uskon että tiedät milloin on aika.
      Itse ajattelen ettäjos ei pysty elämän koiran elämää, syödä, ulkoilla jne. Tosi vanhat terveet niitäkin on ne on luku sinänsä. Monet käyvät vanhoina vain pisureissut eivöt muuta.
      Mutta sydänsairaat koirat niin toistuvatvaikeudet eivät kerro enää hyvästä tai edes siedettävältä elämänlaadusta. Nautitaan koirista joka pöivä niin niiden elämä on kyllin pitkä. Oman 1 chihu kuolemasta (menehtyi spontaanisti) on nyt 7 v tuntuu kyllä kuin vuosi sitten.
      Rakkaudella Jane ja kaksi chihua 8,5 v + 7 v chihu joista toinen vielä läppäsairaaton .

    • Anonyymi

      Leikkaus koiralle sydän tahdistin, ei mangneetista enää koskaan.
      Koira päästetään luokse hyppimään kun tietävät tulee metsä Poliisi näyttelee ajolupia Kaupungit liikennevalot.
      Lääke kehitys, apteekki oma lääke- sekoitukset tuoksu, hajut ym

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      16
      2128
    2. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      84
      2068
    3. Oletko sä luovuttanut

      Mun suhteeni
      Ikävä
      101
      1367
    4. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      145
      1170
    5. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      10
      1166
    6. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      79
      1132
    7. Aatteleppa ite!

      Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.
      Maailman menoa
      249
      886
    8. Omalääkäri hallituksen utopia?

      Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha
      Maailman menoa
      171
      853
    9. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      62
      821
    10. Onko se ikä

      Alkanut haitata?
      Ikävä
      59
      811
    Aihe