Harhaan mentiin ja pahasti. Mies huutaa luultavasti reittiohjetta jostain kaukaa puun takana rankkasateessa ja heiluttelee käsiään kuin tuulimylly. Vesi luistelijan lotisee alla, laakerit rätisee, viima soi korvissa, hiki silmillä, matkaa takana n. 41 km ja osa rankkasateessa (ei nimmaar yhtikäs väsyneenä). Miten siinä pystyy havaitsemaan jotain ihmeohjeita?
Pieleen meni tulkinta ja hintana useita minuutteja ylimäärästä "sakkokierrosta" ties mistä hyvästä.
Kohdasta oli maaliin vaivaiset 3-400 m.
Miksi ei voida merkata vaikeita risteyksiä kunnolla nuolilla? Niin helppoa kuin se olisi. Matkan loppuosalla varsinkin reittitulkinnat eivät olleet helppoja. Huonoa mainosta tapahtumalle:( Rahat pitäisi saada takaisin.
Pieleen meni tulkinta ja hintana useita minuutteja ylimäärästä "sakkokierrosta" ties mistä hyvästä.
Kohdasta oli maaliin vaivaiset 3-400 m.
Miksi ei voida merkata vaikeita risteyksiä kunnolla nuolilla? Niin helppoa kuin se olisi. Matkan loppuosalla varsinkin reittitulkinnat eivät olleet helppoja. Huonoa mainosta tapahtumalle:( Rahat pitäisi saada takaisin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
opasteita tosiaan olisi saanut olla enemmän. Itsekin jouduin aivan lopussa pari kertaa huutamaan "opasukolta" varmistusta suunnasta. Taisi opashenkilöt tosiaan mennä sateen suojaan, kun opastus oli hieman vajaata vain viimeisillä kilsoilla sateen alkaessa. Muutenhan reitti oli mielestäni aika selvähkö ja opastus pelasi. asfaltti oli myös tosi hyvä. No Forssassa ei kukaan ainakaan eksy.
Montako sijaa hävisit sakkokierroksellasi?
Sijoituksessa meni pari kolme sijaa. Ei maailma tästä parane, jos ei kaadukaan. Mutta asiasta pitää sanoa mielipiteensä. Laatutasoa näissä tapahtumissa on parannettava. Mites itselles kävi?
luistelijassa. Jos on Suomessa aiemmin rullaillut tapahtumissa/kisoissa, niin pitäisi jo tietää, että puutteita mm. opasteissa on. Se on sääntö, ei poikkeus.
Se pitää siis tiedostaa ja huomioida jo lähdössä ja matkan varrella. Eli on tutkittava reittiä jo menomatkalla, että osaa sitten paluumatkalla oikean reitin maaliin!
Suomessa ei siis voi vain painaa pää punaisena menemään. Hoksottimet on pidettävä koko ajan hereillä. Lisäksi kannattaa jättää voimia myös sinne matkan loppupuolelle. Väsyneenä tekee helposti hätiköityjä päätöksiä. Rauhallisuus pitäisi aina pystyä säilyttämään.