Psykologia, Tre/Hki 5.6.

Ovat kai kiinnostuneempia saamaan tänne hyvää tutkijanainesta, kun tilasto on niin vahvasti painottunu.. Ehkä myös kustannuskysymys, sairaanhoitajillekaan ei enää kaikissa kouluissa haastattelua/muuta soveltuvuutta mittaavaa.

Se on sitten eri asia onko hyvä, että että haastatteluu tms ei oo.. Ne testithän ei oo aina niin luotettevia/oikeudenmukaisia..?

angry apple kirjoitti:

Ovat kai kiinnostuneempia saamaan tänne hyvää tutkijanainesta, kun tilasto on niin vahvasti painottunu.. Ehkä myös kustannuskysymys, sairaanhoitajillekaan ei enää kaikissa kouluissa haastattelua/muuta soveltuvuutta mittaavaa.

Se on sitten eri asia onko hyvä, että että haastatteluu tms ei oo.. Ne testithän ei oo aina niin luotettevia/oikeudenmukaisia..?

Lue lisää

...voinee silti kysyä, ovatko "matikkanerot" automaattisesti hyviä tutkijoita. Sosiaaliset taidotkin ovat erittäin tärkeitä tutkijan työssä. Pitää uskaltaa olla tekemisissä koehenkilöiden ja tiedeyhteisön muiden tutkijoiden kanssa. Voinee myös kysyä, onko tuo pääsykoe niin kovin pätevä tai luotettava, saati oikeudenmukainen.

t u t k i j a kirjoitti:

...voinee silti kysyä, ovatko "matikkanerot" automaattisesti hyviä tutkijoita. Sosiaaliset taidotkin ovat erittäin tärkeitä tutkijan työssä. Pitää uskaltaa olla tekemisissä koehenkilöiden ja tiedeyhteisön muiden tutkijoiden kanssa. Voinee myös kysyä, onko tuo pääsykoe niin kovin pätevä tai luotettava, saati oikeudenmukainen.

Lue lisää

Totta turiset noista sosiaalisista taidoista. Toisaalta voi olla, etteivät ne kaikkein ujoimmat tapaukset edes pyri psykologiaa lukemaan. Toisaalta joku heitti, että ehkä puolet HY:llä psykologiaa opiskelevista miehistä opiskelee myös TKK:lla, ja teekkareiden sosiaaliset taidot ovat kokemukseni mukaan keskimääräistä heikompia.

Onko pääsykoe pätevä tai luotettava? Missä mielessä?

Pääsykokeen pätevyys tuntuu vähän hassulta käsitteeltä. En oikein keksi, mitä se tarkoittaisi, ellei sitten kykeneekö pääsykoe tekemään riittäviä eroja hakijoiden välille. Luotettavuus (validius?) taas liittynee siihen, mitä kokeella halutaan selvittää. Emme kuitenkaan tiedä kokeen laatijoiden ajatuksista paljoa muuta, kuin mitä kokeesta voi päätellä. Koe ei kuitenkaan vaatinut satunnaista lottoamista, joten kyllä se oletettavasti jotakin asiaa mittaa.

Mäki lähin eka tekee sitä käyrähommaa ihan väärin ja siihen meni jotain tunti aikaa hukkaan :l sit kuudelt katoin kelloo et jaahas, puolet vitosesta ja 6 ja 7 tehtävät tekemättä et ei tainnut nyt tulla hyvää tästä. Ens vuonna uudestaan jippijayjei. :]

Ehdin kyllä tehdä kaikki tehtävät, mutta tarkistamiselle ei jäänyt aikaa. Viimeiset minuutit kuluivat siihen, että luin ensimmäisellä kierroksella väliin jättämiäni monivalintoja ja veikkasin parhaalta kuulostavaa vaihtoehtoa. Vaan enpä ole vielä kuullut, että muut olisivat ehtineet.

Tappokoe se kyllä oli. Materiaalia niin maan pirusti että vahvempaakin hirvittää. Aika moni kommentoi kokeen jälkeen "ensi vuonna sitten uusiksi", jopa valmennuskurssin käyneet.

JuhazOne kirjoitti:

Ehdin kyllä tehdä kaikki tehtävät, mutta tarkistamiselle ei jäänyt aikaa. Viimeiset minuutit kuluivat siihen, että luin ensimmäisellä kierroksella väliin jättämiäni monivalintoja ja veikkasin parhaalta kuulostavaa vaihtoehtoa. Vaan enpä ole vielä kuullut, että muut olisivat ehtineet.

Tappokoe se kyllä oli. Materiaalia niin maan pirusti että vahvempaakin hirvittää. Aika moni kommentoi kokeen jälkeen "ensi vuonna sitten uusiksi", jopa valmennuskurssin käyneet.

Lue lisää

Mitenköhän vois parhaiten harjaannuttaa itteään nopeammaks laskijaks? Niiku ens vuotta varten.

Tää on vaan selittelyä itelle, miksei pärjänny, mut mua häiritsee/hidastaa ihan hirveesti jo noi eri papereilla olevat aineistot, kysymykset ja vastaustilat. Ja monet vielä niillä tummennettavilla pallukoilla. Tietenki nopeuttaa kokeiden korjaajia ja antaa paremmat mahikset niille joilla on epäselvä käsiala. Oonko ainoo, jota nää sivuasiat nyppii näin paljon?

angry apple kirjoitti:

Mitenköhän vois parhaiten harjaannuttaa itteään nopeammaks laskijaks? Niiku ens vuotta varten.

Tää on vaan selittelyä itelle, miksei pärjänny, mut mua häiritsee/hidastaa ihan hirveesti jo noi eri papereilla olevat aineistot, kysymykset ja vastaustilat. Ja monet vielä niillä tummennettavilla pallukoilla. Tietenki nopeuttaa kokeiden korjaajia ja antaa paremmat mahikset niille joilla on epäselvä käsiala. Oonko ainoo, jota nää sivuasiat nyppii näin paljon?

Lue lisää

Jos ajattelee, että valtavan koepaperinivaskan hallitseminen on sivuasia, ja on itse juuri siinä huonoimmillaan, niin varmasti potuttaa.

Mutta onko se sivuasia?

Siis onko suuren asiapaperinipun pitäminen järjestyksessä koesuorituksen aikana yksi sopiva mittari sille, kenestä on psykologiksi?

Minusta se on.

pattinero kirjoitti:

Jos ajattelee, että valtavan koepaperinivaskan hallitseminen on sivuasia, ja on itse juuri siinä huonoimmillaan, niin varmasti potuttaa.

Mutta onko se sivuasia?

Siis onko suuren asiapaperinipun pitäminen järjestyksessä koesuorituksen aikana yksi sopiva mittari sille, kenestä on psykologiksi?

Minusta se on.

Lue lisää

Makuasioita, sanoi kissa kun persettään nuoli mutta ei oikein voi itse ymmärtää, miksi psykologiksi soveltuu parhaat matikkapäät ja tilastotieteilijät. Toki papereiden järjestyksessäpitämisestäkin voidaan kaikkea päätellä mutta on kyllä aika erikoisia kriteerejä silti. Siis psykologiaa opiskelevien tuttavienikin mielestä...

Elektrinen 777 kirjoitti:

Makuasioita, sanoi kissa kun persettään nuoli mutta ei oikein voi itse ymmärtää, miksi psykologiksi soveltuu parhaat matikkapäät ja tilastotieteilijät. Toki papereiden järjestyksessäpitämisestäkin voidaan kaikkea päätellä mutta on kyllä aika erikoisia kriteerejä silti. Siis psykologiaa opiskelevien tuttavienikin mielestä...

Lue lisää

...psykologian opiskelijoilla on aiemmin ollut vaikeuksia tilastotieteen oppimisessa. Tilastollisten menetelmien hyvä ymmärtäminen on psykologille tärkeää. Siksipä muutamia vuosia sitten sen osuutta pääsykokeessa alettiin kasvattaa.

Kyllähän niitä hetken joutui arpomaan. Lukion pitkässä fysiikassa tosin oli joskus tullut vastaan samankaltaisia tehtäviä. Taisi olla aaltoliikkeen kurssi, jossa saatiin summailla aaltoja.

Aaltojen tuloa en muista suoraan harjoitelleeni missään. Yhdistettyä funktiota (ärsykefunktio ja muutinfunktio) taas on periaatteessa matematiikan kauraa, mutta eipä sitä niin usein ole tullut kyllä sellaisten graafeja piirreltyä. Muuten kyllä y = f(g(x)) -tyyppisten funktioiden ymmärtäminen toki auttoi. (Esimerkissä g olisi ärsyke- ja f muutinfunktio.)

Pitkän matematiikan ja fysiikan luin ja koin kyseisen tehtävän varsin mukavana. :)

Siis oliko niissä käyrissä joku yleisesti tiedetty ratkaisu vai pitikö niistä vaan katsoa että mitkä näyttäis sopivimmilta?? Mulla meni ainakin ihan arvailuksi! Miten kaksi erilaista käyrää voidaan yhdistää kertomalla tai jakamalla??

pääsykoe oli kyllä uskomattoman vaikea...erityisesti aineistojen laajuus oli ongelma, tuli kiire ja regressio-tehtävässä jäädyin. Mikä osa kokeesta oli se monivalinta-osa, josta 150 parasta pääsee jatkoon ?

mikko23 kirjoitti:

pääsykoe oli kyllä uskomattoman vaikea...erityisesti aineistojen laajuus oli ongelma, tuli kiire ja regressio-tehtävässä jäädyin. Mikä osa kokeesta oli se monivalinta-osa, josta 150 parasta pääsee jatkoon ?

Lue lisää

ne käyrät pystyi laskemaan, kun otti tietyn kohdan. Mutta aikaa siinä kului ihan armottomasti

en ymmärrä kirjoitti:

Siis oliko niissä käyrissä joku yleisesti tiedetty ratkaisu vai pitikö niistä vaan katsoa että mitkä näyttäis sopivimmilta?? Mulla meni ainakin ihan arvailuksi! Miten kaksi erilaista käyrää voidaan yhdistää kertomalla tai jakamalla??

Lue lisää

Käyrät voi tulkita funktioiksi f(x) ja g(x), jolloin käyrien kertominen tarkoittaa funktiota y(x) = f(x)*g(x)

Helpointa tällaisten vääntäminen oli varmaankin siten, että käytti seuraavia sääntöjä:
1. Jos tietyllä x:llä f tai g on 0, myös tulo on 0. Nollana oleminen siis että leikkaa tai sivuaa x-akselia.
2. Jos tietyllä x:llä f > 0 ja g > 0 TAI f < 0 ja g < 0, tulo on > 0.
3. Jos tietyllä x:llä f > 0 ja g < 0 tai päinvastoin, tulo on < 0.

Käyrien jakaminen oli nähdäkseni kompa. Jako f(x)/g(x) on kyllä periaatteessa mahdollinen, mutta tällöin g(x) ei saa käydä nollassa millään x:n arvolla. En myöskään tunnistanut yhtäkään käyrää jakolaskun tulokseksi.

en ymmärrä kirjoitti:

Siis oliko niissä käyrissä joku yleisesti tiedetty ratkaisu vai pitikö niistä vaan katsoa että mitkä näyttäis sopivimmilta?? Mulla meni ainakin ihan arvailuksi! Miten kaksi erilaista käyrää voidaan yhdistää kertomalla tai jakamalla??

Lue lisää

Voisiko olla, että tehtävä oli ansa, sudenkuoppa?
Jos et ollut tarkkana, eli et lukenut tehtävän aineistoa niin hyvin, että olisit uskaltanut luottaa siihen, ettei annetuilla tiedoilla voi selvittää oikeita vastauksia, putosit kuoppaan ja rimpuilit siellä tunnin. Kuten allekirjoittanut. Eli oikea vastaus olisikin ollut hypätä "kuopan yli"?

pattinero kirjoitti:

Voisiko olla, että tehtävä oli ansa, sudenkuoppa?
Jos et ollut tarkkana, eli et lukenut tehtävän aineistoa niin hyvin, että olisit uskaltanut luottaa siihen, ettei annetuilla tiedoilla voi selvittää oikeita vastauksia, putosit kuoppaan ja rimpuilit siellä tunnin. Kuten allekirjoittanut. Eli oikea vastaus olisikin ollut hypätä "kuopan yli"?

Lue lisää

...tein melkein kaikista ärsykefunktioiden yhdistämisistä summia, ja lottosin ärsykkeiden muutelut.

mikko23 kirjoitti:

ne käyrät pystyi laskemaan, kun otti tietyn kohdan. Mutta aikaa siinä kului ihan armottomasti

Mutta olisiko ne käyrät ollut mahdollista ratkaista pääsykoekirjan antamilla tiedoilla? Vai onko nuo kaavat vain tiedettävä ihan yleissivistyksenä...? Ja miten sen pelitehtävän (siis todennäköisyyksiä) toinen kysymys ratkaistiin, siis se missä kysyttiin millä todennäköisyydellä hlö x tietää murhapaikan heti kun kortit on jaettu? Kyllä veti aika jäihin tuo koe...

Tehtävässä 1 oli aineisto, joka käsitteli peliteoriaa. Aineistossa oli muun muassa joitakin käsitteitä, joiden soveltamista sitten testattiin tehtävän eri alakohdissa. Monivalintatehtävä.

Tehtävä 2 taisi olla juurikin tuo, jossa oli erilaisia ärsykekäyriä ja muutinfunktioita. Osassa monivalinnan kohdista piti tulkita, mitä ärsykekäyriä ja laskutoimitusta ( , -, ×, ÷) käyttäen annetut käyrät oli muodostettu. Osassa taas oli ärsyke käytetty vielä muutinfunktion kautta ja piti yhdistää lopputulokseen oikea ärsyke ja muutinfunktio.

Jossakin tehtävässä oli joku psykologi kuulemma kehittänyt uuden oppimismenetelmän. Oli testattu oppilaita sekä ennen että jälkeen psykologin pitämän kurssin ja sitten hutkittiin, oliko havaittavissa vaikutusta. Toinen tutkittava asia oli se, oliko poikien ja tyttöjen tuloksissa eroa. Tehtävät olivat monivalintoja, mutta testimuuttujien arvoa pyydettiin laskemaan erikseen myös paperilla.

Jossakin tehtävässä taas tutkittiin itsevahingon aiheuttamista. Teorian mukaan ihmisillä on joskus tapana jättää esim. lukematta tenttiin, jotta huonon tuloksen saatuaan voi perustella sitä muulla kuin lahjojen puutteellaan. Oli kaksi kuvaa joissa molemmissa kaksi käyrää. Käyrät esittivät, kuinka paljon koehenkilöt harjoittelivat tulevaa koetta varten, jos he saivat harjoitella joko kirjoittamalla hyvästä oppimiskokemuksesta (jonka olettaisi parantavan seuraavaa suoritusta), yleisestä hyvästä kokemuksesta (parantaa muttei niin paljon) ja höpönlöpöstä (ei paranna, kontrolliryhmä). Toisessa kuvassa tutkittiin etukäteen alttiiksi määritettyjä ihmisiä ja toisessa epäalttiiksi määritettyjä. Toisessa käyrässä tutkittiin tilannetta, jossa harjoittelusta kerrottiin olevan hyötyä, ja toisessa tilannetta, jossa harjoittelusta ei pitänyt olla hyötyä. Sitten arvottiin monivalintoja.

Jossakin tehtävässä tutkittiin miesten ja naisten eroja työmuistia ja suunnistuskykyä mittaavissa tehtävissä. Näistä oli käyrät erikseen. Lisäksi suunnistamisessa oli erotettu toisistaan hyvät ja huonot miehet ja naiset. Sitten kyseltiin monivalinnoilla tulkintoja.

Tehtävä 6 oli jokin peli murha oktagonissa. Pelillä oli tietyt säännöt ja kyseltiin monivalinnoilla tiettyjen tapahtumien todennäköisyyksiä. Ainakin itse sain välillä niin isoja lukuja murtoluvun nimittäjään, ettei kokeessa annettu laskin enää ymmärtänyt niitä. Vaativinta olikin oikeastaan sitten supistaminen.

Tehtävässä 7 esiteltiin missien painoindeksin muutosta 70-luvun puolivälistä vuoteen 2006 asti. Oli annettu jos minkäkinmoista tilastoa ja myös regressioanalyysin tuloksia. Kysyttiin arviota vuoden 2006 missikisan voittajan painoindeksistä, residuaalia (jäännöstermiä) eli arvion ja todellisen painoindeksin erotusta ja sitä, onko painoindeksissä havaittavissa jotain perusteltavissa olevaa muutosta. Yhden kohdan kysymystä en enää muista.

en ymmärrä kirjoitti:

Mutta olisiko ne käyrät ollut mahdollista ratkaista pääsykoekirjan antamilla tiedoilla? Vai onko nuo kaavat vain tiedettävä ihan yleissivistyksenä...? Ja miten sen pelitehtävän (siis todennäköisyyksiä) toinen kysymys ratkaistiin, siis se missä kysyttiin millä todennäköisyydellä hlö x tietää murhapaikan heti kun kortit on jaettu? Kyllä veti aika jäihin tuo koe...

Lue lisää

Käyrien ratkaisuun ei ollut pääsykoekirjassa mitään apua. Käytännössä lukiomatikka ja/tai -fysiikka auttoi paljon.


Nähdäkseni murhapaikan saattoi tietää vain, jos sai käsiinsä kaikki muut paitsi laudan alle piilotetun kortin. Huoneita oli kahdeksan ja kortteja jaettiin jokaiselle seitsemän, joten kaikki jaossa olevat kortit oli mahdollista (vaikkakin epätodennäköistä) saada.

Itse taisin saada vastaukseksi 7! * 14! / 21! = 1 / 116 280. Pieni arvo tosin hirvitytti.

JuhazOne kirjoitti:

Tehtävässä 1 oli aineisto, joka käsitteli peliteoriaa. Aineistossa oli muun muassa joitakin käsitteitä, joiden soveltamista sitten testattiin tehtävän eri alakohdissa. Monivalintatehtävä.

Tehtävä 2 taisi olla juurikin tuo, jossa oli erilaisia ärsykekäyriä ja muutinfunktioita. Osassa monivalinnan kohdista piti tulkita, mitä ärsykekäyriä ja laskutoimitusta ( , -, ×, ÷) käyttäen annetut käyrät oli muodostettu. Osassa taas oli ärsyke käytetty vielä muutinfunktion kautta ja piti yhdistää lopputulokseen oikea ärsyke ja muutinfunktio.

Jossakin tehtävässä oli joku psykologi kuulemma kehittänyt uuden oppimismenetelmän. Oli testattu oppilaita sekä ennen että jälkeen psykologin pitämän kurssin ja sitten hutkittiin, oliko havaittavissa vaikutusta. Toinen tutkittava asia oli se, oliko poikien ja tyttöjen tuloksissa eroa. Tehtävät olivat monivalintoja, mutta testimuuttujien arvoa pyydettiin laskemaan erikseen myös paperilla.

Jossakin tehtävässä taas tutkittiin itsevahingon aiheuttamista. Teorian mukaan ihmisillä on joskus tapana jättää esim. lukematta tenttiin, jotta huonon tuloksen saatuaan voi perustella sitä muulla kuin lahjojen puutteellaan. Oli kaksi kuvaa joissa molemmissa kaksi käyrää. Käyrät esittivät, kuinka paljon koehenkilöt harjoittelivat tulevaa koetta varten, jos he saivat harjoitella joko kirjoittamalla hyvästä oppimiskokemuksesta (jonka olettaisi parantavan seuraavaa suoritusta), yleisestä hyvästä kokemuksesta (parantaa muttei niin paljon) ja höpönlöpöstä (ei paranna, kontrolliryhmä). Toisessa kuvassa tutkittiin etukäteen alttiiksi määritettyjä ihmisiä ja toisessa epäalttiiksi määritettyjä. Toisessa käyrässä tutkittiin tilannetta, jossa harjoittelusta kerrottiin olevan hyötyä, ja toisessa tilannetta, jossa harjoittelusta ei pitänyt olla hyötyä. Sitten arvottiin monivalintoja.

Jossakin tehtävässä tutkittiin miesten ja naisten eroja työmuistia ja suunnistuskykyä mittaavissa tehtävissä. Näistä oli käyrät erikseen. Lisäksi suunnistamisessa oli erotettu toisistaan hyvät ja huonot miehet ja naiset. Sitten kyseltiin monivalinnoilla tulkintoja.

Tehtävä 6 oli jokin peli murha oktagonissa. Pelillä oli tietyt säännöt ja kyseltiin monivalinnoilla tiettyjen tapahtumien todennäköisyyksiä. Ainakin itse sain välillä niin isoja lukuja murtoluvun nimittäjään, ettei kokeessa annettu laskin enää ymmärtänyt niitä. Vaativinta olikin oikeastaan sitten supistaminen.

Tehtävässä 7 esiteltiin missien painoindeksin muutosta 70-luvun puolivälistä vuoteen 2006 asti. Oli annettu jos minkäkinmoista tilastoa ja myös regressioanalyysin tuloksia. Kysyttiin arviota vuoden 2006 missikisan voittajan painoindeksistä, residuaalia (jäännöstermiä) eli arvion ja todellisen painoindeksin erotusta ja sitä, onko painoindeksissä havaittavissa jotain perusteltavissa olevaa muutosta. Yhden kohdan kysymystä en enää muista.

Lue lisää

seiska kohdan c oli normaalijakauman kertymäfunktio lasku. siinä piti laskea, kuinka monta prosenttia perus väetöstä kuuluisi normaalijakauman mukaan painoindeksiryhmään 18.5-24.99. Siinä piti laskea hajonta ja odotusarvo annetun taulukon perusteella etc. oli ihan mukava tehtävä. kaavalista oli todella omituinen, sillä siinä oli samoja kaavoja. löysin ainakin kuusi kaava joka toistui kaksi kertaa... tuntuu tosi paljon siltä, että on koko kevät mennyt hukkaan. ei tällaseen voi valmistautua millään..

ensi vuonna uudestaan... kirjoitti:

seiska kohdan c oli normaalijakauman kertymäfunktio lasku. siinä piti laskea, kuinka monta prosenttia perus väetöstä kuuluisi normaalijakauman mukaan painoindeksiryhmään 18.5-24.99. Siinä piti laskea hajonta ja odotusarvo annetun taulukon perusteella etc. oli ihan mukava tehtävä. kaavalista oli todella omituinen, sillä siinä oli samoja kaavoja. löysin ainakin kuusi kaava joka toistui kaksi kertaa... tuntuu tosi paljon siltä, että on koko kevät mennyt hukkaan. ei tällaseen voi valmistautua millään..

Lue lisää

Kah, niinpäs olikin. Muistaakseni keskiarvo oli 23,1 ja keskihajonta 3,7.

Näillä arvoilla sain muistaakseni väännettyä, että kysytty prosenttiosuus olisi 58,7%. Mitä nyt tässä kotikoneella väänsin asian, niin tulokseksi tuli 58,84%, mutta taulukoiden käytöstä (ja paskasta laskimesta) tulee tietysti vähän heittoa.

Jos tekee jatkuvuuskorjauksen (ala- ja ylärajat 18,45 ja 24,995), niin koneeni suoltaa vastaukseksi 59,13%. Tätä tuskin tosin voidaan kokeessa olettaa osaavan, kun pääsykoekirja ei muuta kuin maininnut asian olemassaolon eikä selittänyt sen ideaa.

Toisaalta ylärajana olisi saattanut olla loogista käyttää myös arvoa 25,00, jollei tehtävänantoa olisi muotoiltu toisin. Nyt tehtävänanto edellytti mielestäni aika selvästi, että ylärajana tulisi käyttää arvoa 24,99.

Koko koe oli aika paha. Pitikö niitä signaalikäyriä muka laskea? Eihän tuollaiseen ole annettu missään edellytyksiä. Itse yritin vain pähkäillä tyyliin palikkatesti-pohjalta niitä. Tuntuu että koe olisi mennyt aika paskasti ja etten ymmärtänyt oikein missään aineistotehtävässä kunnolla mistä niissä oli kysymys. Matikassa kyllä myllytin mielestäni ihan hyvni taas mutta veikkaan tosiaan että tilasto-hommelit (siis pelkät tulkinnat) päin mäntyä.

Olen kuullut/lukenut jostakin, että pääsykokeissa voi saada lisäaikaa, jos on jokin hidastava vamma/vika. Eikö tässä kokeessa saa, vai eikö vammaasi katsottu hidastavaksi?

Elektrinen 777 kirjoitti:

Koko koe oli aika paha. Pitikö niitä signaalikäyriä muka laskea? Eihän tuollaiseen ole annettu missään edellytyksiä. Itse yritin vain pähkäillä tyyliin palikkatesti-pohjalta niitä. Tuntuu että koe olisi mennyt aika paskasti ja etten ymmärtänyt oikein missään aineistotehtävässä kunnolla mistä niissä oli kysymys. Matikassa kyllä myllytin mielestäni ihan hyvni taas mutta veikkaan tosiaan että tilasto-hommelit (siis pelkät tulkinnat) päin mäntyä.

Lue lisää

Aineistojen tulkinta oli kyllä aika hanurista. Aika paljon meni fiiliksellä "no saattais se nyt tuokin olla..." Välillä saattoi päätellä, että vastaus on esimerkiksi joko ei tai ei voi sanoa, mutta koita siinä nyt sitten päätellä, kumpi..

JuhazOne kirjoitti:

Aineistojen tulkinta oli kyllä aika hanurista. Aika paljon meni fiiliksellä "no saattais se nyt tuokin olla..." Välillä saattoi päätellä, että vastaus on esimerkiksi joko ei tai ei voi sanoa, mutta koita siinä nyt sitten päätellä, kumpi..

Lue lisää

Joo, samaa tuli funtsittua niiden "ei" ja "ei voi sanoa" - vaihtoehtojen kohdalla. Hitto että onkin outo fiilis tollasen kokeen jälkeen...

pattinero kirjoitti:

Olen kuullut/lukenut jostakin, että pääsykokeissa voi saada lisäaikaa, jos on jokin hidastava vamma/vika. Eikö tässä kokeessa saa, vai eikö vammaasi katsottu hidastavaksi?

Lue lisää

Miten olit saanut sen todennäköisyystehtävän laskettua noilla 21! arvoilla, mun laskin ei edes kyennyt siihen vaikka vähän noin mäkin sen ajattelin! Siis itse ajattelin sen variaation kautta eli 21!/7! mutta laskin vaan piippas erroria. Ei kyllä niihin muihinkaan sen tehtävän laskuihin ollut mitään jakoa ja olin regressioon päästessäni jo niin aivot solmussa että saa nähdä menikö mikään siitä oikein. Saitteko ennusteeksi siinä regressiossa jotain 18,?

uta kirjoitti:

Miten olit saanut sen todennäköisyystehtävän laskettua noilla 21! arvoilla, mun laskin ei edes kyennyt siihen vaikka vähän noin mäkin sen ajattelin! Siis itse ajattelin sen variaation kautta eli 21!/7! mutta laskin vaan piippas erroria. Ei kyllä niihin muihinkaan sen tehtävän laskuihin ollut mitään jakoa ja olin regressioon päästessäni jo niin aivot solmussa että saa nähdä menikö mikään siitä oikein. Saitteko ennusteeksi siinä regressiossa jotain 18,?

Lue lisää

Tuossa jossakin viestissä jo totesinkin, että vaikein osa oli supistaa murtolukua niin, että sen saattoi laskea.

Itse tein mokoman seuraavasti:

7/21 * 6/20 * 5/19 * 4/18 * 3/17 * 2/16 * 1/15
= 7/21 * 1/20 * 5/19 * 4 * 1/17 * 2/16 * 1/15 [supistettu osoittajista pois 3 * 6 ja nimittäjästä 18]
= 7/21 * 5/20 * (4*2)/16 * 1/19 * 1/17 * 1/15 [ryhmitelty uudelleen]
= 1/3 * 1/4 * 1/2 * 1/19 * 1/17 * 1/15
= (3 * 4 * 2 * 19 * 17 * 15)^-1. Nyt nimittäjä olikin jo laskettavissa laskimella.

Eri asia tietenkin, oliko tämä oikea vastaus. :)


Regression antaman arvion arvoa en kyllä muista. :/

JuhazOne kirjoitti:

Tuossa jossakin viestissä jo totesinkin, että vaikein osa oli supistaa murtolukua niin, että sen saattoi laskea.

Itse tein mokoman seuraavasti:

7/21 * 6/20 * 5/19 * 4/18 * 3/17 * 2/16 * 1/15
= 7/21 * 1/20 * 5/19 * 4 * 1/17 * 2/16 * 1/15 [supistettu osoittajista pois 3 * 6 ja nimittäjästä 18]
= 7/21 * 5/20 * (4*2)/16 * 1/19 * 1/17 * 1/15 [ryhmitelty uudelleen]
= 1/3 * 1/4 * 1/2 * 1/19 * 1/17 * 1/15
= (3 * 4 * 2 * 19 * 17 * 15)^-1. Nyt nimittäjä olikin jo laskettavissa laskimella.

Eri asia tietenkin, oliko tämä oikea vastaus. :)


Regression antaman arvion arvoa en kyllä muista. :/

Lue lisää

Nyt en kyllä ymmärtänyt mikä tehtävä on kyseessä... Siis tarkoitatko sitä ekaa? Miten siinä voisi olla noin tajuton tsäänssi arvata cväärin jos se on pahimmillaankin 1/8? Puhutaanko nyt samasta asiasta?

Elektrinen 777 kirjoitti:

Nyt en kyllä ymmärtänyt mikä tehtävä on kyseessä... Siis tarkoitatko sitä ekaa? Miten siinä voisi olla noin tajuton tsäänssi arvata cväärin jos se on pahimmillaankin 1/8? Puhutaanko nyt samasta asiasta?

Lue lisää

Tuo oli minun arvaukseni siihen, mikä oli todennäköisyys, että pelaaja tietää heti alussa, mikä on oikea huone.

No kelaa nyt, miten sä saat jostain todennäköisyydestä, miä on pahimmillaankin 1/8 todennäköisyyden yksi sadastatuhannesta?

Jaha, aloin tässä miettämään tuota tietoa oikeasta syyllisestä.

Ensin kokeessa funtsin, että eihän tuota ole mahdollista tietää, koska vihjeitä saa vain 7 mutta syyllisiä on 9. Totesin kuitenkin, että eihän tällöin voi tietää, mitä laittaa vastauksessa nimittäjään (vai laittaako mitä tahansa?).

Huolimattomuuden takia sitten ajattelin, että ai mutta pelaajahan on itse yksi epäillyistä. Vaan eipä ole, kun pelaajia oli vain kolme. Ei olisi pitänyt pelata niin paljon Mafiosoa porukalla... :)

Mä sain vähän eri vastaukset ja eri keinoin.
Eikös ne kortit jaettu pakasta, josta oli jo kolme pois (21kpl)?

Elektrinen 777 kirjoitti:

No kelaa nyt, miten sä saat jostain todennäköisyydestä, miä on pahimmillaankin 1/8 todennäköisyyden yksi sadastatuhannesta?

Eikös pelin idea ollut se, että murhaaja-, väline- ja huonekortit laitetaan pelilaudan alle piiloon? En silloin keksi muuta tapaa tietää oikea huone, muuta kuin saada tietoonsa, missä kaikissa muissa huoneissa murha EI tapahtunut. Todennäköisyys taas saada tietyt seitsemän korttia 21:stä ei ole kovin suuri.

JuhazOne kirjoitti:

Jaha, aloin tässä miettämään tuota tietoa oikeasta syyllisestä.

Ensin kokeessa funtsin, että eihän tuota ole mahdollista tietää, koska vihjeitä saa vain 7 mutta syyllisiä on 9. Totesin kuitenkin, että eihän tällöin voi tietää, mitä laittaa vastauksessa nimittäjään (vai laittaako mitä tahansa?).

Huolimattomuuden takia sitten ajattelin, että ai mutta pelaajahan on itse yksi epäillyistä. Vaan eipä ole, kun pelaajia oli vain kolme. Ei olisi pitänyt pelata niin paljon Mafiosoa porukalla... :)

Lue lisää

No ei tässä itsekään ole varma mistään, en yhtään ihmettelisi vaikka paljastuisi että on jäänyt joku kohta koko laskuista huomaamatta. No, heinäkuun lopullahan nää kait selviää.

Mä laskin sen P(mies, etelähuone, erikoisvempele) riippumattomien tapahtumien yhteenlaskusäännöllä, eli 5/24 4/24 3/24 = 3/6 , mutta sitten tajusin etteihän se voi olla noin suuri se todennäköisyys, mutta ei ollu enää aikaa muuttaa.

miää kirjoitti:

Mä sain vähän eri vastaukset ja eri keinoin.
Eikös ne kortit jaettu pakasta, josta oli jo kolme pois (21kpl)?

Laskinhomma oli kyllä surkea.. sen paskan kanssa tuli tapeltua moneen otteeseen..

JuhazOne kirjoitti:

Jaha, aloin tässä miettämään tuota tietoa oikeasta syyllisestä.

Ensin kokeessa funtsin, että eihän tuota ole mahdollista tietää, koska vihjeitä saa vain 7 mutta syyllisiä on 9. Totesin kuitenkin, että eihän tällöin voi tietää, mitä laittaa vastauksessa nimittäjään (vai laittaako mitä tahansa?).

Huolimattomuuden takia sitten ajattelin, että ai mutta pelaajahan on itse yksi epäillyistä. Vaan eipä ole, kun pelaajia oli vain kolme. Ei olisi pitänyt pelata niin paljon Mafiosoa porukalla... :)

Lue lisää

Vaan mikä nyt lopulta oli sitten todennäköisyys tietää syyllinen heti alussa? En keksi mitään keinoa, miten voisi saada tietoonsa kahdeksan huonekortin sisällöt, jos itse voi saada käteensä vain seitsemän korttia. Jos todennäköisyys todella oli 0, niin kuinka se olisi tullut merkitä vastauslomakkeeseen? Osoittaja 0, nimittäjä 1?

miää kirjoitti:

Mä sain vähän eri vastaukset ja eri keinoin.
Eikös ne kortit jaettu pakasta, josta oli jo kolme pois (21kpl)?

Siis.. jotakin, että:
7/21x6/20x5/19...etc

JuhazOne kirjoitti:

Vaan mikä nyt lopulta oli sitten todennäköisyys tietää syyllinen heti alussa? En keksi mitään keinoa, miten voisi saada tietoonsa kahdeksan huonekortin sisällöt, jos itse voi saada käteensä vain seitsemän korttia. Jos todennäköisyys todella oli 0, niin kuinka se olisi tullut merkitä vastauslomakkeeseen? Osoittaja 0, nimittäjä 1?

Lue lisää

siis.. missä huoneessa.
Niitä huoneita oli 8, joista 1 oli pelilaudan alla.
Jos pelaajalle jaetaan ne 7 huonekorttia, tiettää hän, missä huoneessa on murhaaja..

miää kirjoitti:

Siis.. jotakin, että:
7/21x6/20x5/19...etc

Tarkoitatko:
7/21 * 6/20 * 5/19 * 4/18 * 3/17 * 2/16 * 1/15?

Jos tarkoitit, niin se on itse asiassa sama asia. Kertomien käyttäminen vain lyhentää tuollaisten merkitsemistä, vaikka sillä laskimella ei mitään kertomia kyllä pystynytkään laskemaan.

Nimittäjässähän on siis 1*2*...*7 mikä on määritelmän mukaan 7 kertoma. Osoittajassa on 15*16*...*21 mikä voidaan myös tulkita 1*2*...*21 / 1*2*...*14 = 21!/14!.

Täten siis murtoluvun voi merkitä muodossa 7! / (21!/14!) = 7!*14!/21!.

uta kirjoitti:

Mä laskin sen P(mies, etelähuone, erikoisvempele) riippumattomien tapahtumien yhteenlaskusäännöllä, eli 5/24 4/24 3/24 = 3/6 , mutta sitten tajusin etteihän se voi olla noin suuri se todennäköisyys, mutta ei ollu enää aikaa muuttaa.

Lue lisää

Mä ajattelin sen taas niin että mikä on todennäkösyys että tää tyyppi x saa jaossa kaikki huonekortit, mitä olis siis jäljellä 7, eli sillonhan se tietäis mikä on pakko olla piilotettuna. Mutta vastausta ei sit ollutkaan aikaa pähkäillä. Miksi lukioajoista pitää olla niin pitkä aika ettei muista mitään noita fysiikan juttuja mitkä olis voinu käyrätehtävässäkin auttaa!

miää kirjoitti:

siis.. missä huoneessa.
Niitä huoneita oli 8, joista 1 oli pelilaudan alla.
Jos pelaajalle jaetaan ne 7 huonekorttia, tiettää hän, missä huoneessa on murhaaja..

Eikun mikä on todennäköisyys, että tietää heti alussa syyllisen. Syyllisiä oli yhteensä yhdeksän, joten seitsemän syylliskortin saaminen ei vielä kerro, kumpi kahdesta jäljelläolevasta on laudan alla.

JuhazOne kirjoitti:

Eikun mikä on todennäköisyys, että tietää heti alussa syyllisen. Syyllisiä oli yhteensä yhdeksän, joten seitsemän syylliskortin saaminen ei vielä kerro, kumpi kahdesta jäljelläolevasta on laudan alla.

Lue lisää

Muistatko varmasti, että kysyttiin noin?
Jossakin laskin pois ensin muijat, sitten jäi varma mies jäljelle..

miäää kirjoitti:

Muistatko varmasti, että kysyttiin noin?
Jossakin laskin pois ensin muijat, sitten jäi varma mies jäljelle..

Aijuu tosiaan, kysymys oli muotoiltu vähän hassusti. Se kuului jotenkin, että jos syyllinen on mies, niin mikä on todennäkösyys saada tietää se heti. En vain pitänyt mahdollisena, että tietää syyllisen olevan sukupuoleltaan mies, joten tulkitsin tehtävän vain todennäköisyytenä tietää syyllinen heti.

Noh, jos meni vituilleen, niin onneksi meni sitten kunnolla eikä kaksi kohtaa vain melkein. :)

JuhazOne kirjoitti:

Aijuu tosiaan, kysymys oli muotoiltu vähän hassusti. Se kuului jotenkin, että jos syyllinen on mies, niin mikä on todennäkösyys saada tietää se heti. En vain pitänyt mahdollisena, että tietää syyllisen olevan sukupuoleltaan mies, joten tulkitsin tehtävän vain todennäköisyytenä tietää syyllinen heti.

Noh, jos meni vituilleen, niin onneksi meni sitten kunnolla eikä kaksi kohtaa vain melkein. :)

Lue lisää

Mä sain noppaan kanssa hieman eri tuloksen.
en muista tarkkaan, muttei tuo..

miää kirjoitti:

Mä sain noppaan kanssa hieman eri tuloksen.
en muista tarkkaan, muttei tuo..

Joo no ei se tulokseni ollut kyllä oikein, kun päättely oli päin honkia ja petäjiä. :)

Käteen tulevan seitsemän kortin joukkoon pitäisi siis osua neljä jäljellä olevaa mieskortia. Kuulostaisi laskutoimitukselta 4*3*2*1/(21*20*19*18) joka näyttäisi olevan 1/5985.

Voi myös kysyä, monellako eri tavalla 4 korttia voi valita 21:stä, jos järjestyksellä ei ole väliä. Tulos on tällöin 21 yli 4 joka on... yllätys yllätys, 21!/(4!*17!). Ykkösen kun jakaa tuolla, niin saapi juuri mainitsemani luvun.

Tsemppiä... Ei ollut helppo koe, ei.

Mä taisin vastailla hieman rajummin niitä kyllä/ei-vastauksia..

...ollut neljän t-pisteen väli yhdessä kohdassa? Olisiko ollut reitin löytäminen, ja miehet 4 pinnaa parempia.

Itse takerruin tässä tehtävässä hetkeksi siihen, että monet väitteistä alkoivat "miehet/naiset OLIVAT parempia...". Niinhän usein jommatkummat olivatkin parempia, mutta siitä ei vaan voi vetää johtopäätöstä, että ovat sitä perusjoukossa.

Irroittauduin tästä kuitenkin nopeasti, koska muistin hyvin, että tehtävän ohjeen lopussa sanotaan, että "väite saa tukea vain, jos p-arvo on merkitsevä".

Siis vastasin väitteiseen kuin niillä tarkoitettaisiin "Miehet/naiset OVAT parempia kuin...."

pattinero kirjoitti:

...ollut neljän t-pisteen väli yhdessä kohdassa? Olisiko ollut reitin löytäminen, ja miehet 4 pinnaa parempia.

Itse takerruin tässä tehtävässä hetkeksi siihen, että monet väitteistä alkoivat "miehet/naiset OLIVAT parempia...". Niinhän usein jommatkummat olivatkin parempia, mutta siitä ei vaan voi vetää johtopäätöstä, että ovat sitä perusjoukossa.

Irroittauduin tästä kuitenkin nopeasti, koska muistin hyvin, että tehtävän ohjeen lopussa sanotaan, että "väite saa tukea vain, jos p-arvo on merkitsevä".

Siis vastasin väitteiseen kuin niillä tarkoitettaisiin "Miehet/naiset OVAT parempia kuin...."

Lue lisää

Joo oli siinä iso väli, oliko juurikin kohta R1. Katselin kuitenkin, ettei se ihan ole neljää, vaikka melkein kyllä.

Sinänsä pottumaista, ettei voinut olla täysin varma, onko vika vain graafin epätarkkuudessa. Ainakaan omassa paperissani graafi näytti melko rumalta eikä ollut kovinkaan tarkka.

Reiluinta olisi ehkä hyväksyä molemmat vastaukset. Typerää kiusata hakijoita tapauksella, jossa kuvan epätarkkuus saattaa johtaa väärään tulkintaan.

JuhazOne kirjoitti:

Joo oli siinä iso väli, oliko juurikin kohta R1. Katselin kuitenkin, ettei se ihan ole neljää, vaikka melkein kyllä.

Sinänsä pottumaista, ettei voinut olla täysin varma, onko vika vain graafin epätarkkuudessa. Ainakaan omassa paperissani graafi näytti melko rumalta eikä ollut kovinkaan tarkka.

Reiluinta olisi ehkä hyväksyä molemmat vastaukset. Typerää kiusata hakijoita tapauksella, jossa kuvan epätarkkuus saattaa johtaa väärään tulkintaan.

Lue lisää

...mutta kyllä se mielestäni oli neljä. Jännityksellä odotan, miten tulkitaan.

Vastasiko joku muuten kyseisessä tehtävässä, kuten hetken ajattelin vastata? (ks. edellinen viestini)

Itse jäin ihan samaa asiaa miettimään, ei nimittäin mielestäni ollut se suurinkaan arvo 4. Parhaimmillaankin jotain 3,75. Kumpikaan pisteistä ei koskettanut tasaluku-viivoja. En tiedä miten tarkkana tuossa sitten piti olla, mutta itselläni tuli lähes kaikki "ei"-vastauksia.

Ja itse koehan meni muuten täysin penkin alle, regressiokertoimien kaavat olisi ilmeisesti pitänyt opetella ja residuaalissa olin kysymysmerkkiä. Muutenkin jäi laskut laskematta ja näköjään todennäköisyydetkin päin honkia. Se laskin vaan oli niin.. jostain syvältä :D Hah.

No ens viikolla Jyväskylään... Meni vähän usko kyllä tähän touhuun.

yaass kirjoitti:

Itse jäin ihan samaa asiaa miettimään, ei nimittäin mielestäni ollut se suurinkaan arvo 4. Parhaimmillaankin jotain 3,75. Kumpikaan pisteistä ei koskettanut tasaluku-viivoja. En tiedä miten tarkkana tuossa sitten piti olla, mutta itselläni tuli lähes kaikki "ei"-vastauksia.

Ja itse koehan meni muuten täysin penkin alle, regressiokertoimien kaavat olisi ilmeisesti pitänyt opetella ja residuaalissa olin kysymysmerkkiä. Muutenkin jäi laskut laskematta ja näköjään todennäköisyydetkin päin honkia. Se laskin vaan oli niin.. jostain syvältä :D Hah.

No ens viikolla Jyväskylään... Meni vähän usko kyllä tähän touhuun.

Lue lisää

Suunnistustehtävässä kaikkien naisten ja kaikkien miesten taitoja vertailtavassa kohassa, (vasemmalla sivulla) en mäkään saanu mihinkään kohtaan erotukseksi neljää tai yli.

Mä olin jo ostanu samanlaisen laskimen etukäteen, kun se merkki oli jossain vaihees tullu nettisivuille. En kuitenkaan ehtiny käyttään sitä, ku alkuosan tehtäviin meni ihan likaa aikaa.

Ootko ollu Jkl:n kokeessa aiempina vuosina? Minkähänlaisia tehtäviä?

angry apple kirjoitti:

Suunnistustehtävässä kaikkien naisten ja kaikkien miesten taitoja vertailtavassa kohassa, (vasemmalla sivulla) en mäkään saanu mihinkään kohtaan erotukseksi neljää tai yli.

Mä olin jo ostanu samanlaisen laskimen etukäteen, kun se merkki oli jossain vaihees tullu nettisivuille. En kuitenkaan ehtiny käyttään sitä, ku alkuosan tehtäviin meni ihan likaa aikaa.

Ootko ollu Jkl:n kokeessa aiempina vuosina? Minkähänlaisia tehtäviä?

Lue lisää

En ole Jyväskylässä aiemmin käynyt, mutta sehän on monivalintakoe. Yleistä syvällistä tietoa tarvitaan, mutta sitäkin enemmän nippelitietoa... 60 pistettä maksimi, monilla hipoo sellaista 56~ että sitten leikitään todistuspisteillä. Ja sittenhän tietysti on se soveltuvuuskoe, jos monivalinnoista selviää.

C ya there. Laitetaanko ruusut rintaan :D

Regressioanalyysin tulosteissa oli jos jonkinmoista lukua. Siellä seassa oli myös luvut, joita saattoi käyttää.

Kyllähän niitä lukuja saattoi etsiä myös uskottavuusmenetelmällä. Koska painoindeksin muutos ei ollut suuri, suoran kulmakertoimen täytyi olla hyvin pieni ja vastaavasti vakion melko suuri.

Onko reilua laittaa kokeeseen tehtäviä, joita ei koekirjassa käsitelty ollenkaan?!? Tarkoitan tällä juuri sitä käyrätehtävää. En itse ainakaan tajunnut tehtävästä mitään, laitoin vain kaikkiin plussat ja yritin oikeat käyrät yhdistää ihan loogisesti päättelemällä. Kirjassa ei siis todellakaan, kuten hyvin tiedätte, tätä asiaa käsitelty. Mihin tästä voi valittaa, sillä kuinka voin valmistautua pääsykokeeseen, jossa kysellään asioita koealueen ulkopuolelta??

d11p4d44p4 kirjoitti:

Onko reilua laittaa kokeeseen tehtäviä, joita ei koekirjassa käsitelty ollenkaan?!? Tarkoitan tällä juuri sitä käyrätehtävää. En itse ainakaan tajunnut tehtävästä mitään, laitoin vain kaikkiin plussat ja yritin oikeat käyrät yhdistää ihan loogisesti päättelemällä. Kirjassa ei siis todellakaan, kuten hyvin tiedätte, tätä asiaa käsitelty. Mihin tästä voi valittaa, sillä kuinka voin valmistautua pääsykokeeseen, jossa kysellään asioita koealueen ulkopuolelta??

Lue lisää

Eikös kyseessä ollut osaksi aineistokoe, jossa kai saa olla mitä vaan.

XYZ kirjoitti:

Eikös kyseessä ollut osaksi aineistokoe, jossa kai saa olla mitä vaan.

Olisi reilua mainita vuoden alussa, kun pääsykoevaatimukset ilmestyvät, jos kokeeseen tarvitaan esim lukion matikan pitkää oppimäärää. Viime vuonnahan Helsingin kokeesees oli sanottu yleiseen osaan olevan hyötyä lukion biologian, psykologian ja fysiikan oppimääristä. Ei niitä tietoja sitten tarvinnukaan. (ite arvailin silloin ton olevan hämäystä, enkä lukenut kuin tilastoa)Tänä vuonna ei kuitenkaan edes sanottu pääsykoevaatimuksissa muuta, kuin tilastomatikan kirja.

Olen saanut sellaisen käsityksen, että aineistokokeessa tarvittavat "tiedot" on siellä
a i n e i s t o s s a ja k.o. tehtävässä pärjäämistä mitataan sillä, miten hyvin pystyy loogisesti päättelemään asioita ja yhdistelemään tietoa siitä annetusta aineistosta. Tähän ei pitäisi tarvita minkään lukiokurssin tms. sisältöjä.

Aiotteko tulla sinne palautustilaisuuteen?

d11p4d44p4 kirjoitti:

Onko reilua laittaa kokeeseen tehtäviä, joita ei koekirjassa käsitelty ollenkaan?!? Tarkoitan tällä juuri sitä käyrätehtävää. En itse ainakaan tajunnut tehtävästä mitään, laitoin vain kaikkiin plussat ja yritin oikeat käyrät yhdistää ihan loogisesti päättelemällä. Kirjassa ei siis todellakaan, kuten hyvin tiedätte, tätä asiaa käsitelty. Mihin tästä voi valittaa, sillä kuinka voin valmistautua pääsykokeeseen, jossa kysellään asioita koealueen ulkopuolelta??

Lue lisää

Toissavuoden pääsykokeessa oli muuten hyvin samantapainen käyrien yhdistämistehtävä. Koetta ei tosin löytänyt käyttäytymistieteellisen tiedekunnan vanhojen pääsykokeiden joukosta, mutta itse löysin sen hakukoneen avulla. Pöhköä sinänsä, että vuoden 2004 pääsykoekysymykset olivat nekin tiedekunnan sivuilla, vaikka sivuilla sanotaan: "Vuoden 2005 opiskelijavalintojen valintakoekysymykset löytyvät koulutuksittain alla olevista linkeistä. Tiedostot ovat pdf-muotoisia. Tätä vanhempia kysymyksiä ei ole saatavilla."

En sitten tiedä, mitä mieltä on olla julkaisematta vanhoja pääsykokeita. Tämähän suosii valmennuskursseilla käyviä.


Saa impata ken tahtoo: http://www.helsinki.fi/behav/valinnat/valintakoekysymykset 04/HY psyk valintakoe 2004.pdf

pettynyt kirjoitti:

Olisi reilua mainita vuoden alussa, kun pääsykoevaatimukset ilmestyvät, jos kokeeseen tarvitaan esim lukion matikan pitkää oppimäärää. Viime vuonnahan Helsingin kokeesees oli sanottu yleiseen osaan olevan hyötyä lukion biologian, psykologian ja fysiikan oppimääristä. Ei niitä tietoja sitten tarvinnukaan. (ite arvailin silloin ton olevan hämäystä, enkä lukenut kuin tilastoa)Tänä vuonna ei kuitenkaan edes sanottu pääsykoevaatimuksissa muuta, kuin tilastomatikan kirja.

Olen saanut sellaisen käsityksen, että aineistokokeessa tarvittavat "tiedot" on siellä
a i n e i s t o s s a ja k.o. tehtävässä pärjäämistä mitataan sillä, miten hyvin pystyy loogisesti päättelemään asioita ja yhdistelemään tietoa siitä annetusta aineistosta. Tähän ei pitäisi tarvita minkään lukiokurssin tms. sisältöjä.

Aiotteko tulla sinne palautustilaisuuteen?

Lue lisää

Olin myös todella pettynyt kokeeseen, sillä se oli vaikeusasteeltaan hurjan vaikea, ainakin allekirjoittaneelle ja myös tutulleni, joka on jo opiskellut psykologiaa yliopistossa.

Kokeessa kysyttiin asioita, joita ei ollut pääsykoekirjassa ja ne oli sijoitettu heti kokeen alkuun kiskaisemaan luulot pois. Jos tämä oli tarkoitus, onnittelut kokeen laatijoille sillä minun kohdallani strategia onnistui. Jymähdin ensimmäisiin tehtäviin, vaikka loppupäässä olisi sitten ollut koealueeseen kuuluvaa testausta ja regressiota. Kävin jopa valmennuskurssin, eikä sielläkään osattu varautua mihinkään tällaiseen. Olen lisäksi opiskellut yliopistossa, jossa opiskelin tilastollisia menetelmiä ja olen lukiossa lukenut pitkän matematiikan. Mistään ei ollut apua tässä kokeessa.

Kokeella olisi yhtä hyvin voinut hakea matemaatikoita tai tilastotieteilijöitä. En aio enää hakea ensi vuonna, sillä kaikki tämä tuntui pelkältä huijaukselta ja kompien sarjalta. Onnea kuitenkin kaikille muille jatkossa ja nostan todella hattua niille, jotka tämän kokeen perusteella paikan nappaavat.

d11p4d44p4 kirjoitti:

Onko reilua laittaa kokeeseen tehtäviä, joita ei koekirjassa käsitelty ollenkaan?!? Tarkoitan tällä juuri sitä käyrätehtävää. En itse ainakaan tajunnut tehtävästä mitään, laitoin vain kaikkiin plussat ja yritin oikeat käyrät yhdistää ihan loogisesti päättelemällä. Kirjassa ei siis todellakaan, kuten hyvin tiedätte, tätä asiaa käsitelty. Mihin tästä voi valittaa, sillä kuinka voin valmistautua pääsykokeeseen, jossa kysellään asioita koealueen ulkopuolelta??

Lue lisää

itse olen sitä mieltä, että käyrätehtävä oli puhdasta päättelyä, eikä esim pitkää matikkaa. Voin tietysti olla väärässäkin mutta kyllä sieltä löytyi mielestäni kantava ajatus millä sen sai seilattua läpi. Jos se oli niin kuin kuvittelen, oli tehtävä täysin perusteltu, koska pääsykoevaatimuksissa sanottiin kokeen vaativan loogista pöäättelyä.

Elektrinen 777 kirjoitti:

itse olen sitä mieltä, että käyrätehtävä oli puhdasta päättelyä, eikä esim pitkää matikkaa. Voin tietysti olla väärässäkin mutta kyllä sieltä löytyi mielestäni kantava ajatus millä sen sai seilattua läpi. Jos se oli niin kuin kuvittelen, oli tehtävä täysin perusteltu, koska pääsykoevaatimuksissa sanottiin kokeen vaativan loogista pöäättelyä.

Lue lisää

Mistä olisi voinut päätellä kijainten väliin tulevan merkin ( , -, / vai x),kun esimerkki oli annettu vain :sta?Lisäksi se esimerkki oli melkosesti yksinkertasempi kun itse tehtävät.

taku123 kirjoitti:

Olin myös todella pettynyt kokeeseen, sillä se oli vaikeusasteeltaan hurjan vaikea, ainakin allekirjoittaneelle ja myös tutulleni, joka on jo opiskellut psykologiaa yliopistossa.

Kokeessa kysyttiin asioita, joita ei ollut pääsykoekirjassa ja ne oli sijoitettu heti kokeen alkuun kiskaisemaan luulot pois. Jos tämä oli tarkoitus, onnittelut kokeen laatijoille sillä minun kohdallani strategia onnistui. Jymähdin ensimmäisiin tehtäviin, vaikka loppupäässä olisi sitten ollut koealueeseen kuuluvaa testausta ja regressiota. Kävin jopa valmennuskurssin, eikä sielläkään osattu varautua mihinkään tällaiseen. Olen lisäksi opiskellut yliopistossa, jossa opiskelin tilastollisia menetelmiä ja olen lukiossa lukenut pitkän matematiikan. Mistään ei ollut apua tässä kokeessa.

Kokeella olisi yhtä hyvin voinut hakea matemaatikoita tai tilastotieteilijöitä. En aio enää hakea ensi vuonna, sillä kaikki tämä tuntui pelkältä huijaukselta ja kompien sarjalta. Onnea kuitenkin kaikille muille jatkossa ja nostan todella hattua niille, jotka tämän kokeen perusteella paikan nappaavat.

Lue lisää

Pää pystyyn, kautta historian pääsykokeissa on toteutunut se tosiasia, että tietty määrä PARHAITEN kokeessa menestyneitä pääsee sisään.

Kokeen vaikeudella tai helppoudella ei ole niin suurta merkitystä kuin tässä vaiheessa saattaa tuntua. Viime vuonna Jyväskylään oli ylihelpot 1. vaiheen monivalinnat, minkä seurauksena sallittiin vain kaksi virhettä jatkoon pääsemiseksi. Silloinkin sai lukea pettyneitä tilityksiä rannalle jääneiltä. T

änä vuonna Tampereella raja asettunee melko alas, mutta samalla tavalla kuin kaikkina aikaisempina vuosina ne kaikkein terävimmät pääsevät sisään. Keskinkertainen suoritus ei tule ikinä riittämään näissä yksissä maamme halutuimpien aineiden pääsykokeissa.

typsy kirjoitti:

Mistä olisi voinut päätellä kijainten väliin tulevan merkin ( , -, / vai x),kun esimerkki oli annettu vain :sta?Lisäksi se esimerkki oli melkosesti yksinkertasempi kun itse tehtävät.

Lue lisää

Esimerkki oli tosiaankin yksinkertaisempi kuin itse tehtävät.

Tässä olen jo muualla hiukan selittänytkin tätä.

Nähdäkseni tehtävissä ei ollut jakolaskua lainkaan. Muistaakseni kaikki käyrät sivusivat tai leikkasivat jossakin vaiheessa x-akselia, jolloin käyrän jakaminen toisella olisi johtanut jakoon nollalla. Tämä taas olisi johtanut siihen, että lopullinen käyrä olisi pompannut positiiviseen tai negatiiviseen äärettömyyteen, mitä ei näkynyt missään.

Vähennyslaskun hahmottamista saattoi helpottaa se, jos peilasi jokaisen käyrän x-akselin suhteen erilliselle paperille. Tämän jälkeen vähennyslasku oli muuttunut yhteenlaskuksi: f - g = f (-g). Tällöin tosin järjestyksellä oli väliä, koska vaihtoehtoa "-f b" ei ollut. Yhteenlaskussahan taas f g = g f, eli järjestyksellä ei ole väliä.

Lopullisen käyrän saattoi muuten tunnistaa yhteen- tai vähennyslaskun tulokseksi, jos käyrän arvot kävivät 2:ssa tai -2:ssa. Alkuperäisten käyrien arvot olivat välillä [-1, 1], joten niitä kertomalla keskenään ei voinut päätyä tämän saman välin ulkopuolelle.


Käyrien tulo on ehkä vaikein selittää. Käyräthän voi tulkita funktioiksi f(x) ja g(x). Periaatteessa kertominen tuli käsittää pisteittäin, eli käydä läpi jokainen x:n arvo, katsoa mitä f(x) ja g(x) olivat ja ottaa niiden tulo f(x)*g(x).

Seuraavista periaatteista saattoi olla apua:
- Tulon nollasääntö. Tietyllä x pätee, että f(x)*g(x) = 0 jos ja vain jos f(x) = 0 tai g(x) = 0. Ilmaus "jos ja vain jos" tarkoittaa, että tämä pätee myös kääntäen.
- Tulo tietyssä pisteessä on positiivinen, jos tulon tekijät (f ja g) ovat keskenään samanmerkkisiä.
- Tulo on negatiivinen, jos tulon tekijät ovat keskenään erimerkkisiä.
- Koska f:n ja g:n arvot vaihtelivat välillä [-1, 1], tulo saattoi olla 1, jos ja vain jos molempien funktioiden arvot olivat keskenään samat ja 1 tai -1. Tulo saattoi olla -1, jos ja vain jos funktioiden arvot olivat 1 ja -1 (kummin päin tahansa).
- Lopullisessa käyrässä saattoi olla terävä kulma vain, jos ja vain jos jommassakummassa tai molemmissa alkuperäisessä käyrässä oli tällä kohdalla terävä kulma. (Tämä ei ole yleinen matematiikan sääntö, mutta tämän tehtävän puitteissa se vaikutti pätevän.)

Lisäksi oli varsin hyödyllistä tarkastella aallonhuippujen kohtia ja verrata niitä alkuperäisten käyrien huippukohtiin.

JuhazOne kirjoitti:

Esimerkki oli tosiaankin yksinkertaisempi kuin itse tehtävät.

Tässä olen jo muualla hiukan selittänytkin tätä.

Nähdäkseni tehtävissä ei ollut jakolaskua lainkaan. Muistaakseni kaikki käyrät sivusivat tai leikkasivat jossakin vaiheessa x-akselia, jolloin käyrän jakaminen toisella olisi johtanut jakoon nollalla. Tämä taas olisi johtanut siihen, että lopullinen käyrä olisi pompannut positiiviseen tai negatiiviseen äärettömyyteen, mitä ei näkynyt missään.

Vähennyslaskun hahmottamista saattoi helpottaa se, jos peilasi jokaisen käyrän x-akselin suhteen erilliselle paperille. Tämän jälkeen vähennyslasku oli muuttunut yhteenlaskuksi: f - g = f (-g). Tällöin tosin järjestyksellä oli väliä, koska vaihtoehtoa "-f b" ei ollut. Yhteenlaskussahan taas f g = g f, eli järjestyksellä ei ole väliä.

Lopullisen käyrän saattoi muuten tunnistaa yhteen- tai vähennyslaskun tulokseksi, jos käyrän arvot kävivät 2:ssa tai -2:ssa. Alkuperäisten käyrien arvot olivat välillä [-1, 1], joten niitä kertomalla keskenään ei voinut päätyä tämän saman välin ulkopuolelle.


Käyrien tulo on ehkä vaikein selittää. Käyräthän voi tulkita funktioiksi f(x) ja g(x). Periaatteessa kertominen tuli käsittää pisteittäin, eli käydä läpi jokainen x:n arvo, katsoa mitä f(x) ja g(x) olivat ja ottaa niiden tulo f(x)*g(x).

Seuraavista periaatteista saattoi olla apua:
- Tulon nollasääntö. Tietyllä x pätee, että f(x)*g(x) = 0 jos ja vain jos f(x) = 0 tai g(x) = 0. Ilmaus "jos ja vain jos" tarkoittaa, että tämä pätee myös kääntäen.
- Tulo tietyssä pisteessä on positiivinen, jos tulon tekijät (f ja g) ovat keskenään samanmerkkisiä.
- Tulo on negatiivinen, jos tulon tekijät ovat keskenään erimerkkisiä.
- Koska f:n ja g:n arvot vaihtelivat välillä [-1, 1], tulo saattoi olla 1, jos ja vain jos molempien funktioiden arvot olivat keskenään samat ja 1 tai -1. Tulo saattoi olla -1, jos ja vain jos funktioiden arvot olivat 1 ja -1 (kummin päin tahansa).
- Lopullisessa käyrässä saattoi olla terävä kulma vain, jos ja vain jos jommassakummassa tai molemmissa alkuperäisessä käyrässä oli tällä kohdalla terävä kulma. (Tämä ei ole yleinen matematiikan sääntö, mutta tämän tehtävän puitteissa se vaikutti pätevän.)

Lisäksi oli varsin hyödyllistä tarkastella aallonhuippujen kohtia ja verrata niitä alkuperäisten käyrien huippukohtiin.

Lue lisää

Miksihän tätä ei ole selitetty pääsykoekirjassa? Tai siinä tehtävänannossa? Aikamoisia matemaattisia huippulahjakkuuksia sinne tahtovat, jos tuo kaikki pitäisi päätellä pelkän tehtävänannon perusteella! Tosi reilua.

lyhyt matikka 10 v sitten kirjoitti:

Miksihän tätä ei ole selitetty pääsykoekirjassa? Tai siinä tehtävänannossa? Aikamoisia matemaattisia huippulahjakkuuksia sinne tahtovat, jos tuo kaikki pitäisi päätellä pelkän tehtävänannon perusteella! Tosi reilua.

Lue lisää

Olettaisin, ettei käyrien yhdistämisiä ollut pääsykoekirjassa, koska se ei varsinaisesti kuulu sen aihepiiriin. Tehtävänantoa sen sijaan mielestäni sopiikin kritisoida. Minusta kokeessa oli moniakin asioita, joihin pääsykoekirja tai tehtävänanto ei valmentanut kunnolla.


Ymmärrän turhautumisesi, mutta voiko silti sanoa, että koe olisi ollut epäreilu tai epäoikeudenmukainen? Ei periaatteessa kukaan tiennyt tarkasti, mitä tuleman pitää, joten voiko väittää kenenkään siitä epäreilusti hyötyneenkään?

Koehan toki suosi matemaattisesti lahjakkaita, mutta koska kokeen ei osattu odottaa olevan niin vaativa, ei tällaisiakaan henkilöitä kokeessa todennäköisesti paljoa ollut. Joka tapauksessahan sisään otetaan tietty määrä parhaita, ja 40 koepisteen vaatimus (normitetusta) sadasta ei varmaan karsi kovinkaan monia.

Tulevina vuosina tätä varmaan osataan odottaa, joten hakijan lienee parasta itse päätellä, onko hänellä mahdollisuutta pärjätä.

Koetta on kuulemma nykyisin tehty painottamaan enemmän juuri tilastomatikkaa ja yleistä päättelykykyä, koska psykologian opiskelijoilla on ollut usein vaikeuksia opintoihin kuuluvien tilastokurssien kanssa. Tässä mielessä ehkä matemaattisesti vähemmän suuntautuneet eivät edes ole niin hyvin soveltuvia. Se on sitten tietenkin eri asia, ovatko matemaattisesti suuntautuneet ihmiset muilta osin soveltuvia psykologeiksi.

Sitäkin voisi kysyä, onko psykologeilla todella tarpeen niin vahva tilastotieteen osaaminen. Toisaalta voisihan asian nähdä niinkin, että psykologi on nimenomaan tutkija, ja jos haluaa päätyä esimerkiksi psykoterapeutiksi, niin teitä on muitakin.

Esimerkiksi valtiotieteellisen sosiaalipsykologia ei ole lähellekään niin matemaattinen (vai onko ollenkaan?), ja kuulemani perusteella vastaisi jopa enemmän sitä, mikä yleensä mielletään "psykologiaksi". Sisäänpääsyprosenttien perusteella tosin opiskelijaksi pääseminen ei ole yhtään sen helpompaa kuin käyttäytymistieteellisen psykologiaankaan.


Matemaattinen "älykkyys" ja looginen/analyyttinen ajattelutapa eivät ehkä ole sama asia (riippuu siitä, miten nuo määritellään), mutta olettaisin, että ne ainakin korreloivat voimakkaasti. Olisi sinänsä mielenkiintoista, jos osa psykologian pääsykokeesta korvattaisiin vaikkapa Mensan virallisella älykkyystestillä. :) Toisaalta kaipa tämä olisi sitten syrjintää, joten karsinta on pakko tehdä itse.


Mutta tosiaan, kokeen vaikeustaso oli korkea ja tehtävät olivat yllättäviä. Siitä ei olisi selvinnyt edes hevillä.

JuhazOne kirjoitti:

Koetta on kuulemma nykyisin tehty painottamaan enemmän juuri tilastomatikkaa ja yleistä päättelykykyä, koska psykologian opiskelijoilla on ollut usein vaikeuksia opintoihin kuuluvien tilastokurssien kanssa. Tässä mielessä ehkä matemaattisesti vähemmän suuntautuneet eivät edes ole niin hyvin soveltuvia. Se on sitten tietenkin eri asia, ovatko matemaattisesti suuntautuneet ihmiset muilta osin soveltuvia psykologeiksi.

Sitäkin voisi kysyä, onko psykologeilla todella tarpeen niin vahva tilastotieteen osaaminen. Toisaalta voisihan asian nähdä niinkin, että psykologi on nimenomaan tutkija, ja jos haluaa päätyä esimerkiksi psykoterapeutiksi, niin teitä on muitakin.

Esimerkiksi valtiotieteellisen sosiaalipsykologia ei ole lähellekään niin matemaattinen (vai onko ollenkaan?), ja kuulemani perusteella vastaisi jopa enemmän sitä, mikä yleensä mielletään "psykologiaksi". Sisäänpääsyprosenttien perusteella tosin opiskelijaksi pääseminen ei ole yhtään sen helpompaa kuin käyttäytymistieteellisen psykologiaankaan.


Matemaattinen "älykkyys" ja looginen/analyyttinen ajattelutapa eivät ehkä ole sama asia (riippuu siitä, miten nuo määritellään), mutta olettaisin, että ne ainakin korreloivat voimakkaasti. Olisi sinänsä mielenkiintoista, jos osa psykologian pääsykokeesta korvattaisiin vaikkapa Mensan virallisella älykkyystestillä. :) Toisaalta kaipa tämä olisi sitten syrjintää, joten karsinta on pakko tehdä itse.


Mutta tosiaan, kokeen vaikeustaso oli korkea ja tehtävät olivat yllättäviä. Siitä ei olisi selvinnyt edes hevillä.

Lue lisää

Mihin palautetilaisuuteen? Missä ja koska tämä järjestetään, asia on mennyt kokonaan ohi koska lähdin kokeesta juuri ennen ajan loppumista.

Vielä käyrätehtävistä... Toki aineistopohjaisessa kokeessa saa olla minkälaisia tehtäviä vain, mutta eikö esim. käyrien jakamisista ja kertomisista keskenään olisi tässä tapauksessa pitänyt olla esimerkki? Tyhjästä on paha nyhjästä, eli jos en pysty pelkän summaamisesimerkin perusteella päättelemään ANNETUN KOEMATERIAALIN ohessa kuinka käyrät vähennetään, kerrotaan ja jaetaan, niin olenko loogiselta päättelykyvyltäni kovin huono?

JuhazOne kirjoitti:

Koetta on kuulemma nykyisin tehty painottamaan enemmän juuri tilastomatikkaa ja yleistä päättelykykyä, koska psykologian opiskelijoilla on ollut usein vaikeuksia opintoihin kuuluvien tilastokurssien kanssa. Tässä mielessä ehkä matemaattisesti vähemmän suuntautuneet eivät edes ole niin hyvin soveltuvia. Se on sitten tietenkin eri asia, ovatko matemaattisesti suuntautuneet ihmiset muilta osin soveltuvia psykologeiksi.

Sitäkin voisi kysyä, onko psykologeilla todella tarpeen niin vahva tilastotieteen osaaminen. Toisaalta voisihan asian nähdä niinkin, että psykologi on nimenomaan tutkija, ja jos haluaa päätyä esimerkiksi psykoterapeutiksi, niin teitä on muitakin.

Esimerkiksi valtiotieteellisen sosiaalipsykologia ei ole lähellekään niin matemaattinen (vai onko ollenkaan?), ja kuulemani perusteella vastaisi jopa enemmän sitä, mikä yleensä mielletään "psykologiaksi". Sisäänpääsyprosenttien perusteella tosin opiskelijaksi pääseminen ei ole yhtään sen helpompaa kuin käyttäytymistieteellisen psykologiaankaan.


Matemaattinen "älykkyys" ja looginen/analyyttinen ajattelutapa eivät ehkä ole sama asia (riippuu siitä, miten nuo määritellään), mutta olettaisin, että ne ainakin korreloivat voimakkaasti. Olisi sinänsä mielenkiintoista, jos osa psykologian pääsykokeesta korvattaisiin vaikkapa Mensan virallisella älykkyystestillä. :) Toisaalta kaipa tämä olisi sitten syrjintää, joten karsinta on pakko tehdä itse.


Mutta tosiaan, kokeen vaikeustaso oli korkea ja tehtävät olivat yllättäviä. Siitä ei olisi selvinnyt edes hevillä.

Lue lisää

Luen sosiaalipsykologiaa pääaineena ja meillä alan "matemaattisuus" rajoittuu muutamaan pakolliseen tilastotiedon kurssiin. Sitten on tietysti näitä metodikursseja joissa tarvitaan tilastollista lukukykyä, mutta pointtina on juuri että tuo taito opitaan niillä kursseilla. Se, että psykan pääsykokeessa on tilastotiedettä on hyvä, koska siellä kurssitkin painottaa vähän enemmän kvantitatiivista tutkimusta, mutta se on puolestaan aivan järjetöntä ettei pääsykokeessa ole psykologista kirjallisuutta lainkaan. Jos pääsyvaatimuksena on VAIN matemaattinen lahjakkuus niin mielestäni ollaan aika pahasti hakoteillä jos halutaan pääsykokeessa onnistumisen peilaavan tulevissa opinnoissa selviytymistä. Psykologia kun ei ole eikä tule olemaankaan vain tilastoihin tuijottamista.

JuhazOne kirjoitti:

Koetta on kuulemma nykyisin tehty painottamaan enemmän juuri tilastomatikkaa ja yleistä päättelykykyä, koska psykologian opiskelijoilla on ollut usein vaikeuksia opintoihin kuuluvien tilastokurssien kanssa. Tässä mielessä ehkä matemaattisesti vähemmän suuntautuneet eivät edes ole niin hyvin soveltuvia. Se on sitten tietenkin eri asia, ovatko matemaattisesti suuntautuneet ihmiset muilta osin soveltuvia psykologeiksi.

Sitäkin voisi kysyä, onko psykologeilla todella tarpeen niin vahva tilastotieteen osaaminen. Toisaalta voisihan asian nähdä niinkin, että psykologi on nimenomaan tutkija, ja jos haluaa päätyä esimerkiksi psykoterapeutiksi, niin teitä on muitakin.

Esimerkiksi valtiotieteellisen sosiaalipsykologia ei ole lähellekään niin matemaattinen (vai onko ollenkaan?), ja kuulemani perusteella vastaisi jopa enemmän sitä, mikä yleensä mielletään "psykologiaksi". Sisäänpääsyprosenttien perusteella tosin opiskelijaksi pääseminen ei ole yhtään sen helpompaa kuin käyttäytymistieteellisen psykologiaankaan.


Matemaattinen "älykkyys" ja looginen/analyyttinen ajattelutapa eivät ehkä ole sama asia (riippuu siitä, miten nuo määritellään), mutta olettaisin, että ne ainakin korreloivat voimakkaasti. Olisi sinänsä mielenkiintoista, jos osa psykologian pääsykokeesta korvattaisiin vaikkapa Mensan virallisella älykkyystestillä. :) Toisaalta kaipa tämä olisi sitten syrjintää, joten karsinta on pakko tehdä itse.


Mutta tosiaan, kokeen vaikeustaso oli korkea ja tehtävät olivat yllättäviä. Siitä ei olisi selvinnyt edes hevillä.

Lue lisää

"Matemaattinen "älykkyys" ja looginen/analyyttinen ajattelutapa eivät ehkä ole sama asia (riippuu siitä, miten nuo määritellään), mutta olettaisin, että ne ainakin korreloivat voimakkaasti."

Tuo riippuu tosiaankin määritelmästä. Mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa laajasti käytössä olevassa standardisoidussa GRE-testissä matemaattinen ja analyyttis-looginen osio ovat erikseen. Itse vetäisinkin kyseisessä testissä matikassa johonkin 37 persentiiliin (siis vain 37 prosenttia testin tekijöistä sai huonomman tuloksen kuin minä), mutta analyyttis-loogisessa osiossa 97 (eli 97 prosenttia pärjäsi ko. osiossa huonommin kuin allekirjoittanut).

Mutta tämähän on vain tällaisen matemaattisesti katkeroituneen henkilön tilitystä. Täytynee vain luottaa systeemiin ja toivoa, että pääsykoe onnistuu tehtävässään.

JuhazOne kirjoitti:

Koetta on kuulemma nykyisin tehty painottamaan enemmän juuri tilastomatikkaa ja yleistä päättelykykyä, koska psykologian opiskelijoilla on ollut usein vaikeuksia opintoihin kuuluvien tilastokurssien kanssa. Tässä mielessä ehkä matemaattisesti vähemmän suuntautuneet eivät edes ole niin hyvin soveltuvia. Se on sitten tietenkin eri asia, ovatko matemaattisesti suuntautuneet ihmiset muilta osin soveltuvia psykologeiksi.

Sitäkin voisi kysyä, onko psykologeilla todella tarpeen niin vahva tilastotieteen osaaminen. Toisaalta voisihan asian nähdä niinkin, että psykologi on nimenomaan tutkija, ja jos haluaa päätyä esimerkiksi psykoterapeutiksi, niin teitä on muitakin.

Esimerkiksi valtiotieteellisen sosiaalipsykologia ei ole lähellekään niin matemaattinen (vai onko ollenkaan?), ja kuulemani perusteella vastaisi jopa enemmän sitä, mikä yleensä mielletään "psykologiaksi". Sisäänpääsyprosenttien perusteella tosin opiskelijaksi pääseminen ei ole yhtään sen helpompaa kuin käyttäytymistieteellisen psykologiaankaan.


Matemaattinen "älykkyys" ja looginen/analyyttinen ajattelutapa eivät ehkä ole sama asia (riippuu siitä, miten nuo määritellään), mutta olettaisin, että ne ainakin korreloivat voimakkaasti. Olisi sinänsä mielenkiintoista, jos osa psykologian pääsykokeesta korvattaisiin vaikkapa Mensan virallisella älykkyystestillä. :) Toisaalta kaipa tämä olisi sitten syrjintää, joten karsinta on pakko tehdä itse.


Mutta tosiaan, kokeen vaikeustaso oli korkea ja tehtävät olivat yllättäviä. Siitä ei olisi selvinnyt edes hevillä.

Lue lisää

Psykologia ja sosiaalipsykologia on kuitenkin ihan eri asioita.Itse tahdon nimen omaan terapeutiksi,mutta en suuntautua sosiaalipsykologiaan vaan yksilöön eli psykologiaan.

typsy kirjoitti:

Psykologia ja sosiaalipsykologia on kuitenkin ihan eri asioita.Itse tahdon nimen omaan terapeutiksi,mutta en suuntautua sosiaalipsykologiaan vaan yksilöön eli psykologiaan.

Lue lisää

Tiedät kuitenkin, että myös sosiaalipsykologista voi tulla psykoterapeutti?

JuhazOne kirjoitti:

Tiedät kuitenkin, että myös sosiaalipsykologista voi tulla psykoterapeutti?

tietopohja on kuitenkin vähän eri.Mua kiinnostaa enemmän yksittäisen ihmisen pään sisältö kun sosiaalinen kanssakäyminen...Noo,ehkä tosiaan ensi vuonna.

JuhazOne kirjoitti:

Koetta on kuulemma nykyisin tehty painottamaan enemmän juuri tilastomatikkaa ja yleistä päättelykykyä, koska psykologian opiskelijoilla on ollut usein vaikeuksia opintoihin kuuluvien tilastokurssien kanssa. Tässä mielessä ehkä matemaattisesti vähemmän suuntautuneet eivät edes ole niin hyvin soveltuvia. Se on sitten tietenkin eri asia, ovatko matemaattisesti suuntautuneet ihmiset muilta osin soveltuvia psykologeiksi.

Sitäkin voisi kysyä, onko psykologeilla todella tarpeen niin vahva tilastotieteen osaaminen. Toisaalta voisihan asian nähdä niinkin, että psykologi on nimenomaan tutkija, ja jos haluaa päätyä esimerkiksi psykoterapeutiksi, niin teitä on muitakin.

Esimerkiksi valtiotieteellisen sosiaalipsykologia ei ole lähellekään niin matemaattinen (vai onko ollenkaan?), ja kuulemani perusteella vastaisi jopa enemmän sitä, mikä yleensä mielletään "psykologiaksi". Sisäänpääsyprosenttien perusteella tosin opiskelijaksi pääseminen ei ole yhtään sen helpompaa kuin käyttäytymistieteellisen psykologiaankaan.


Matemaattinen "älykkyys" ja looginen/analyyttinen ajattelutapa eivät ehkä ole sama asia (riippuu siitä, miten nuo määritellään), mutta olettaisin, että ne ainakin korreloivat voimakkaasti. Olisi sinänsä mielenkiintoista, jos osa psykologian pääsykokeesta korvattaisiin vaikkapa Mensan virallisella älykkyystestillä. :) Toisaalta kaipa tämä olisi sitten syrjintää, joten karsinta on pakko tehdä itse.


Mutta tosiaan, kokeen vaikeustaso oli korkea ja tehtävät olivat yllättäviä. Siitä ei olisi selvinnyt edes hevillä.

Lue lisää

Itse olen valmistunut psykologiksi kolmisen vuotta sitten. Opinnoissa ei ollut yrityisen suuria vaikeuksia tilastotieteen kanssa, vaikka pohjalla oli lyhyt matematiikka (arvosana e). Opintojen aikana tilastotiedettä jonkin verran tarvitsikin erilaisilla menetelmäkursseilla ja gradun teossa myöskin.

Mutta mutta... Käytännön työelämässä (4 eri työpaikkaa) en ole IKINÄ tarvinnut tilastotiedettä. Enkä tarvitsekaan, ellen tutkijaksi ryhdy. Suurin osa meistä psykologeista päätyy ihan näihin perinteisiin psykologin töihin, joten siinä mielessä ei ole järkevää, että pääsykokeissa niin vahvasti matemaattista osaamista painotetaan. Mutu-tuntuma on, että matemaattiset kyvyt eivät kovin vahvasti korreloi sosiaalisten kykyjen kanssa, jotka taas käytännön työssä ovat melkein se tärkein tekijä, koska oma persoona kuitenkin on se keskeisin työväline.

melko turhaa kirjoitti:

Itse olen valmistunut psykologiksi kolmisen vuotta sitten. Opinnoissa ei ollut yrityisen suuria vaikeuksia tilastotieteen kanssa, vaikka pohjalla oli lyhyt matematiikka (arvosana e). Opintojen aikana tilastotiedettä jonkin verran tarvitsikin erilaisilla menetelmäkursseilla ja gradun teossa myöskin.

Mutta mutta... Käytännön työelämässä (4 eri työpaikkaa) en ole IKINÄ tarvinnut tilastotiedettä. Enkä tarvitsekaan, ellen tutkijaksi ryhdy. Suurin osa meistä psykologeista päätyy ihan näihin perinteisiin psykologin töihin, joten siinä mielessä ei ole järkevää, että pääsykokeissa niin vahvasti matemaattista osaamista painotetaan. Mutu-tuntuma on, että matemaattiset kyvyt eivät kovin vahvasti korreloi sosiaalisten kykyjen kanssa, jotka taas käytännön työssä ovat melkein se tärkein tekijä, koska oma persoona kuitenkin on se keskeisin työväline.

Lue lisää

Minäkin ihmettelen, mihin useimmat psykologit oikein tarvitsevat tilastotiedettä. Jos osa ryhtyy tutkijoiksi, niin ehkä heidän sitten olisi syytä lukea tilastojuttuja enemmän. Sekin olisi periaatteessa mahdollista, että soveltava ja tutkiva ala olisivat kaksi eri tutkintoa.

Minun kokemukseni on, että matemaattiset kyvyt korreloivat sosiaalisten kykyjen kanssa. Negatiivisesti nimittäin.

Voisi tietenkin väittää, että matemaattisilla kyvyillä on jotakin tekemistä psykologiassa menestymisen kannalta. Tämä kuitenkin vaatisi melkeinpä oman tutkimuksensa, enkä oikein jaksa uskoa, että matematiikan osaamisen voitaisiin osoittaa edesauttavan psykologian opintoja tai psykologina toimimista. Ennemminkin veikkaisin, että käytännön työssä asia olisi melkeinpä päinvastoin. Tutkimus olisi sitten varmaan asia erikseen.

Minävaantaas kirjoitti:

"Matemaattinen "älykkyys" ja looginen/analyyttinen ajattelutapa eivät ehkä ole sama asia (riippuu siitä, miten nuo määritellään), mutta olettaisin, että ne ainakin korreloivat voimakkaasti."

Tuo riippuu tosiaankin määritelmästä. Mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa laajasti käytössä olevassa standardisoidussa GRE-testissä matemaattinen ja analyyttis-looginen osio ovat erikseen. Itse vetäisinkin kyseisessä testissä matikassa johonkin 37 persentiiliin (siis vain 37 prosenttia testin tekijöistä sai huonomman tuloksen kuin minä), mutta analyyttis-loogisessa osiossa 97 (eli 97 prosenttia pärjäsi ko. osiossa huonommin kuin allekirjoittanut).

Mutta tämähän on vain tällaisen matemaattisesti katkeroituneen henkilön tilitystä. Täytynee vain luottaa systeemiin ja toivoa, että pääsykoe onnistuu tehtävässään.

Lue lisää

Mitä nyt GRE:stä pikaisesti luin ( http://en.wikipedia.org/wiki/Graduate_Record_Examination ), niin vaikuttaisi siltä, että sekä testin validius että reliabiliteetti on asetettu kyseenalaiseksi. Toisin sanoen ei ole selvää, antaako testi hyödyllisiä tuloksia, ja lisäksi testi saattaa antaa eri kerroilla erilaisia tuloksia. Ja ainahan on mahdollista, että yksittäistapauksessa asia A poikkeaa B:stä paljonkin, vaikka tilastollisesti näiden välillä onkin vahva positiivinen korrelaatio.

Mutta oli miten oli, saatat silti olla oikeassa. En tosin tiedä niin tarkkaan, mitä analyyttis-looginen kyky oikein on, mutta kaipa sen voi määritellä niinkin, että se ei korreloi kovinkaan voimakkaasti matemaattisen kyvyn kanssa.

Tilitystä kertomuksesi ehkä on ja ehkä katkeraakin, mutta luultavasti silti oikeassa. Itse koin pärjänneeni testissä ihan mukavasti, mutta siitä huolimatta en ollut kovin varma kokeen mielekkyydestä. Olisi sinänsä mukava kuulla kokeen laatijoiden ajatuksia...

JuhazOne kirjoitti:

Minäkin ihmettelen, mihin useimmat psykologit oikein tarvitsevat tilastotiedettä. Jos osa ryhtyy tutkijoiksi, niin ehkä heidän sitten olisi syytä lukea tilastojuttuja enemmän. Sekin olisi periaatteessa mahdollista, että soveltava ja tutkiva ala olisivat kaksi eri tutkintoa.

Minun kokemukseni on, että matemaattiset kyvyt korreloivat sosiaalisten kykyjen kanssa. Negatiivisesti nimittäin.

Voisi tietenkin väittää, että matemaattisilla kyvyillä on jotakin tekemistä psykologiassa menestymisen kannalta. Tämä kuitenkin vaatisi melkeinpä oman tutkimuksensa, enkä oikein jaksa uskoa, että matematiikan osaamisen voitaisiin osoittaa edesauttavan psykologian opintoja tai psykologina toimimista. Ennemminkin veikkaisin, että käytännön työssä asia olisi melkeinpä päinvastoin. Tutkimus olisi sitten varmaan asia erikseen.

Lue lisää

Oma kokemus on, että psykan opiskelijat eivät opintomenestyksen tai ammatissa pärjäämisen osalta eroa mitenkään sen mukaan, onko matikkapäätä vai ei. Eli omassa tuttavapiirissä sekä pitkän että lyhyen lukijat ovat opinnoissaan pärjänneet suunnilleen yhtä hyvin ja sosiaaliset taidot ym. olleet samaa luokkaa. Johtuisko tämä siitä, että olen opiskellut Jyväskylässä, jossa on soveltuvuuskokeet ja näin ollen persoonallisuus ja sosiaaliset kyvyt tsekataan jo pääsykoevaiheessa. Helsingissä tilanne lienee eri. Itse kannatan ehdottomasti soveltuvuuskokeita. Psykologiaa ei missään mielessä voi suositella henkilölle, jolla matemaattiset kyvyt huippuluokkaa, mutta sosiaalisesti on hyvin arka eikä osaa/viihdy ihmisten seurassa. Ei edes vaikka tähtäimessä olisi tutkijan ura.

JuhazOne kirjoitti:

Minäkin ihmettelen, mihin useimmat psykologit oikein tarvitsevat tilastotiedettä. Jos osa ryhtyy tutkijoiksi, niin ehkä heidän sitten olisi syytä lukea tilastojuttuja enemmän. Sekin olisi periaatteessa mahdollista, että soveltava ja tutkiva ala olisivat kaksi eri tutkintoa.

Minun kokemukseni on, että matemaattiset kyvyt korreloivat sosiaalisten kykyjen kanssa. Negatiivisesti nimittäin.

Voisi tietenkin väittää, että matemaattisilla kyvyillä on jotakin tekemistä psykologiassa menestymisen kannalta. Tämä kuitenkin vaatisi melkeinpä oman tutkimuksensa, enkä oikein jaksa uskoa, että matematiikan osaamisen voitaisiin osoittaa edesauttavan psykologian opintoja tai psykologina toimimista. Ennemminkin veikkaisin, että käytännön työssä asia olisi melkeinpä päinvastoin. Tutkimus olisi sitten varmaan asia erikseen.

Lue lisää

Hieman huvittuneena luen päätelmiäsi ja mutu-arvioitasi siitä, miten matemaattiset taidot ja sosiaalinen lahjakkuus korreloivat keskenään.

Ylipäätänsä kommenttisi viittaavat siihen, että et oikein tiedä, mitä psykologian opiskelu yliopistossa on. Kyse on jostain aivan muusta kuin lukion psykologiasta ja hempeistä juttupiireistä.

Etkä oikein näytä ymmärtävän psykologisen päättelyn, tieteellisen ajattelun ja tilastotieteen sekä tilastollisten menetelmien välistä suhdetta, koska juuri matemaattisten taitojen tarpeellisuutta opinnoissa niin kovasti epäilet. Tosin kaikki tämä selveni minullekin vasta muutaman vuoden psykologian opiskelun jälkeen ja nyt näin psykologian maisterin tutkinnon loppuvaiheilla olevana osaan arvostaa sitä, kuinka keskeinen osa juuri tilastolliset menetelmät ovat olleet opiskelua. Psykologin koulutuksen yksi tärkeä tehtävä on kyetä muuttamaan arkiajattelun ja keittiöpsykologiset mutu-tuntumat tieteelliseksi ajatteluksi.

Lisäksi haluaisin korjata väitteesi siitä, että tilastotieteen osuutta pääsykokeissa on muutaman vuoden aikana haluttu lisätä sen takia, että psykologian opiskelijat eivät sitä tarpeeksi ole hallinneet. Tilastotiede on ollut jo vuosia keskeinen osa pääsykokeita ja itseasiassa tänä vuonna se oli helpoin vuosiin. Ja toisekseen väitteesi siitä, että puolet psykologiaa opiskelevista miehistä ovat TKK:lta ei nyt vain pidä yksinkertaisesti paikkansa.

Ja se on sitten validiteetti ei validius.

psyk. yo kirjoitti:

Hieman huvittuneena luen päätelmiäsi ja mutu-arvioitasi siitä, miten matemaattiset taidot ja sosiaalinen lahjakkuus korreloivat keskenään.

Ylipäätänsä kommenttisi viittaavat siihen, että et oikein tiedä, mitä psykologian opiskelu yliopistossa on. Kyse on jostain aivan muusta kuin lukion psykologiasta ja hempeistä juttupiireistä.

Etkä oikein näytä ymmärtävän psykologisen päättelyn, tieteellisen ajattelun ja tilastotieteen sekä tilastollisten menetelmien välistä suhdetta, koska juuri matemaattisten taitojen tarpeellisuutta opinnoissa niin kovasti epäilet. Tosin kaikki tämä selveni minullekin vasta muutaman vuoden psykologian opiskelun jälkeen ja nyt näin psykologian maisterin tutkinnon loppuvaiheilla olevana osaan arvostaa sitä, kuinka keskeinen osa juuri tilastolliset menetelmät ovat olleet opiskelua. Psykologin koulutuksen yksi tärkeä tehtävä on kyetä muuttamaan arkiajattelun ja keittiöpsykologiset mutu-tuntumat tieteelliseksi ajatteluksi.

Lisäksi haluaisin korjata väitteesi siitä, että tilastotieteen osuutta pääsykokeissa on muutaman vuoden aikana haluttu lisätä sen takia, että psykologian opiskelijat eivät sitä tarpeeksi ole hallinneet. Tilastotiede on ollut jo vuosia keskeinen osa pääsykokeita ja itseasiassa tänä vuonna se oli helpoin vuosiin. Ja toisekseen väitteesi siitä, että puolet psykologiaa opiskelevista miehistä ovat TKK:lta ei nyt vain pidä yksinkertaisesti paikkansa.

Ja se on sitten validiteetti ei validius.

Lue lisää

> Hieman huvittuneena luen päätelmiäsi ja mutu-arvioitasi siitä, miten matemaattiset taidot ja sosiaalinen lahjakkuus korreloivat keskenään.

Kyllä se huvittavaksi kommentiksi oli tarkoitettukin. Mutta jos teekkareista mitään voi päätellä, niin kyllä ne sosiaaliset taidot tuntuvat korreloivan negatiivisesti matemaattisten taitojen kanssa. Yleistä tutkimusta en aiheesta tiedä, mutten ole antanutkaan ymmärtää, että asia olisi ehdottmasti näin. Olen kertonut omasta kokemuksestani, mutta kuulemani mukaan tämä en ole ainut näin kokenut.

> Ylipäätänsä kommenttisi viittaavat siihen, että et oikein tiedä, mitä psykologian opiskelu yliopistossa on. Kyse on jostain aivan muusta kuin lukion psykologiasta ja hempeistä juttupiireistä.

Minusta vaikuttaa siltä, että vedät syyttä herneen nenääsi.

> Etkä oikein näytä ymmärtävän psykologisen päättelyn, tieteellisen ajattelun ja tilastotieteen sekä tilastollisten menetelmien välistä suhdetta, koska juuri matemaattisten taitojen tarpeellisuutta opinnoissa niin kovasti epäilet. Tosin kaikki tämä selveni minullekin vasta muutaman vuoden psykologian opiskelun jälkeen ja nyt näin psykologian maisterin tutkinnon loppuvaiheilla olevana osaan arvostaa sitä, kuinka keskeinen osa juuri tilastolliset menetelmät ovat olleet opiskelua. Psykologin koulutuksen yksi tärkeä tehtävä on kyetä muuttamaan arkiajattelun ja keittiöpsykologiset mutu-tuntumat tieteelliseksi ajatteluksi.

Minusta vaikuttaa, ettet itse ymmärtänyt eroa, jonka tein asiakastyössä toimivan psykologin ja tutkijan välillä. Tutkija varmasti tarvitseekin tilastomenetelmiä työssään mutta asiakastyössä toimivat eivät kaikki. Pohdin, tulisiko tästä syystä olla kaksi erilaista psykologin tutkintoa, mutta jätin kysymyksen auki.

Kyllähän varmasti myös matemaattinen ajattelu _auttaa_ asiakastyössä olevia, mutta onko se siitä huolimatta tarpeellista? Lisäksi _jos_ on totta, että matemaattiset taidot korreloivat negatiivisesti sosiaalisten taitojen kanssa, niin asiakastyöhön suuntautuvilla olisi luultavasti parempi painottaa juurikin sosiaalisia taitoja.

> Lisäksi haluaisin korjata väitteesi siitä, että tilastotieteen osuutta pääsykokeissa on muutaman vuoden aikana haluttu lisätä sen takia, että psykologian opiskelijat eivät sitä tarpeeksi ole hallinneet. ...

Kirjoitin: "Koetta on kuulemma nykyisin tehty painottamaan enemmän juuri tilastomatikkaa ja yleistä päättelykykyä, koska psykologian opiskelijoilla on ollut usein vaikeuksia opintoihin kuuluvien tilastokurssien kanssa."

Sana kuulemma kertoo, etten tiedä, onko kertomani asia varmasti tosi. Ei ole täysin oikein sanoa, että kyseessä on minun väitteeni, ja sen "korjaaminen" kuulostaa oikeastaan ylimieliseltä.

Miten sitten korjaat väitettäni? Vielä kaksi vuotta sitten pääsykokeeseen tuli lukea myös jonkin verran lääketieteellisen pääsykoekirjaa Galenosta. Saattaa toki olla, ettei matematiikan painotusta ole muutettu, mutta koska viestisi sävy on hyökkäävä, sinulta tahdon kuulla myös perustelut.

> ... Tilastotiede on ollut jo vuosia keskeinen osa pääsykokeita ja itseasiassa tänä vuonna se oli helpoin vuosiin. ...

Tilastotieteellinen osuus saattoi juu olla, mutta koe suosi todennäköisesti muuten matemaattisesti lahjakkaita ihmisiä.

> ... Ja toisekseen väitteesi siitä, että puolet psykologiaa opiskelevista miehistä ovat TKK:lta ei nyt vain pidä yksinkertaisesti paikkansa.

Kirjoitin: "Toisaalta joku heitti, että ehkä puolet HY:llä psykologiaa opiskelevista miehistä opiskelee myös TKK:lla" Tämän heitti itse HY:llä psykologiaa opiskeleva henkilö, eikä siis ollut oma väitteeni (kuten virheellisesti väität). Olen kyllä sinänsä kiinnostunut kuulemaan tarkempia lukuja, jos sellaisia jostakin löytyy.

JuhazOne kirjoitti:

> Hieman huvittuneena luen päätelmiäsi ja mutu-arvioitasi siitä, miten matemaattiset taidot ja sosiaalinen lahjakkuus korreloivat keskenään.

Kyllä se huvittavaksi kommentiksi oli tarkoitettukin. Mutta jos teekkareista mitään voi päätellä, niin kyllä ne sosiaaliset taidot tuntuvat korreloivan negatiivisesti matemaattisten taitojen kanssa. Yleistä tutkimusta en aiheesta tiedä, mutten ole antanutkaan ymmärtää, että asia olisi ehdottmasti näin. Olen kertonut omasta kokemuksestani, mutta kuulemani mukaan tämä en ole ainut näin kokenut.

> Ylipäätänsä kommenttisi viittaavat siihen, että et oikein tiedä, mitä psykologian opiskelu yliopistossa on. Kyse on jostain aivan muusta kuin lukion psykologiasta ja hempeistä juttupiireistä.

Minusta vaikuttaa siltä, että vedät syyttä herneen nenääsi.

> Etkä oikein näytä ymmärtävän psykologisen päättelyn, tieteellisen ajattelun ja tilastotieteen sekä tilastollisten menetelmien välistä suhdetta, koska juuri matemaattisten taitojen tarpeellisuutta opinnoissa niin kovasti epäilet. Tosin kaikki tämä selveni minullekin vasta muutaman vuoden psykologian opiskelun jälkeen ja nyt näin psykologian maisterin tutkinnon loppuvaiheilla olevana osaan arvostaa sitä, kuinka keskeinen osa juuri tilastolliset menetelmät ovat olleet opiskelua. Psykologin koulutuksen yksi tärkeä tehtävä on kyetä muuttamaan arkiajattelun ja keittiöpsykologiset mutu-tuntumat tieteelliseksi ajatteluksi.

Minusta vaikuttaa, ettet itse ymmärtänyt eroa, jonka tein asiakastyössä toimivan psykologin ja tutkijan välillä. Tutkija varmasti tarvitseekin tilastomenetelmiä työssään mutta asiakastyössä toimivat eivät kaikki. Pohdin, tulisiko tästä syystä olla kaksi erilaista psykologin tutkintoa, mutta jätin kysymyksen auki.

Kyllähän varmasti myös matemaattinen ajattelu _auttaa_ asiakastyössä olevia, mutta onko se siitä huolimatta tarpeellista? Lisäksi _jos_ on totta, että matemaattiset taidot korreloivat negatiivisesti sosiaalisten taitojen kanssa, niin asiakastyöhön suuntautuvilla olisi luultavasti parempi painottaa juurikin sosiaalisia taitoja.

> Lisäksi haluaisin korjata väitteesi siitä, että tilastotieteen osuutta pääsykokeissa on muutaman vuoden aikana haluttu lisätä sen takia, että psykologian opiskelijat eivät sitä tarpeeksi ole hallinneet. ...

Kirjoitin: "Koetta on kuulemma nykyisin tehty painottamaan enemmän juuri tilastomatikkaa ja yleistä päättelykykyä, koska psykologian opiskelijoilla on ollut usein vaikeuksia opintoihin kuuluvien tilastokurssien kanssa."

Sana kuulemma kertoo, etten tiedä, onko kertomani asia varmasti tosi. Ei ole täysin oikein sanoa, että kyseessä on minun väitteeni, ja sen "korjaaminen" kuulostaa oikeastaan ylimieliseltä.

Miten sitten korjaat väitettäni? Vielä kaksi vuotta sitten pääsykokeeseen tuli lukea myös jonkin verran lääketieteellisen pääsykoekirjaa Galenosta. Saattaa toki olla, ettei matematiikan painotusta ole muutettu, mutta koska viestisi sävy on hyökkäävä, sinulta tahdon kuulla myös perustelut.

> ... Tilastotiede on ollut jo vuosia keskeinen osa pääsykokeita ja itseasiassa tänä vuonna se oli helpoin vuosiin. ...

Tilastotieteellinen osuus saattoi juu olla, mutta koe suosi todennäköisesti muuten matemaattisesti lahjakkaita ihmisiä.

> ... Ja toisekseen väitteesi siitä, että puolet psykologiaa opiskelevista miehistä ovat TKK:lta ei nyt vain pidä yksinkertaisesti paikkansa.

Kirjoitin: "Toisaalta joku heitti, että ehkä puolet HY:llä psykologiaa opiskelevista miehistä opiskelee myös TKK:lla" Tämän heitti itse HY:llä psykologiaa opiskeleva henkilö, eikä siis ollut oma väitteeni (kuten virheellisesti väität). Olen kyllä sinänsä kiinnostunut kuulemaan tarkempia lukuja, jos sellaisia jostakin löytyy.

Lue lisää

Kyllä kliininen psykologikin tarvitsee tilasto tiedettä, koska KAIKKI psykologiset testit peerustuvat siihen. Mikäli joku muuta väittää, niin taitaa jättää lukematta testimanuaalien ensimmäiset 20-40 sivua (mikä sitten on eri ongelma). Samoin psykologia on nuori tiede joten tutkimus kehittyy koko ajan (ja mitäs tutkimuksessä työvälineenä käytetään, olisiko tilastotiede ;) Tietenkin voi olla ongelma jos joku nyt ei jaksa enää työssään lukea uusimpaa tutkimusta ollenkaan (onhan se raskasta mutta lienee välttämätöntä, ainakin omalta sovellutusalalta).

tuohon miesten myös TKK:ssa opiskeluun pitää sanoa, että miehiä on niin vähän(muistelen viimevuonna helsingissä olleen 2-4 myös teekkaria, viidestäkymmenestä opiskelijasta), että stereotypia syntyy helposti, varsinkin ensimmäisen vuoden opiskelijoilla. Lisäksi ei ole yhtään tutkimusta (jos joku löytää kertokaa), että matemaattiset taidot korreloisivat negatiivisesti sosiaalistentaitojen kanssa. Taitaa se korrelaatio olla lähempänä nollaa (eli ei yhteyttä, joten ne eivät ole toisiaan poissulkevia). Tietenkin jos TKK:ta katsoo, niin se on sittenn stereotypiaa, josta ei oikeiasti varmaankan oi sanoa mitään. Sielläkin on niin paljon erilaisia ihmisiä.

toinen psyk yo. kirjoitti:

Kyllä kliininen psykologikin tarvitsee tilasto tiedettä, koska KAIKKI psykologiset testit peerustuvat siihen. Mikäli joku muuta väittää, niin taitaa jättää lukematta testimanuaalien ensimmäiset 20-40 sivua (mikä sitten on eri ongelma). Samoin psykologia on nuori tiede joten tutkimus kehittyy koko ajan (ja mitäs tutkimuksessä työvälineenä käytetään, olisiko tilastotiede ;) Tietenkin voi olla ongelma jos joku nyt ei jaksa enää työssään lukea uusimpaa tutkimusta ollenkaan (onhan se raskasta mutta lienee välttämätöntä, ainakin omalta sovellutusalalta).

tuohon miesten myös TKK:ssa opiskeluun pitää sanoa, että miehiä on niin vähän(muistelen viimevuonna helsingissä olleen 2-4 myös teekkaria, viidestäkymmenestä opiskelijasta), että stereotypia syntyy helposti, varsinkin ensimmäisen vuoden opiskelijoilla. Lisäksi ei ole yhtään tutkimusta (jos joku löytää kertokaa), että matemaattiset taidot korreloisivat negatiivisesti sosiaalistentaitojen kanssa. Taitaa se korrelaatio olla lähempänä nollaa (eli ei yhteyttä, joten ne eivät ole toisiaan poissulkevia). Tietenkin jos TKK:ta katsoo, niin se on sittenn stereotypiaa, josta ei oikeiasti varmaankan oi sanoa mitään. Sielläkin on niin paljon erilaisia ihmisiä.

Lue lisää

Tässä on nyt lähinnä kysymys siitä, että on melkolailla hassua, että jo pääsykoevaiheessa painotetaan jotain tiettyä osiota näin paljon. Totta kai tilastomatematiikkaa tarvitsee psykologisia tutkimuksia tehtäessä/luettaessa jne., mutta niin tarvitaan myös monella muulla alalla. Ei kait psykologia ole ainut tilastotiedettä hyödyntävä tieteenala? Käsittääkseni se on keskeinen tapa tutkimusten tekemisessä oli tiede mikä tahansa.

Ymmärtääkseni tilastotiede kuuluu kurssiaineiden joukkoon. Aika monella koulutusalalla tarvitaan matikkaa jollain lailla, eikä sitä välttämättä testata pääsykoevaiheessa siten, että vainmatemaattisesti lahjakkaammat pääsisivät opiskelemaan. Ymmärrän, että sitä voisi jonkin verran olla pääsykokeessa, mutta tämänkaltainen painotus selkeästi suosii matemaattisesti suuntautuneita henkilöitä. Ovatko he sitten parhaita psykologeja - sitähän ei vielä siinä vaiheessa tiedä. Ainakin he osaavat lukea/tehdä tilastoja. Ihmisen ymmärtäminen sosiaalisesti, psyykkisesti ja fyysisesti - tarvitaanko sitä? Se ei selvinne tilastomatematiikan avulla.

Jonkinlaista tasapainotusta matemaattisen ajattelun (esim. käyrätehtävä) ja muunlaisen päättelyn välillä olisi ollut suotavaa olla.

pääsykokeessa ollut kirjoitti:

Tässä on nyt lähinnä kysymys siitä, että on melkolailla hassua, että jo pääsykoevaiheessa painotetaan jotain tiettyä osiota näin paljon. Totta kai tilastomatematiikkaa tarvitsee psykologisia tutkimuksia tehtäessä/luettaessa jne., mutta niin tarvitaan myös monella muulla alalla. Ei kait psykologia ole ainut tilastotiedettä hyödyntävä tieteenala? Käsittääkseni se on keskeinen tapa tutkimusten tekemisessä oli tiede mikä tahansa.

Ymmärtääkseni tilastotiede kuuluu kurssiaineiden joukkoon. Aika monella koulutusalalla tarvitaan matikkaa jollain lailla, eikä sitä välttämättä testata pääsykoevaiheessa siten, että vainmatemaattisesti lahjakkaammat pääsisivät opiskelemaan. Ymmärrän, että sitä voisi jonkin verran olla pääsykokeessa, mutta tämänkaltainen painotus selkeästi suosii matemaattisesti suuntautuneita henkilöitä. Ovatko he sitten parhaita psykologeja - sitähän ei vielä siinä vaiheessa tiedä. Ainakin he osaavat lukea/tehdä tilastoja. Ihmisen ymmärtäminen sosiaalisesti, psyykkisesti ja fyysisesti - tarvitaanko sitä? Se ei selvinne tilastomatematiikan avulla.

Jonkinlaista tasapainotusta matemaattisen ajattelun (esim. käyrätehtävä) ja muunlaisen päättelyn välillä olisi ollut suotavaa olla.

Lue lisää

Kyllä se käyrä tehtävä kuulostaa enemmän Havinto/neuropsykologialta kuin matematiikalta. Tuollaistahan se aistijärjestelmän toiminta on, mikäli se oli nyt samankaltainen tehtävä kuin kaksi vuotta sitten

Tietenkin toivon pääseväni kokeesta läpi ja otan paikan onnellisena vastaan jos lykästää.Toisaalta kuitenkin tekisi mieli haistattaa paskat koko tarjoukselle,koska en mä ainakaan aherrukseni ansiosta sisään pääsisi,vaan ihan sattumankaupalla.Ja vaikka pääsisinkin läpi,niin koko kevään työ meni silti pääosin hukkaan,sillä ei se koe mun työllä ja tuskalla opettelemiani tietoja testannu.Kankkulan kaivoon meni ne 660€,joilla valmennuskurssin maksoin.Se kurssi kun myötäili viime vuoden Helsingin koetta.Se ei tietenkään ole kurssin laatijoiden syy.

typsy kirjoitti:

Tietenkin toivon pääseväni kokeesta läpi ja otan paikan onnellisena vastaan jos lykästää.Toisaalta kuitenkin tekisi mieli haistattaa paskat koko tarjoukselle,koska en mä ainakaan aherrukseni ansiosta sisään pääsisi,vaan ihan sattumankaupalla.Ja vaikka pääsisinkin läpi,niin koko kevään työ meni silti pääosin hukkaan,sillä ei se koe mun työllä ja tuskalla opettelemiani tietoja testannu.Kankkulan kaivoon meni ne 660€,joilla valmennuskurssin maksoin.Se kurssi kun myötäili viime vuoden Helsingin koetta.Se ei tietenkään ole kurssin laatijoiden syy.

Lue lisää

Eikös se ole ihan oletettavaa, että koe ei ole sama joka vuosi. Ite oon ainaki ollu pettyny valmennuskursseihin, ku ne opettaa aina vain edellisen vuoden perusteella.

Toinen tytsy kirjoitti:

Eikös se ole ihan oletettavaa, että koe ei ole sama joka vuosi. Ite oon ainaki ollu pettyny valmennuskursseihin, ku ne opettaa aina vain edellisen vuoden perusteella.

No kyllä sitä voi olla eri koe joka vuosi ilman, että unohdetaan kokonaan se mitä ollaan menossa opiskelemaan.

Itse olen taas valmennuskurssiin todella tyytyväinen, koska sain aineistoa vanhoista pääsykokeista viime vuosikymmeneltä asti ja opetus ei todellakaan pohjautunut mihinkään oletukseen viime vuoden tai vuosien toistosta. Pääsykokeeseen vaadittavat asiat opetettiin universaalisti olettamatta mitään tai edes ottamatta virallisesti kantaa mitä kokeessa saatettaisiin kysyä. Pyynnöstä opettaja toki saattoi spekuloida tulevan kokeen mahdollisia painotuksia tjsp mutta painotti mielipiteensä subjektiivisuutta. Kiitos vaan Kimille ja Maritalle.

Elektrinen 777 kirjoitti:

No kyllä sitä voi olla eri koe joka vuosi ilman, että unohdetaan kokonaan se mitä ollaan menossa opiskelemaan.

Itse olen taas valmennuskurssiin todella tyytyväinen, koska sain aineistoa vanhoista pääsykokeista viime vuosikymmeneltä asti ja opetus ei todellakaan pohjautunut mihinkään oletukseen viime vuoden tai vuosien toistosta. Pääsykokeeseen vaadittavat asiat opetettiin universaalisti olettamatta mitään tai edes ottamatta virallisesti kantaa mitä kokeessa saatettaisiin kysyä. Pyynnöstä opettaja toki saattoi spekuloida tulevan kokeen mahdollisia painotuksia tjsp mutta painotti mielipiteensä subjektiivisuutta. Kiitos vaan Kimille ja Maritalle.

Lue lisää

Itse olin Tampereella Eximian kurssilla.Se oli hyvä ja mielenkiintonen kurssi,mutta tota valmennuskoetta varten en sitten saanutkaan minkäänmoista valmentautumista.Edelleenkään en kuitenkaan kurssia syytä.

typsy kirjoitti:

Itse olin Tampereella Eximian kurssilla.Se oli hyvä ja mielenkiintonen kurssi,mutta tota valmennuskoetta varten en sitten saanutkaan minkäänmoista valmentautumista.Edelleenkään en kuitenkaan kurssia syytä.

Lue lisää

Olin Valmennuskeskuksen kurssilla. Voin ainakin omasta puolestani suositella.

Elektrinen 777 kirjoitti:

Olin Valmennuskeskuksen kurssilla. Voin ainakin omasta puolestani suositella.

Siis ei tuokaan täydellinen ollut, koska pari pikkujuttua mokattiin Valmennuskeskuksen puolesta, mutta plussan puolelle meni komeasti. Iso kiitos tästä kyllä kuuluu tilastomatikan ja aineisto-osuuden opettajille.

typsy kirjoitti:

Tietenkin toivon pääseväni kokeesta läpi ja otan paikan onnellisena vastaan jos lykästää.Toisaalta kuitenkin tekisi mieli haistattaa paskat koko tarjoukselle,koska en mä ainakaan aherrukseni ansiosta sisään pääsisi,vaan ihan sattumankaupalla.Ja vaikka pääsisinkin läpi,niin koko kevään työ meni silti pääosin hukkaan,sillä ei se koe mun työllä ja tuskalla opettelemiani tietoja testannu.Kankkulan kaivoon meni ne 660€,joilla valmennuskurssin maksoin.Se kurssi kun myötäili viime vuoden Helsingin koetta.Se ei tietenkään ole kurssin laatijoiden syy.

Lue lisää

...mikä psykologian pääsykokeiden tarkoitus on? Ne pyritään suunnittelemaan nimenomaan niin, että pänttäämällä ei pääse sisään. Pääsykokeiden on tarkoitus mitata sellaisia tietoja/taitoja, joita psykologian opiskelussa tarvitaan. Ei siis vain sitä, miten hyvin olet lukenut siihen mennessä. Sitähän varten tilastotiedettäkin painotetaan niin kovasti! Ei tilastotiede ole niin valtava osa psykologiaa kuin kokeiden perusteella voisi kuvitella, mutta sen hallinta on tärkeää, eikä siihen jokaisella ole valmiuksia. Siksi sen avulla on hyvä karsia alalle sopimattomat pois.