Törmäsin tuolla autoilupalstoilla kaupungin nimeen Estocolmo. Olin toki kuullut sen aikaisemminkin, Tukholman espanjankielinen nimihän se. Siitä tuli mieleeni, että naapurimaissamme on Tukholman ohella muutamia kaupunkeja, joiden nimistä on olemassa suomenkielinen muoto.
Göteborgista on mielestäni käytetty pitkään pelkästään ruotsinkielistä muotoa, mutta takaraivooni on jäänyt kummittelemaan muoto Göötepori. Kuka muista, onko tuollainen nimi ollut todellakin "virallisesti" käytössä ja milloin siitä on luovuttu?
Uppsala on suomeksi Upsala, yhdellä u:lla. Eri asia, kuinka moni suomalainen enää käyttää tätä muotoa.
Haparanda on meikäläisille yhä luontevasti Haaparanta. Nimi Luulaja on luullakseni aktiivisessa käytössä edelleen (Luleå). Toisen pohjoisen rannikkokaupungin suomenkielinen nimi Piitime on sen sijaan jäänyt jo lähes unholaan; useimmat taitavat puhua jo Piteåsta. Vähän etelämpää löytyy sitten Uumaja (Umeå); sen nimestä käytetään yleensä suomenkielistä muotoa.
Norjastakin löytyy paikkakuntia, joille on olemassa suomenkielinen nimi: vaikkapa Vesisaari (Vadsø) ja Tromssa (Tromsø).
Kuka tietää, onko näistä olemassa suosituksia? Jos suomenkielinen nimi löytyy, niin pitäisikö sitä myös käyttää suomenkielisessä tekstissä? Tuntuu hölmöltä sanoa käyneensä Piitimessä, mutta hölmöltäpä tuntuisi myös lähteä Stockholmin-risteilylle!
Keskeisemmän Euroopankin kaupungeilla on suomenkielisiä nimiä, joiden käyttäminen tuntuu yleensä myös luontevalta ja itsestään selvältä: Lyypekki, Berliini, Varsova, Pariisi, Lontoo...
Rajantakaisen Karjalan suomenkieliset paikannimet ja niiden venäläiset vastineet olisivat oman juttunsa paikka, jätettäköön ne toisemmalle kertaa.
Göteborgista on mielestäni käytetty pitkään pelkästään ruotsinkielistä muotoa, mutta takaraivooni on jäänyt kummittelemaan muoto Göötepori. Kuka muista, onko tuollainen nimi ollut todellakin "virallisesti" käytössä ja milloin siitä on luovuttu?
Uppsala on suomeksi Upsala, yhdellä u:lla. Eri asia, kuinka moni suomalainen enää käyttää tätä muotoa.
Haparanda on meikäläisille yhä luontevasti Haaparanta. Nimi Luulaja on luullakseni aktiivisessa käytössä edelleen (Luleå). Toisen pohjoisen rannikkokaupungin suomenkielinen nimi Piitime on sen sijaan jäänyt jo lähes unholaan; useimmat taitavat puhua jo Piteåsta. Vähän etelämpää löytyy sitten Uumaja (Umeå); sen nimestä käytetään yleensä suomenkielistä muotoa.
Norjastakin löytyy paikkakuntia, joille on olemassa suomenkielinen nimi: vaikkapa Vesisaari (Vadsø) ja Tromssa (Tromsø).
Kuka tietää, onko näistä olemassa suosituksia? Jos suomenkielinen nimi löytyy, niin pitäisikö sitä myös käyttää suomenkielisessä tekstissä? Tuntuu hölmöltä sanoa käyneensä Piitimessä, mutta hölmöltäpä tuntuisi myös lähteä Stockholmin-risteilylle!
Keskeisemmän Euroopankin kaupungeilla on suomenkielisiä nimiä, joiden käyttäminen tuntuu yleensä myös luontevalta ja itsestään selvältä: Lyypekki, Berliini, Varsova, Pariisi, Lontoo...
Rajantakaisen Karjalan suomenkieliset paikannimet ja niiden venäläiset vastineet olisivat oman juttunsa paikka, jätettäköön ne toisemmalle kertaa.
Vastaukset 28
Vanhimmat
...Uppsala on suomeksi Upsala, yhdellä p:llä...
Göötepori taitaa olla jonkun henkilökohtainen suomennos...
Karttakirjassa vm. 2000 Piitime on Piteå ja Upsala Uppsala, mutta kaikki muut mainitsemasi paikat on varustettu suomenkielisin nimin. Lisäksi on tietenkin Jällivaara (Gällivare) ja Kiiruna (Kiruna).
Mitenkähän muuten homma toimii nykyään toisinpäin? Satuin katsomaan saamenkielisten uutisten Pohjois-Suomen kattavaa säätiedotusta Ruotsin TV:stä, ja ruotsinkielisessä tekstityksessä esiintyi "Lappi län" ...
Pitänee luottaa karttakirjan toimittajien kielikulttuurin tuntemukseen ja puhua Piteåsta ja Uppsalasta. Muistelen kuitenkin tuon Piitimen kummitelleen joko radio- tai TV-uutisissa vielä tänä vuonna.
Onhan siellä Pohjois-Ruotsissa sellainenkin paikkakunta, jonka "ruotsalainenkaan" nimi ei tuota meille vaikeuksia: Pajala. Minulle tyrkytettiin 1980-luvulla Rovaniemellä Joulupukin pajakylässä savuporoa. Kerroin ostaneeni hyvää vastaavaa tavaraa edellispäivänä Pajalasta puoleen hintaan. Sain kuulla tuon Ruotsista ostamani poron olevan suomalaista, vientituella subventoitua. Tšernobylin poksahdus oli katkaissut ruotsalaisen poronlihan kaupan tykkänään ja kaikki sillä puolen rajaa myytävä poronliha oli Suomesta.
Niin, Pajalan poikia on myöskin menestyskirjailija Mikael Niemi. Hänen tunnetuin teoksensa Populaarimusiikkia Vittulanjänkältä tuo esiin ah niin periruotsalaista Länsipohjan paikannimistöä...
Pitäisikin hommata luettavaksi, kun nyt kerran tuli puheeksi!
Kaipa sitä saa järkeään käyttää.
Räävelissä kävin viimeksi heinäkuun alussa, omalla veneellä. Õllesummer-tapahtuma oli juuri meneillään ja lystiä oli.
Räävelin päärynä on varsin maukas omenalajike.
Tallinnakin on suomalaistettu muoto kaupunkilaisten itse käyttämästä nimestä Tallinn.
http://www.ollesummer.ee/index_soome.html
Kyseessähän on olut- ja laulufestivaali Tallinnan laululavalla ja sen ympäristössä. Syötävää, juotavaa ja sirkushuveja tarjolla joka nälkään ja janoon. Vaikuttavinta oli kuitenkin päästä itse laululavalle, sen keskiöön, lähelle kuoronjohtajan koroketta. Ympärillä monituhatpäinen virolainen yhteislauluporukka, joka laulaa hienosti yhteen kuten jättimäinen kuoro konsanaan. Puheet sikäläisestä laulukulttuurista eivät todellakaan ole tuulesta temmattuja!
suomalainen versio löytyy niin sitä pitäisi käyttää.
Aikaisemmin suositus oli kääntää maantieteelliset ja
kuninkaalliset nimet. Nykyään suositus on ettei käännetä
mutta vakiintuneita käännöksiä käytetään. Siksi esim
Yrjö III mutta George Bush, Tukholma muttei Yrjölä
(Georgia).
Jostain olen lukenut aika hiljattain, että kuninkaallisten nimien kääntäminen riippuu mm. maan maantieteellisestä etäisyydestä ja maiden perinteisten suhteiden intensiivisyydestä. Niinpä esim. Ruotsin 1970-luvulla valtaistuimelle noussut kuningas on meille suomalaisille Kaarle XVI Kustaa, mutta Espanjan kuningas ei ole Juhana Kaarle vaan Juan Carlos. Ison-Britannian kuningattaren nimestäkin on h nyysitty pois meikäteksteissä. Jos hänen poikansa Charles nousee valtaistuimelle, niin tuleekohan hänestä Kaarle? Williamista Viljami? Ruotsin Victoria saanee varautua siihen, että c hänen nimessään muuttuu meillä päin k:si kuningattareksi nousun myötä. Kääntämisperinne lienee siis voimissaan 2000-luvullakin.
Netistä löytyy kumpaakin kirjoitusasua myös ruotsalaisilta sivustoilta. Hovin virallisia sivuja en tähän hätään löytänyt.
Jompsin kumpsin. Kunhan ei vaan Vihtoriaksi käännettäisi - se ei kalskahtaisi enää niin voitokkaalta nimeltä! Vihtori Vuorenkaiun Klaara-vaimoko se olikaan, joka teki vihtoreista tohvelisankareita ex-sarjakuvassa?
Leikitäänpä ajatuksella, että Ruotsin valtaistuimelle nousisikin sisarussarjan nuorimmainen, Madeleine! Mikäpäs se suomalainen muoto mahtaisi ollakaan? Mateli Kuivalatar (noita kalevalaisia itkuvirsien vääntäjiä) tulee ensteks mieleen. Kuningatar Mateli?
Mitenkähän se muuten on suomennettu tuo engl. kuninkaan Ethelred the Unready:n nimi?
elikkä ainoastaan lisänimi on käännetty.
Ethelred Neuvoton, Harald Jäniksenkäpälä, Maria Verinen, Vilhelm Pitkämiekka, Vilhelm Valloittaja, ... löytyypä tosiaankin lystejä nimiä tuolta vuosisatojen tai kokonaisen -tuhannen takaa! Bloody Mary on tunnettu drinkkinäkin: votkaa, tomaattimehua ja mausteita.
Näkyvät ne vääntelevän kuninkaallisten nimiä muuallakin omaan suuhun sopiviksi. Esim. italialaisen Gaetano Donizettin oopperan Anna Bolena nimen takaa löytyy yksi Henrik VIII:n vaimoista, Ann Boleyn. Saman säveltäjän Maria Stuarda = Maria Stuart jne.
Skottien kuningatar Maria Stuart oli sikäläisittäin tietenkin Mary Stuart eikä Maria kuten meillä.
kuninkaallisissa sarjaa jatketaan. Eli jos on
käännetty aikaisemmin niin käännetään edelleen.
Uutta sarjaa ei aloiteta. Kielitoimisto kai olisi
oikea paikka kysyä. Williamista taitaa tulla Vilhelm.
Olet tasan tarkkaan oikeassa. Historia ei taida tuntea Viljami Valloittajaa...
Nimi on alunperin muinaisenglantilainen Unread ja käännettiin virheellisesti nykyenglantiin muodoon unready. Alkuperäinen muoto olisi käännettynä Ill-council tai bad-council.
Isä-Kallen tunnuslause Ruotsin hallitsijana on "För Sverige – i tiden". (Olikos muuten hänen isällään "Plikten framför allt" – muistaako joku?)
Mitenkäs tyttärelle sopisi:
Veni – vidi – Vicky!
mutta väärä väännös.
Taisi nimensä olla oikeastaan Æthelred Unred , jossa tuo liikanimi alkuperäisesti tarkoitti samaa kuin "redeless" eli sananmukaisesti 'neuvoton' t. 'neuvonantajaton' Ethelred kun virheekseen halitsi ilman kunnollisia neuvoja. Häntä on joissakin yhteyksissä luonnehdittu jopa 900-luvun Neville Chamberlainiksi :-)
Niinpä tuo suomen Ethelred Neuvoton on siis osuva käännös.
Charlesista tulee Kaarle, mutta järjestysnumero, onko se kolmas? Eli Kaarle III?
väittäisin että III.
Tuo Æthel on samaa kantaa kuin nykyruotsin "ädel" tai suomen "aateli, aatelis-" 'jalo' .
Vanhassa englannissa sanan merkitys lienee ollut 'hyvä, kelpo'
Ethelred Neuvottoman nimi Æthelred Unred on siis sanaleikki: "Hyväneuvo Huonostineuvottu" tjsp.
Annat itsestäsi silloin vaikutelman että tiedät paikkakunnasta enemmän kuin mitä matkailuesitteissä, jotka ovat usein ulkosuomalaisten kirjoittamaa hoonoo soomeee, lukee.
Lisäksi voit (oikeasa seurassa) brassailla tosiaan sellaisilla vähän vanhentuneilla nimillä jotka kuitenkin ovat suomea, kuten Piitime, Rääveli ja Äänislinna.
Kyllä se sentään Viipuri kuulostaa ainakin minun korvissani paremmalta kuin Vyborg!
Muuten: eikös tuon Hesan nimeksi vois jo virallisestikin muuttaa Hesa, kun ei siitä ainakaan täällä Suomessa enää juuri kukaan puhu Helsinkinä (suomenruotsalaisista en tiedä!).
N:nnen polven helsinkiläiset sanovat, etteivät nimeä "Hesa" käytä ketkään muut kuin böndet. Alkuasukkaalle kaupunki on vain ja ainoastaan "Stadi".
Mutta mitenkäs pitää suhtautua sellaiseen lähialueella olevan kaupungin nimeen kuin Petroskoi/Äänislinna? Joudutaanko tässä aatteelliselle vedenjakajalle sen mukaan, kumpaa nimeä joku haluaa käyttää?
Minulle kelpaa Stadi tai vaikka Snadi! Kunhan nyt ei sentää Cityksi tituleerata, johan sille nauraisi mustalaisten, ei kun romanien, hevosetkin.
Ja mikäs se onkaan entisen Sortavalan nykynimi? Enpä muista, joten taidan kyllä käyttää sinne luovutetulle alueelle jääneistä paikannimistä niitä suomennoksia, jotka tiedän ja muistan. Kyllä sitä totta puhuen joskus väkisinkin lipsahtaa puhumaan Leningradista tai parin kaljan jälkeen jopa Stalingradista, mutta joka virheetön on, se ensimmäisen kiven heittäköön ....