voisko joku laittaa paremmaks?? Puhdas äly ilmenee tilanteissa,joissa yksilöllä ei ole minkäänlaista aiemmin opittua mallia ilmenevän ongelman ratkaisemiseksi ja yksilö kykenee toistuvasti ratkaisemaan uusia ongelmia niin usein että sattumanvarainen onnistuminen ei ole kyseessä ja ratkaisut ovat kiistatta ratkaisijan kannalta edullisia.
puhtaan älyn
määritelmä??
231578
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Voin tuo loppu hieman mietityttää: "...ja ratkaisut ovat kiistatta ratkaisijan kannalta edullisia."
Terv. Mensan jäsen, Äo 154
Koskaan ei ole mitään puhdasta tilannetta. Heti syntymästämme lähtien olemme saaneet ympäristöstämme erilaisia virikkeitä, jotka ovat muovanneet meitä monin eri tavoin.
Ei ole tilannetta, jossa täysin tyhjästä alettaisiin ratkoa jotain ongelmaa, vaikkei juuri tuota kyseistä ongelmaa olisikaan ennen kuullut. Ennen sitä olemme kuitenkin omaksuneet lukemattoman määrän erilaista tietoa, joka auttaa tuon uuden asian ratkaisussa.
Tai ensiksi, miksi haluat määritellä 'puhtaan älyn'? Onko sinulla kenties kokemusta puhtaasta älystä (minulla on)?
Mikä sotkee älysi?
Entä mikä antaa sille siivet?
Kun lintu lentäessään kohtaa vedenpinnan, sen lento hidastuu ja pysähtyy. Käykö älylle samoin, kun se laskeutuu tunteiden tasolle - kun tullaan tilanteeseen, jossa et enää rohkene olla suora ja välitön, vaan alat jokin 'omasi' nimissä kinata tosiasioita vastaan?
Se, minkä määrittelet puhtaaksi älyksi, on ilmeisesti sitä mitä voisi sanoa vaistoksi. Vaistomaisuus on toimintaa puhtaan kokemuksen pohjalta. Se on puhdasta vastaamista tilanteeseen, hetki hetkeltä - vapaudesta käsin, eli ilman kytkeytymistä menneisyyden käsikirjoituksiin, joita me ihmiset mieluusti rakentelemme peittäen sillä puhtaan älymme/vaistomme/kokemuksemme/olemuksemme.
Määritelmäsi on johdonmukainen ja ymmärrettävä, mutta tuota ilmiötä ei esiinny ihmisaivoissa. Ihmisaivojen toiminnallinen ydin on hahmontunnistus, ennustaminen koetun pohjalta eli siis muisti. Ihmisellä ei ole mitään ALU-elintä (Aritmeettis-looginen yksikkö) tai vastaavaa kuten tietokoneella. Tällainen ALU kai edustaisi puhdasta älyä? Se ei tiedä mistään yhtään mitään, mutta tekee oikeista syöttötiedoista virheettömiä lopputuloksia. Ihminen opettelee asiat aina ulkoa, olivat ne sitten sääntöjä tai esimerkkitapauksia. Ihminen vertaa uutta aina jo koettuun. Ihan aina!
EI OPETTELE!
Jos meikäläinen 16 vuotiaana (paljonko olin oppinut? - en mitään ainakaan koulussa - ei kiinnostanut, keskiarvo 6) pyrki ammattikouluun ja ihmettelin " palikkatestissä" et miks nuo vielä sitä rustaa, läksin "kesken pois" kun kaikki tehtävät oli tehty. Armeijassa kirjuri kerto et mun P-arvo 9/9/9 (paras 70:stä, kaikki 11 kk jätkiä). Mensan testissä sitte 154 (no ei huippua, mut aika hyvä). Tiedän nyt vanhempana, että pystyn valkkaamaan aika monilla tekniikan osa-alueilla nopeasti parhaan vaihtoehdon, vieläpä käsittelemään sitä alustavan päätöksen jälkeen ja vaihtamaan sen parempaan, jos sellainen löytyy. Pitkäjännitteisyyttä minulla ei ole ja muisti (naisystävien mukaan) on huono.
Luulenpa että ÄO-testejä arvostelevat sellaiset koulu-viisaat, jotka ovat joskus testeissä käyneet ja huonosti menestyneet.
Mikä sitten on tärkeää? "Pika-äly" vai pitkäjänniteisen puurtamisen tuottama "viisaus"? Sitä minä en tiedä. Mutta minä olen kiistatta ÄLYKÄS ja muut on sitten mitä on.
Olisit lainannut sen lauseen, joka mielestäsi oli väärin. Ihmisellä ei ole "puhdasta älyä", "älyä ilman kokemusta". Yksi vaikeimpia asioita monille on ymmärtää se merkitys, joka on ihminen "common sense" -järjellä (ei ole kunnon suomennostá, kai). Tämä CS-järki on täysin opittua, alkaen syntymästä, siis pelkkää muistia. Sen soveltamiseen perustuvat "kulttuuririippumattomat palikkatestit". Tietysti ihmisellä on myös keskenään eroava kyky kasvattaa tätä CS-järkeä ja käyttää sitä, mutta näitä ominaisuuksia ei voi mitatta perinteisillä palikkatesteillä. Tämä CS-järki on sitä, mikä täyttää lähes koko neocorteksin synaptiset kytkennät. Sitä on todella valtavasti biteissä mitattuna.
En ole armeijaa lukuunottamatta ollut missään älykkyystesteissä ja armeijan tuloksian en tiedä.
Tiedän, että ajattelen hitaasti. Jotenkin en ole kovin kiinnostunutkaan jostakin mittauksesta. Sen sijaan olen hyvin kiinnostunut esim älykkyyden neurologisesta olemuksesta.
Ihmisen elämä alkaa ilman kokemuksia joten alussa ei voi huomioida aikaisempia kokemuksia tehdessä päätöksiä.
Ihmisellä on jo syntyessään tai jo merkittävästi ennen sitä kokemuksia eri asioista. Sitä taas, kuinka nuorena kokemusten kerääminen todella alkaa, ei vielä varmasti tiedetä.
Tiedän, mutta eikö ihminen ole jo ihminen ennen syntymää?
Missä on se ristiriita? Kohdussa hankitaan hyvin vähän kokemuksia, lähinnä äänien luokittelua, tuntoaistin ja motoristen taitojen perusteiden harjoittelua (potkimista, peukalon viemistä suuhun jne).
Vastasyntyneen elämän alku on ihmettelyä, havaintojen tekoa ja lihaskontrollin harjoittelua. Kaikki tämä kasvattaa CS-älyn perusteita.
Mitkä asiat ovat ristiriidassa?
Koko elämä lie ruumiin perustoimintojen tyydyttämistä.
Näiden perustoimintojen olemassaolo ja tyydyttämisen tarve eivät ole opittuja, vaan sisäsyntyistä soluasteelta lähtevää.
Koko eläinmaailma ihminen mukaanluettuna on tässä yhtä lähtökohdiltaan ja perustoimintamallit tarpeiden tyydyttämiseen syntymälahjana saatua.
Oppiminen ja sen synnyttämät käyttäytymismallit tulevat mukaan hyvin varhaisessa vaiheessa, ja se on edelleen kaikelle elolliselle yhteistä.
Onko se kuitenkaan älyä ?
Kysymys kuului: Mikä on puhtaan älyn määritelmä ?
Mieleni tekisi vastata, että rajana on tiedostamattoman vaistotoiminnan ja teidostavan aivotoiminnan väli. Miten se sitten määriteltäisiin ?
Nälkä vain tulee ja se tyydytetään. Ei vaadi älyä.
Tylen teko, metsästys ja gourment aterian valmistus taas älykästä, mutta liekö niissäkin jotain pientä sisäsyntyisesti saatua ?
http://en.wikipedia.org/wiki/Common_sense
"Nälkä vain tulee ja se tyydytetään. Ei vaadi älyä. "
Hanki nyt hieman perspektiiviä koko kysymykseen, ei se ole noin yksinkertainen. Vastasyntyneellä ihmislapsella imeminen käy geneettisesti muodostetun mekanismin mukaisesti heti syntymän jälkeen, kun nänni koskettaa huulia, mutta jo suun avaaminen kun äiti tuo lusikan näkyviin vaatii CS-älyä ja sitä edeltävää oppimista, joka esimerkiksi robotiikalle on iso haaste. Ihmisellä ei ole mitään puhdasta älyä, kaikki on opittua maailmankuvaa, ehdollistamista, yleistämistä jne, joka vaatii valtavasti havainnointia, yrittämistä ja erehtymistä, josta seuraa todella valtava CS-tiedon varasto, jota ilman emme tule toimeen.
Ehdotan että tutustut lyhyeeseen wikipedian artikkeliin ja sen linkkeihin.
Älykkyys ei ole, eikä saa olla opittua, jos on, niin sanotaan sitä sitten vaikka viisaudeksi. Älykkyys on periytyvää (kiistatta), sanotaan sitä sitten perityksi - ei opituksi.
Älykkyys ei ole yksinomaan perittyä. Vasta oli juttuja tiedotusvälineissä, kuinka ÄO:ta pystyi kasvattamaan tietyillä toimenpiteillä.
Ja vaikka kuinka meillä olisi erilainen määrä perittyä älykkyyttä, niin ikinä siitä ei pystytä erottamaan kokemuksesta. Heti ensimmäisestä hengenvedostamme lähtien olemme ympäristömme vaikutuksen alaisina ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa sen kanssa. Millään keinolla sitä ei pystytä selvitäämään, mikä on perittyä ja mikä opittua.
Koska tämä päivä on samanlainen kuin eilinen, mieluummin rikon kuin rakennan. Hyvä kritiikki rikkoo aina.
"puhdas äly" = sosiaalinen konstruktio, jota et saa tieteellisesti verifioitua et sitten millään. Se vaan pakenee eksaktiutta jo ekoilla askelillaan. Hienonkin päättelyn lopputulokset on siten tuomittu olemaan premissiensä arvoisia.
"ei minkäänlaista aiemmin opittua mallia" = tää on valitettavasti niin pahasti irti tästä todellisuudesta, ettei tätä voi olla tuomitsematta hutuksi. Ellet sitten tarkoita vaistonvaraisia reaktioita? Niillä tuskin lienee suurta osuutta romanttisessa länsimaisen rationaalisuuden myytissä?
"kykenee toistuvasti ratkaisemaan" = eli kaksi kertaa riittää? Huh, jos hieno sana sallitaan, niin tämän määritelmän validiteetti alkaa olla vedenpitävyydeltään siivilän luokkaa. Enkä vain vittuillakseni piikittele.
"niin usein että sattumanvarainen onnistuminen ei ole kyseessä" = ihan kiva ajatus, mutta kuinka helkkarissa piirrät veteen sen viivan, jonka tuolla puolen sattumalla ei enää ole pelivaraa? Rowlinsin kaaosmallit, bifurkaatioteoriat ja maalaisjärki heittäytyy poikkiteloin sun järkeilys kanssa.
"ratkaisut ovat kiistatta ratkaisijan kannalta edullisia" = huh, huh. Kuka saa määritellä mikä on kiistatta ratkaisijan kannalta edullista?
Sosiaaliset faktat on näkukulmasidonnaisia mitä suuremmissa määrin, todellisuus on prisman kaltainen. Tsekkaa vaikka kontrafaktuaalista historiankirjoittelua ja sitten tsekkaa Bergmanin ja Luckmanin jo 60-luvulla kirjoittama Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen ja sitten menet ja yhdistät nää kaks, niin avot, silmäsi ovat auki esittämäsi määritelmän täydelliselle arvottomuudelle. Sorkkis lyttäämisestä, sellaista se kuitenkin tuppaa olemaan, nimittäin se.
"Kylmyyden tunne voi parantaa psyykkistä toimintakykyä, sillä lievä kylmäaltistus parantaa älyllisten tehtävien ratkaisemista.
Näin toteaa filosofian lisensiaatti Tiina Mäkinen väitöskirjassaan, joka tarkastettiin Oulun yliopistossa perjantaina."
Siis lämpötilakin vaikuttaa älykkyyteen!! Minne katosikaan pudas äly? Sellaista ei ole olemassakaan minään mitattavana, stabiilina suureena.
Kun te nyt noin hienosti moititte alkuperäistä määritelmää. Laittakaa parempi ja pliis, suunnilleen yhtä lyhyt ja selkokielinen.
Terv. Älykkääksi monesti testattu (ei ap kirj)
Erittäin hyvä ajatus. Itse epäilen kaikkea lukemaani. Mitä esimerkikksi historiasta kirjoitetaan, voi olla täysin keksittyä tarinaa. Onko historiaa edes olemassa?
Olet älykäs jos osaat määritellä avaruuden rajat.
Absoluuttista älyä ei liene olemassa. Mutta älyllisten olentojen älykkyyttä voidaan verrata keskenään.
Äly ilmenee tilanteissa, joissa yksilö kykenee soveltamaan oppimiaan ratkaisumalleja uusien ongelmien ratkaisuun.
Mitä älykkäämpi yksilö, sitä nopeammin hän pääsee ongelmanratkaisukykyä edellyttävään tavoitteeseensa.
Tämä määritelmä pätee ainakin matemaattis-loogisessa ongelmanratkaisussa.
Tämä hyvin sanottu:
"Äly ilmenee tilanteissa, joissa yksilö kykenee soveltamaan oppimiaan ratkaisumalleja uusien ongelmien ratkaisuun.
Mitä älykkäämpi yksilö, sitä nopeammin hän pääsee ongelmanratkaisukykyä edellyttävään tavoitteeseensa."
Kysyjä
voisko joku laittaa paremmaks?? Puhdas äly ilmenee tilanteissa,joissa yksilöllä ei ole minkäänlaista aiemmin opittua mallia ilmenevän ongelman ratkaisemiseksi ja yksilö kykenee toistuvasti ratkaisemaan uusia ongelmia niin usein että sattumanvarainen onnistuminen ei ole kyseessä ja ratkaisut ovat kiistatta ratkaisijan kannalta edullisia.
mikä on "puhdas äly"? onko olemassa jotain muun tyyppistä älyä, "epäpuhdasta älyä"?
aika vaikea kuvitella tilannetta, jossa yksilöllä ei ole minkäänlaista ongelmanratkaisumallia. mikrobeillakin on sisäänrakennettuja ongelmanratkaisumalleja.
Kun luet jotain nidottua kirjaa jatkuvasti tietystä kohdasta, kirja "oppii" avautumaan juuri oikealta sivulta. Kirja siis tekee tämän itsenäisesti ilman että lukija tahallaan venyttää jotain kirjan aukeamaa avautumaan paremmin. Se äly ja muisti on siis siinä kirjassa.