Ovat emotiot irratinaalisia?

Onko puhtaan rationaalisen ajattelu pohjalta mahdotonta ymmärtää tunteiden, altruismin, sosiaalisuuden ym. hyödyllisyyttä? Minusta näin ei ole.

on se. mutta kone on kone.

Miten määrittelet koneen, verrattuna ihmiseen (siis puheessa olevassa kontekstissa)? Mikä peruvajavaisuus konella aina on? Miksi on?

Muiden yhteisön jäsenten huomioiminen on pitkällä tähtäimellä ihan hyvä ja ratinaalinen strategia. Etiikka on ihan rationaalista, useimmissa tapauksissa.

ihmisten tekemä järjestelmä kommunismi versus kapitalismi.

Ei se noin yksinkertaista ole. Kommunismi on teoreettinen yhteiskuntamalli, josta on hyvin vähän kokemuksia. Kapitalismi on hyvin kehittynyt yhteiskunnan taloudellinen toimintaperiaate, joka ei sinänsä määrää yhteiskunnan muita ratkaisuja. Barbaarisinkin pitkällä tähtäimellä toimiva ihmisyhteisö noudattaa sosiaalisia periaatteita. Toisena ääripäänä voisi olla "pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta".

Ideealiratkaisu on vielä toteuttamatta, kokeilut jatkuvat. Mutta niissä kaikissa on joku logiikka ja konekin voi joskus tämän logiikan ymmärtää, ehkä jopa meitä paremmin ja ratkaista meidän ongelmamme, meidän omaksi eduksemme. Jos sillä, Singulariteetillä, on lopulta altruismi sisäänrakennettuna. Toivon näin. Sen eteen kannattaa tehdä töitä ja ajatella.

Sitähän mieltä minäkin olen.

"Fiktiivisissä tarinoissa ja monissa ajatusrakennelmissa tunteet, emotiot, altruismi.. ym asetetaan vastakkain rationaalisen ajattelun kanssa."

Asetetaanko? Eikö ennemmin ole kyse siitä että tapahtumia tarkastellaan fiktiolle tyypillisestä subjektiivisesta näkökulmasta..

"Pikku Prinssi" lienee maailmankirjallisuutta:
"Voici mon secret. Il est très simple: on ne voit bien qu'avec le cœur. L'essentiel est invisible pour les yeux."

"Tässä on salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen: vain sydämellä näkee selvästi. Oleellinen on silmille näkymätöntä."

Minä olen tulkinnut tämän koskevan enemmän koko kognitiota kuin vain aisteja. Esim. tässä on kai mainittu vastakkainasettelu. Ja lukuisissa muissa kuuluisissa yhteyksissä.

"..fiktiolle tyypillisestä subjektiivisesta näkökulmasta"

Kyllä fiktio usein on hyvin asenteellista: siinä yritettään yleistää ja opettaa lukijaa.

Yusa kirjoitti:

"Fiktiivisissä tarinoissa ja monissa ajatusrakennelmissa tunteet, emotiot, altruismi.. ym asetetaan vastakkain rationaalisen ajattelun kanssa."

Asetetaanko? Eikö ennemmin ole kyse siitä että tapahtumia tarkastellaan fiktiolle tyypillisestä subjektiivisesta näkökulmasta..

"Pikku Prinssi" lienee maailmankirjallisuutta:
"Voici mon secret. Il est très simple: on ne voit bien qu'avec le cœur. L'essentiel est invisible pour les yeux."

"Tässä on salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen: vain sydämellä näkee selvästi. Oleellinen on silmille näkymätöntä."

Minä olen tulkinnut tämän koskevan enemmän koko kognitiota kuin vain aisteja. Esim. tässä on kai mainittu vastakkainasettelu. Ja lukuisissa muissa kuuluisissa yhteyksissä.

"..fiktiolle tyypillisestä subjektiivisesta näkökulmasta"

Kyllä fiktio usein on hyvin asenteellista: siinä yritettään yleistää ja opettaa lukijaa.

Lue lisää

Näissä on kai samaa vastakkainajattelua:

Raamattu:
"Emmekä me kiinnitä katsettamme näkyvään vaan näkymättömään, sillä näkyvä kestää vain aikansa mutta näkymätön ikuisesti."

Aforismi:
"Ei ole logiikan asia sanoa, mitkä asiat maailmassa vallitsevat."

etiikkana on tuottaa mahdollisimman monelle yksilölle mahdollisimman paljon hyvää. vaikka heikoimpien kustannuksella muttei pahantahtoisesti.

jos eivät ihmiset tähän kykene niin koneet sen tekevät.

lainaus:
Sen tarkoitus on kai aina rikkoa/ylittää jokin logiikka, mutta etiikka ei kuulu ruonouteen vaan filosofiaan.

terminaattori kirjoitti:

etiikkana on tuottaa mahdollisimman monelle yksilölle mahdollisimman paljon hyvää. vaikka heikoimpien kustannuksella muttei pahantahtoisesti.

jos eivät ihmiset tähän kykene niin koneet sen tekevät.

lainaus:
Sen tarkoitus on kai aina rikkoa/ylittää jokin logiikka, mutta etiikka ei kuulu ruonouteen vaan filosofiaan.

Lue lisää

Koska yksilön "minä" syntyy vastauksista ulkopuoliseen "sinään", eli siis koska ihminen on joukko-olento ja yksilöminuus yhteisöllistä tuotetta, moraalin lähtökohta on selvä. Moraaliset tunnot ovat sitä että kaikki yksilöt elävät elämäänsä kaikkien muidenkin kautta.

Kun tuntoja opillistetaan, tarvitaan käsitteellisiä työkaluja. Näillä taas on se ominaisuus että ne laajentavat paradigmaattisia todellisia tilanteita yleisiksi "totuuksiksi". Vaikka voisimme toimia moraalin varassa ja osoittaa aina hyvää tahtoa, etiikkaa (tai oppeja yleensäkin, vaikkapa esim. talousteoriaa) voidaan käyttää myös pahan tahdon legitimoimiseen.

Koneisiin pitäisi ladata sama satojen miljoonien vuoden ajan kaikessa elollisessa vaikuttanut elämänvoima, jonka pohjalta biomassa on etsinyt muotoja ja järjestäytynyt, ennenkuin niille tulisi eteen moraalin tai etiikan ongelmia. Koneet ovat vain aseiden jatkeita, kättä pitempää ihmisen hyppysissä. Joillekin ne tosin ovat myös jotain miestä väkevämpää ja jopa elämää suurempaa.

romukasat kirjoitti:

Koska yksilön "minä" syntyy vastauksista ulkopuoliseen "sinään", eli siis koska ihminen on joukko-olento ja yksilöminuus yhteisöllistä tuotetta, moraalin lähtökohta on selvä. Moraaliset tunnot ovat sitä että kaikki yksilöt elävät elämäänsä kaikkien muidenkin kautta.

Kun tuntoja opillistetaan, tarvitaan käsitteellisiä työkaluja. Näillä taas on se ominaisuus että ne laajentavat paradigmaattisia todellisia tilanteita yleisiksi "totuuksiksi". Vaikka voisimme toimia moraalin varassa ja osoittaa aina hyvää tahtoa, etiikkaa (tai oppeja yleensäkin, vaikkapa esim. talousteoriaa) voidaan käyttää myös pahan tahdon legitimoimiseen.

Koneisiin pitäisi ladata sama satojen miljoonien vuoden ajan kaikessa elollisessa vaikuttanut elämänvoima, jonka pohjalta biomassa on etsinyt muotoja ja järjestäytynyt, ennenkuin niille tulisi eteen moraalin tai etiikan ongelmia. Koneet ovat vain aseiden jatkeita, kättä pitempää ihmisen hyppysissä. Joillekin ne tosin ovat myös jotain miestä väkevämpää ja jopa elämää suurempaa.

Lue lisää

kumoaako diipidaasi edellä väittämäni väittämän?

t1000 kirjoitti:

kumoaako diipidaasi edellä väittämäni väittämän?

Kumoaa.

romukasat kirjoitti:

Koska yksilön "minä" syntyy vastauksista ulkopuoliseen "sinään", eli siis koska ihminen on joukko-olento ja yksilöminuus yhteisöllistä tuotetta, moraalin lähtökohta on selvä. Moraaliset tunnot ovat sitä että kaikki yksilöt elävät elämäänsä kaikkien muidenkin kautta.

Kun tuntoja opillistetaan, tarvitaan käsitteellisiä työkaluja. Näillä taas on se ominaisuus että ne laajentavat paradigmaattisia todellisia tilanteita yleisiksi "totuuksiksi". Vaikka voisimme toimia moraalin varassa ja osoittaa aina hyvää tahtoa, etiikkaa (tai oppeja yleensäkin, vaikkapa esim. talousteoriaa) voidaan käyttää myös pahan tahdon legitimoimiseen.

Koneisiin pitäisi ladata sama satojen miljoonien vuoden ajan kaikessa elollisessa vaikuttanut elämänvoima, jonka pohjalta biomassa on etsinyt muotoja ja järjestäytynyt, ennenkuin niille tulisi eteen moraalin tai etiikan ongelmia. Koneet ovat vain aseiden jatkeita, kättä pitempää ihmisen hyppysissä. Joillekin ne tosin ovat myös jotain miestä väkevämpää ja jopa elämää suurempaa.

Lue lisää

Mutta mitä tämä on selkokielellä:

"Koneisiin pitäisi ladata sama satojen miljoonien vuoden ajan kaikessa elollisessa vaikuttanut elämänvoima, jonka pohjalta biomassa on etsinyt muotoja ja järjestäytynyt.."

Mikä on tuo elämänvoima, jonka pohjalta biomassa on etsinyt muotoja ja järjestäytynyt? Miksi eivät fysiikan-, kemian- ja kaaosmatematiikan hypoteesit riitä? Vai onko käsite "elämänvoima" vain joku näiden synteesi?

Yusa kirjoitti:

Mutta mitä tämä on selkokielellä:

"Koneisiin pitäisi ladata sama satojen miljoonien vuoden ajan kaikessa elollisessa vaikuttanut elämänvoima, jonka pohjalta biomassa on etsinyt muotoja ja järjestäytynyt.."

Mikä on tuo elämänvoima, jonka pohjalta biomassa on etsinyt muotoja ja järjestäytynyt? Miksi eivät fysiikan-, kemian- ja kaaosmatematiikan hypoteesit riitä? Vai onko käsite "elämänvoima" vain joku näiden synteesi?

Lue lisää

>> Miksi eivät fysiikan-, kemian- ja kaaosmatematiikan hypoteesit riitä? Vai onko käsite "elämänvoima" vain joku näiden synteesi?

Niin muodollinen logiikka kuin käytännön tieteenharjoitus tarvitsee annetut lähtökohdat. Elämä on kuitenkin mysteeri. Kaikkeus on se tuottanut, ja halusin korostaa sitä että tämä on tapahtunut käsittämättömän pitkän ajan kuluessa. Korostaisin myös sitä että elollinen sulkeutuu omaan piiriinsä -- esim. sinä tarvitset eloperäistä ravintoa.

"Kuolleen" ja "elävän" aineen rajaa on vaikea tai mahdotonta vetää, mutta tästä ei seuraa, että meillä olisi mahdollisuutta rakentaa elottomista molekyyleistä eläviä soluja. Tämän on universaali kehitys tehnyt vuosimiljardien kuluessa, ja voi olla että se on kertaluontoinen tapahtuma. ("Tapaus ihminen", kuten isä Teilhard sen nimitti.)

Sinun haluaisin joskus ymmärtävän, että niin käsitteet, joilla todellisuutta kuvataan ja selitetään, kuin myös se tapa, jolla kuvaaminen ja selittäminen tehdään, ovat aikojen varrella muuttuneet paljon enemmän kuin osaat kuvitella. Pyrkimyksemme "selvään" ajatteluun hämää meitä, sillä tämä pyrkimys toteutuu parhaiten kun kuvittelemme lähtökohtaiset käsitteemme varmoiksi ja keskitymme siihen että etenemme päättelyssämme loogisesti. "Tieteellisen realismin" empiirismi on sitten vienyt tieteenharjoittamistakin siihen suuntaan, että kuvaavia käsitteitä karsitaan ja valikoidaan sen mukaan miten käyttökelpoisia ne ovat kunkinhetkisten mittausmahdollisuuksien kannalta.

Toinen vaihtoehto on ns. fenomenologinen kuvailu. Tällöin ilmiöitä pyritään kuvaamaan tavalla joka tuntuu parhaiten ilmiöitä kuvaavan. Koko kielen käsitevarasto ja kielenkäyttötapojen perinne on käytettävissä. Mitattavuuden ongelma ei ohjaa kuvailua.

Näistä olisi käytännön tieteenharjoittamisen kentiltä, esimerkiksi aivotutkimuksesta, monia esimerkkejä kerrottavana. Mutta ihan noin arkiajattelun kannalta ja harhaisen asenteellisuuden paljastamiseksi kannattaisi ehkä esimerkiksi pysähtyä miettimään vaikkapa sitä, mistä tässkin yhteydessä esiintyvä "voiman" käsite on peräisin. Se on nimittäin syntynyt ulkoistamalla omia ruumiintuntoja. Sitä käytetään kuvattaessa ja selitettäessä luonnonilmiöitä, mutta voi olla etteivät luonnonilmiöt selity sen varassa, sillä luonnossa saattaa olla muitakin komponentteja kuin sisäistämämme "voima".

Ja tästä sitten jatkuvat tiedonfilosofiset, perustavanlaatuiset kysymyksenasettelut, joihin nyt en lähde. Tyydyn viittaamaan siihen että viime aikoina -- esimerkiksi nykyisillä ajattelutavoillamme "yliluonnollisiksi" leimattujen ilmiöiden selitysyrityksissä -- on ainakin yritetty vakavasti kolkutella niitä rajoja joihin eurooppalaisella uudella ajalla kehittynyt kartesiolaisuus ja sen pohjalle rakentuva tieteellinen realismi on meidät jättänyt.

vaarat kirjoitti:

>> Miksi eivät fysiikan-, kemian- ja kaaosmatematiikan hypoteesit riitä? Vai onko käsite "elämänvoima" vain joku näiden synteesi?

Niin muodollinen logiikka kuin käytännön tieteenharjoitus tarvitsee annetut lähtökohdat. Elämä on kuitenkin mysteeri. Kaikkeus on se tuottanut, ja halusin korostaa sitä että tämä on tapahtunut käsittämättömän pitkän ajan kuluessa. Korostaisin myös sitä että elollinen sulkeutuu omaan piiriinsä -- esim. sinä tarvitset eloperäistä ravintoa.

"Kuolleen" ja "elävän" aineen rajaa on vaikea tai mahdotonta vetää, mutta tästä ei seuraa, että meillä olisi mahdollisuutta rakentaa elottomista molekyyleistä eläviä soluja. Tämän on universaali kehitys tehnyt vuosimiljardien kuluessa, ja voi olla että se on kertaluontoinen tapahtuma. ("Tapaus ihminen", kuten isä Teilhard sen nimitti.)

Sinun haluaisin joskus ymmärtävän, että niin käsitteet, joilla todellisuutta kuvataan ja selitetään, kuin myös se tapa, jolla kuvaaminen ja selittäminen tehdään, ovat aikojen varrella muuttuneet paljon enemmän kuin osaat kuvitella. Pyrkimyksemme "selvään" ajatteluun hämää meitä, sillä tämä pyrkimys toteutuu parhaiten kun kuvittelemme lähtökohtaiset käsitteemme varmoiksi ja keskitymme siihen että etenemme päättelyssämme loogisesti. "Tieteellisen realismin" empiirismi on sitten vienyt tieteenharjoittamistakin siihen suuntaan, että kuvaavia käsitteitä karsitaan ja valikoidaan sen mukaan miten käyttökelpoisia ne ovat kunkinhetkisten mittausmahdollisuuksien kannalta.

Toinen vaihtoehto on ns. fenomenologinen kuvailu. Tällöin ilmiöitä pyritään kuvaamaan tavalla joka tuntuu parhaiten ilmiöitä kuvaavan. Koko kielen käsitevarasto ja kielenkäyttötapojen perinne on käytettävissä. Mitattavuuden ongelma ei ohjaa kuvailua.

Näistä olisi käytännön tieteenharjoittamisen kentiltä, esimerkiksi aivotutkimuksesta, monia esimerkkejä kerrottavana. Mutta ihan noin arkiajattelun kannalta ja harhaisen asenteellisuuden paljastamiseksi kannattaisi ehkä esimerkiksi pysähtyä miettimään vaikkapa sitä, mistä tässkin yhteydessä esiintyvä "voiman" käsite on peräisin. Se on nimittäin syntynyt ulkoistamalla omia ruumiintuntoja. Sitä käytetään kuvattaessa ja selitettäessä luonnonilmiöitä, mutta voi olla etteivät luonnonilmiöt selity sen varassa, sillä luonnossa saattaa olla muitakin komponentteja kuin sisäistämämme "voima".

Ja tästä sitten jatkuvat tiedonfilosofiset, perustavanlaatuiset kysymyksenasettelut, joihin nyt en lähde. Tyydyn viittaamaan siihen että viime aikoina -- esimerkiksi nykyisillä ajattelutavoillamme "yliluonnollisiksi" leimattujen ilmiöiden selitysyrityksissä -- on ainakin yritetty vakavasti kolkutella niitä rajoja joihin eurooppalaisella uudella ajalla kehittynyt kartesiolaisuus ja sen pohjalle rakentuva tieteellinen realismi on meidät jättänyt.

Lue lisää

Siis olin oikessa! Tuo oli syötti!

"Korostaisin myös sitä että elollinen sulkeutuu omaan piiriinsä -- esim. sinä tarvitset eloperäistä ravintoa. "

Niin, sunnilleen, mutta ei ehdottomasti. Elollinen luonto käyttää sujuvasti epäorgaanisia aineita sekä energian tuottamiseen, että kudoksen muodostamiseen.

"..mutta tästä ei seuraa, että meillä olisi mahdollisuutta rakentaa elottomista molekyyleistä eläviä soluja."

Minä en näe periaatteellista estettä. Virus on jo kasattu juuri tältä pohjalta laboratoriossa. Jatkoa seuraa, kunhan nanotekniikka kehittyy.

"Sinun haluaisin joskus ymmärtävän, että niin käsitteet, joilla todellisuutta kuvataan ja selitetään, kuin myös se tapa, jolla kuvaaminen ja selittäminen tehdään, ovat aikojen varrella muuttuneet paljon enemmän kuin osaat kuvitella."

Totta, ja vielä nytkin samoilla käsitteillä, sanoista puhumattakaan, on epämiellyttävän erilaisia merkityksiä eri alakulttuureissa. Yritän pysyä mukana, :o) mitä nyt esim "värähtely" ja "energia" tarkoittavat "hengentieteiden" piirissä. Myös joissakin "virallisen tieteen" koulukunnissa puhutaan kovasti erilaista kieltä, ja minusta se ei välttämättä ole rikkautta!

"Tällöin ilmiöitä pyritään kuvaamaan tavalla joka tuntuu parhaiten ilmiöitä kuvaavan. Koko kielen käsitevarasto ja kielenkäyttötapojen perinne on käytettävissä."

Niin, mutta minkä alakulttuurin kielenkäyttötapojen perinne? Yhtenäinen, vaikkakin karsittu käsitevarasto helpottaisi paljon keskinäistä ymmärrystä. Minä en nyt koko ajan toisi sitä mitattavuutta esille. Selkeä mallinnus ilman mittaustakin olisi upeaa, jos perusta olisi kohtuullisen yksikäsitteinen.

Kyllähän minä ymmärrän "elämänvoiman" runollisen, historiallisen merkityksen. Mutta sen käytöllä ei voida oikein todistella mitään, ehkä havainnollistaa jotakin jo muutenkin todistettua.

Aivotutkimus on kiinnostavaa suurelta osin siksi, että sen olemuksen käsitteet on vielä hakusessa, ja ristiriitoja on valtavasti. Patricia Churchlandin "Neurofilosofia", joka luin viime vuonna "sänkylukemistona" pyöritteli pitkälti juuri näitä sekoiluja käsitemaailmassa. Keskustelu käsitteistä on välttämätöntä, mutta silti uskon, että filosofialla ei ole aivotutkimukselle paljon muuta annettavaa, kuin mahdollinen käsitteiden selventyminen ja keskustelun helpottuminen sen pohjalta. Toteutuisi edes se!

Kaikki mitä voidaan sanoa, voidaan sanoa selvästi!

"kartesiolaisuus ja sen pohjalle rakentuva tieteellinen realismi"

Eikö joku voisi pitää alkuperäistä kartesiolaisuutta ja modernia tieteellistä realismia vastakohtinaan? Minun on vaikea esittää omaa näkökulmaani, kun en ihan yksiselitteisesti samaistu kumpaankaan.

Yusa kirjoitti:

Siis olin oikessa! Tuo oli syötti!

"Korostaisin myös sitä että elollinen sulkeutuu omaan piiriinsä -- esim. sinä tarvitset eloperäistä ravintoa. "

Niin, sunnilleen, mutta ei ehdottomasti. Elollinen luonto käyttää sujuvasti epäorgaanisia aineita sekä energian tuottamiseen, että kudoksen muodostamiseen.

"..mutta tästä ei seuraa, että meillä olisi mahdollisuutta rakentaa elottomista molekyyleistä eläviä soluja."

Minä en näe periaatteellista estettä. Virus on jo kasattu juuri tältä pohjalta laboratoriossa. Jatkoa seuraa, kunhan nanotekniikka kehittyy.

"Sinun haluaisin joskus ymmärtävän, että niin käsitteet, joilla todellisuutta kuvataan ja selitetään, kuin myös se tapa, jolla kuvaaminen ja selittäminen tehdään, ovat aikojen varrella muuttuneet paljon enemmän kuin osaat kuvitella."

Totta, ja vielä nytkin samoilla käsitteillä, sanoista puhumattakaan, on epämiellyttävän erilaisia merkityksiä eri alakulttuureissa. Yritän pysyä mukana, :o) mitä nyt esim "värähtely" ja "energia" tarkoittavat "hengentieteiden" piirissä. Myös joissakin "virallisen tieteen" koulukunnissa puhutaan kovasti erilaista kieltä, ja minusta se ei välttämättä ole rikkautta!

"Tällöin ilmiöitä pyritään kuvaamaan tavalla joka tuntuu parhaiten ilmiöitä kuvaavan. Koko kielen käsitevarasto ja kielenkäyttötapojen perinne on käytettävissä."

Niin, mutta minkä alakulttuurin kielenkäyttötapojen perinne? Yhtenäinen, vaikkakin karsittu käsitevarasto helpottaisi paljon keskinäistä ymmärrystä. Minä en nyt koko ajan toisi sitä mitattavuutta esille. Selkeä mallinnus ilman mittaustakin olisi upeaa, jos perusta olisi kohtuullisen yksikäsitteinen.

Kyllähän minä ymmärrän "elämänvoiman" runollisen, historiallisen merkityksen. Mutta sen käytöllä ei voida oikein todistella mitään, ehkä havainnollistaa jotakin jo muutenkin todistettua.

Aivotutkimus on kiinnostavaa suurelta osin siksi, että sen olemuksen käsitteet on vielä hakusessa, ja ristiriitoja on valtavasti. Patricia Churchlandin "Neurofilosofia", joka luin viime vuonna "sänkylukemistona" pyöritteli pitkälti juuri näitä sekoiluja käsitemaailmassa. Keskustelu käsitteistä on välttämätöntä, mutta silti uskon, että filosofialla ei ole aivotutkimukselle paljon muuta annettavaa, kuin mahdollinen käsitteiden selventyminen ja keskustelun helpottuminen sen pohjalta. Toteutuisi edes se!

Kaikki mitä voidaan sanoa, voidaan sanoa selvästi!

"kartesiolaisuus ja sen pohjalle rakentuva tieteellinen realismi"

Eikö joku voisi pitää alkuperäistä kartesiolaisuutta ja modernia tieteellistä realismia vastakohtinaan? Minun on vaikea esittää omaa näkökulmaani, kun en ihan yksiselitteisesti samaistu kumpaankaan.

Lue lisää

joka rakentaa ihmisen biteistään

Yusa kirjoitti:

Siis olin oikessa! Tuo oli syötti!

"Korostaisin myös sitä että elollinen sulkeutuu omaan piiriinsä -- esim. sinä tarvitset eloperäistä ravintoa. "

Niin, sunnilleen, mutta ei ehdottomasti. Elollinen luonto käyttää sujuvasti epäorgaanisia aineita sekä energian tuottamiseen, että kudoksen muodostamiseen.

"..mutta tästä ei seuraa, että meillä olisi mahdollisuutta rakentaa elottomista molekyyleistä eläviä soluja."

Minä en näe periaatteellista estettä. Virus on jo kasattu juuri tältä pohjalta laboratoriossa. Jatkoa seuraa, kunhan nanotekniikka kehittyy.

"Sinun haluaisin joskus ymmärtävän, että niin käsitteet, joilla todellisuutta kuvataan ja selitetään, kuin myös se tapa, jolla kuvaaminen ja selittäminen tehdään, ovat aikojen varrella muuttuneet paljon enemmän kuin osaat kuvitella."

Totta, ja vielä nytkin samoilla käsitteillä, sanoista puhumattakaan, on epämiellyttävän erilaisia merkityksiä eri alakulttuureissa. Yritän pysyä mukana, :o) mitä nyt esim "värähtely" ja "energia" tarkoittavat "hengentieteiden" piirissä. Myös joissakin "virallisen tieteen" koulukunnissa puhutaan kovasti erilaista kieltä, ja minusta se ei välttämättä ole rikkautta!

"Tällöin ilmiöitä pyritään kuvaamaan tavalla joka tuntuu parhaiten ilmiöitä kuvaavan. Koko kielen käsitevarasto ja kielenkäyttötapojen perinne on käytettävissä."

Niin, mutta minkä alakulttuurin kielenkäyttötapojen perinne? Yhtenäinen, vaikkakin karsittu käsitevarasto helpottaisi paljon keskinäistä ymmärrystä. Minä en nyt koko ajan toisi sitä mitattavuutta esille. Selkeä mallinnus ilman mittaustakin olisi upeaa, jos perusta olisi kohtuullisen yksikäsitteinen.

Kyllähän minä ymmärrän "elämänvoiman" runollisen, historiallisen merkityksen. Mutta sen käytöllä ei voida oikein todistella mitään, ehkä havainnollistaa jotakin jo muutenkin todistettua.

Aivotutkimus on kiinnostavaa suurelta osin siksi, että sen olemuksen käsitteet on vielä hakusessa, ja ristiriitoja on valtavasti. Patricia Churchlandin "Neurofilosofia", joka luin viime vuonna "sänkylukemistona" pyöritteli pitkälti juuri näitä sekoiluja käsitemaailmassa. Keskustelu käsitteistä on välttämätöntä, mutta silti uskon, että filosofialla ei ole aivotutkimukselle paljon muuta annettavaa, kuin mahdollinen käsitteiden selventyminen ja keskustelun helpottuminen sen pohjalta. Toteutuisi edes se!

Kaikki mitä voidaan sanoa, voidaan sanoa selvästi!

"kartesiolaisuus ja sen pohjalle rakentuva tieteellinen realismi"

Eikö joku voisi pitää alkuperäistä kartesiolaisuutta ja modernia tieteellistä realismia vastakohtinaan? Minun on vaikea esittää omaa näkökulmaani, kun en ihan yksiselitteisesti samaistu kumpaankaan.

Lue lisää

Elollinen sulkeutuu omaan piiriinsä paitsi ravintoketjujen ennen muuta evoluution kautta.

Elottoman ja elollisen rajalla on ongelmansa. Esimerkiksi geeniteknologian suhteen samalla argumentilla voidaan sekä vastustaa että puolustella etenemistä. Voimme väittää ettemme tiedä mihin puutumme kun teemme luonnon puolesta valintoja joita se itse ei tekisi. Saman valinnan tekemisen voi myös perustella sillä että teemme luonnon puolesta valinnan jonka se itsekin voisi tehdä. Emme tosiasiassa tiedä kummasta on kysymys.

Tiedonfilosofiasta et todellakaan mitään ymmärrä, koska et pysty asettamaan kysymysmerkkejä tarpeeksi syvälle. Ajattelusta puuttuu kerroksia. Joten siihen ei kannata palata.

Wittgensteinin lause, jonka mukaan kaikki ilmaistavissa oleva voidaan ilmaista selvästi, tarkoittaa monia asioita -- on sanottu että Wittgensteinin ajattelussa elävät kaikki länsimaisen filosofian perinteiset ongelmat -- mutta sitä se ei tarkoita mitä luulet. Sillä ei ole tekemistä semanttisen selvyyden tai sanakirjojen kanssa.

Kartesiolaisuus merkitsi minän eriytymistä ja ulkomaailman objektivointia, ja tieteellinen realismi on tämän perusjäsennyksen narsistinen, kaikkivoipaisuuskuvitelman sävyttämä laajentuma.

sanastot kirjoitti:

Elollinen sulkeutuu omaan piiriinsä paitsi ravintoketjujen ennen muuta evoluution kautta.

Elottoman ja elollisen rajalla on ongelmansa. Esimerkiksi geeniteknologian suhteen samalla argumentilla voidaan sekä vastustaa että puolustella etenemistä. Voimme väittää ettemme tiedä mihin puutumme kun teemme luonnon puolesta valintoja joita se itse ei tekisi. Saman valinnan tekemisen voi myös perustella sillä että teemme luonnon puolesta valinnan jonka se itsekin voisi tehdä. Emme tosiasiassa tiedä kummasta on kysymys.

Tiedonfilosofiasta et todellakaan mitään ymmärrä, koska et pysty asettamaan kysymysmerkkejä tarpeeksi syvälle. Ajattelusta puuttuu kerroksia. Joten siihen ei kannata palata.

Wittgensteinin lause, jonka mukaan kaikki ilmaistavissa oleva voidaan ilmaista selvästi, tarkoittaa monia asioita -- on sanottu että Wittgensteinin ajattelussa elävät kaikki länsimaisen filosofian perinteiset ongelmat -- mutta sitä se ei tarkoita mitä luulet. Sillä ei ole tekemistä semanttisen selvyyden tai sanakirjojen kanssa.

Kartesiolaisuus merkitsi minän eriytymistä ja ulkomaailman objektivointia, ja tieteellinen realismi on tämän perusjäsennyksen narsistinen, kaikkivoipaisuuskuvitelman sävyttämä laajentuma.

Lue lisää

että tuo Jusa ei tajua mitään, koska se vain hilluu näillä palstoilla eikä lue filosofian kirjoja. Ei sillä tavalla tosiaan opi mitään, jos ei osaa edes perusasioita. Suurin osa tämänkin palstan keskusteluista junnaa, koska ei olla tarpeeksi lukeneita.

sanastot kirjoitti:

Elollinen sulkeutuu omaan piiriinsä paitsi ravintoketjujen ennen muuta evoluution kautta.

Elottoman ja elollisen rajalla on ongelmansa. Esimerkiksi geeniteknologian suhteen samalla argumentilla voidaan sekä vastustaa että puolustella etenemistä. Voimme väittää ettemme tiedä mihin puutumme kun teemme luonnon puolesta valintoja joita se itse ei tekisi. Saman valinnan tekemisen voi myös perustella sillä että teemme luonnon puolesta valinnan jonka se itsekin voisi tehdä. Emme tosiasiassa tiedä kummasta on kysymys.

Tiedonfilosofiasta et todellakaan mitään ymmärrä, koska et pysty asettamaan kysymysmerkkejä tarpeeksi syvälle. Ajattelusta puuttuu kerroksia. Joten siihen ei kannata palata.

Wittgensteinin lause, jonka mukaan kaikki ilmaistavissa oleva voidaan ilmaista selvästi, tarkoittaa monia asioita -- on sanottu että Wittgensteinin ajattelussa elävät kaikki länsimaisen filosofian perinteiset ongelmat -- mutta sitä se ei tarkoita mitä luulet. Sillä ei ole tekemistä semanttisen selvyyden tai sanakirjojen kanssa.

Kartesiolaisuus merkitsi minän eriytymistä ja ulkomaailman objektivointia, ja tieteellinen realismi on tämän perusjäsennyksen narsistinen, kaikkivoipaisuuskuvitelman sävyttämä laajentuma.

Lue lisää

Näyttää ilmeiseltä, että tuon ylimielisen, sekavan vihjailun takana ei ole mitään kiinnostavaa. Se siitä.

Jumalaksi kirjoitti:

joka rakentaa ihmisen biteistään

Menetelmäni ovat usein epätieteellisiä. Rakennan älykkäitä sanoihin perustuvia käyttöliittymiä. Googlea ja Wikipediaa voisi kai kutsua tämän tyyppiseksi, mutta sovellan omia ja patentoituja tekniikoita samaan sovellukseen. Systeemini on kovin auttavainen, se löytää usein "tien" puolestani, eli se _tie_tää.