Vastatkaa ihan rehellisesti

Big

te suurperheelliset. Miksi hankkia lapsia tosi paljon? Nyt ei sitten puhutakaan 5 lapsesta, vaan enemmästä. Usein huomaan, että entisetkin lapset elävät likimain hädässä ja vailla huolenpitoa ja silti uusi pukataan vuoden-kahden välein maailmaan. MIkä laittaa lisääntymään niin tolkuttomasti?

66

10166

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sofia-

      ei akikilla oo noin. Ei meillä minusta ole noin. lapsia 13, enkä pidä sitä paljona.. Teillä on usein ihan väärät käsitykset..
      Lapsia on siski että rakastamme lapsia.

      • kakarasi

        oppii edes kirjoittamaan, kun äiti sitä ei ainakaan hallitse.


      • 2:n äiti

        lasten parasta, eikä purkaa heitä tosiaan suunnilleen joka vuosi.

        Ja entä vanhemmat...äidit varsinkin ovat kuin harmaavarpuset, kun aikaa ei riitä itsestään huolehtimiseen yms.

        Rakkautta varmaan riittääkin, en sitä tarkoita.
        En voi uskoa kuitenkaan, että lasten elämänlaatu on parhaimmasta päästä kun sisaruksia alkaa olla kymmenkunta.

        Vanhemmat lapsethan ne joutuu kantamaan vastuuta pienemmistä vaikka ovat itsekkin lapsia, ja mun mielestä jokaisella on oikeus elää lapsuus lapsena eikä paimenena:)

        Tää nyt on mun mielipide, ja mun puolesta joka tahtoo niin tehkööt lapsia sit vaikka 2 yhdelle vuodelle.

        Meillä on kaksi lasta ja he ainakin saavat rakkautta, mutta myöskin kaiken sen mitä muutakin tarvitsevat.

        Jaksampahan huolehtia itsestänikin ja koko perhe voi hyvin.
        Toki myös kunnioitan äitejä, jotka uhraavat koko elämänsä lasten tekoon ja lapsille. Mulla vaan on omakin elämä, josta haluan nauttia.


      • Marisa
        kakarasi kirjoitti:

        oppii edes kirjoittamaan, kun äiti sitä ei ainakaan hallitse.

        nimittäin se miten tällä palstalla ilkeillään suurperheellisille.
        Sanoisitteko saman päin naamaa? Todella moukkamaista käytöstä.
        Joka asiaan puututaan ja joka asiasta haukutaan.
        Miksi?

        Miksi pitää olla noin ilkeä, sitä en ymmärrä.
        Jos jollakin on lapsia esim. 13, niin onko se teiltä pois?

        Itse en ole suurperheenäiti, enkä koskaan tule olemaankaan. Mutta järkyttävää, miten täällä kohdellaan suurperheen äitejä.


      • myös 2 lapsen äiti
        2:n äiti kirjoitti:

        lasten parasta, eikä purkaa heitä tosiaan suunnilleen joka vuosi.

        Ja entä vanhemmat...äidit varsinkin ovat kuin harmaavarpuset, kun aikaa ei riitä itsestään huolehtimiseen yms.

        Rakkautta varmaan riittääkin, en sitä tarkoita.
        En voi uskoa kuitenkaan, että lasten elämänlaatu on parhaimmasta päästä kun sisaruksia alkaa olla kymmenkunta.

        Vanhemmat lapsethan ne joutuu kantamaan vastuuta pienemmistä vaikka ovat itsekkin lapsia, ja mun mielestä jokaisella on oikeus elää lapsuus lapsena eikä paimenena:)

        Tää nyt on mun mielipide, ja mun puolesta joka tahtoo niin tehkööt lapsia sit vaikka 2 yhdelle vuodelle.

        Meillä on kaksi lasta ja he ainakin saavat rakkautta, mutta myöskin kaiken sen mitä muutakin tarvitsevat.

        Jaksampahan huolehtia itsestänikin ja koko perhe voi hyvin.
        Toki myös kunnioitan äitejä, jotka uhraavat koko elämänsä lasten tekoon ja lapsille. Mulla vaan on omakin elämä, josta haluan nauttia.

        Olen suunnilleen samaoilla linjoilla kanssasi. Monet suurperheen äidit (ainakin useat lestaadiolaiset, johtuisiko siitä, että eivät pidä tapoinaan "koristautua") näyttävät todella siltä, että eivät hirveästi itsestään huolehtisi. Toivottavasti sitten psyykkisestä puolestaan enempi kuin ruumiillisesta..mutta se on tietysti jokaisen oma asia. Minullakin on kaksi lasta, molemmat poikia ja kovin lyhyellä ikäerolla syntyneet. On tosi kivaa, kun pystyy tekemään asioita heidän ehdoillaan, eikä tarvitse huolehtia pienempien eikä isompien puolesta. (Tarkoitan pelien pelaamista, reissaamista, tutustumisia erilaisiin paikkoihin ja juttuihin jne..)Uskallan väittää, että enempi henkistä pääomaa lapsemme saavat, kuin että jos olisivat ne perheen 8. ja 9. lapsi.


      • viiden äiti
        myös 2 lapsen äiti kirjoitti:

        Olen suunnilleen samaoilla linjoilla kanssasi. Monet suurperheen äidit (ainakin useat lestaadiolaiset, johtuisiko siitä, että eivät pidä tapoinaan "koristautua") näyttävät todella siltä, että eivät hirveästi itsestään huolehtisi. Toivottavasti sitten psyykkisestä puolestaan enempi kuin ruumiillisesta..mutta se on tietysti jokaisen oma asia. Minullakin on kaksi lasta, molemmat poikia ja kovin lyhyellä ikäerolla syntyneet. On tosi kivaa, kun pystyy tekemään asioita heidän ehdoillaan, eikä tarvitse huolehtia pienempien eikä isompien puolesta. (Tarkoitan pelien pelaamista, reissaamista, tutustumisia erilaisiin paikkoihin ja juttuihin jne..)Uskallan väittää, että enempi henkistä pääomaa lapsemme saavat, kuin että jos olisivat ne perheen 8. ja 9. lapsi.

        Tulkaapas vaikka suviseuroihin katsomaan kuinka lestot osaa pukeutua ja laittautua muodikkaasti ;)

        Itse en ole lesto. Mulla on viisi lasta, syntyneet noin kahden vuoden välein.
        Hampaani ja hiukseni harjaan päivittäin ja puhtaat vaatteet päälleni laitan.
        Samoin lapset.
        Miten pitää laittautua tavalliseen arkipäivään kun touhuilee lasten kanssa hiekkalaatikolla??
        Pitäiskö olla ykköset päällä ja meikit naamassa?
        Tuntuisiko juhlat sitten enää missään?
        Tuskin!


      • Anonyymi

        Itse ainoana lapsena kasvanut haaveilin aina että olis paljon sisaruksia .
        Se joka rakastaa lapsia hankkikoot niitä sen mukaan kun itse haluavat .
        Ihme että lapsi luvustakin tehdään negatiivinen juttu
        Kukin päättää itse.


      • Anonyymi
        2:n äiti kirjoitti:

        lasten parasta, eikä purkaa heitä tosiaan suunnilleen joka vuosi.

        Ja entä vanhemmat...äidit varsinkin ovat kuin harmaavarpuset, kun aikaa ei riitä itsestään huolehtimiseen yms.

        Rakkautta varmaan riittääkin, en sitä tarkoita.
        En voi uskoa kuitenkaan, että lasten elämänlaatu on parhaimmasta päästä kun sisaruksia alkaa olla kymmenkunta.

        Vanhemmat lapsethan ne joutuu kantamaan vastuuta pienemmistä vaikka ovat itsekkin lapsia, ja mun mielestä jokaisella on oikeus elää lapsuus lapsena eikä paimenena:)

        Tää nyt on mun mielipide, ja mun puolesta joka tahtoo niin tehkööt lapsia sit vaikka 2 yhdelle vuodelle.

        Meillä on kaksi lasta ja he ainakin saavat rakkautta, mutta myöskin kaiken sen mitä muutakin tarvitsevat.

        Jaksampahan huolehtia itsestänikin ja koko perhe voi hyvin.
        Toki myös kunnioitan äitejä, jotka uhraavat koko elämänsä lasten tekoon ja lapsille. Mulla vaan on omakin elämä, josta haluan nauttia.

        Ruotsissa asuva suomalainen Mirkka jolla on 13 lasta, on ulkonäöltään hyvän näköinen kun nuori tyttö niin että kyllä aitä voi itsestään huolta pitää vaikka onkin monta lasta .
        Minun äidilläni oli vaan yksi muksu, ja oli vanhan mummon näköinen jo aika nuorena. Joten se riippuu ihmisestä miten jakselee hoidella ulkonäkönsä .
        Eletään ja annetaan muidenkin elää


      • Anonyymi
        Marisa kirjoitti:

        nimittäin se miten tällä palstalla ilkeillään suurperheellisille.
        Sanoisitteko saman päin naamaa? Todella moukkamaista käytöstä.
        Joka asiaan puututaan ja joka asiasta haukutaan.
        Miksi?

        Miksi pitää olla noin ilkeä, sitä en ymmärrä.
        Jos jollakin on lapsia esim. 13, niin onko se teiltä pois?

        Itse en ole suurperheenäiti, enkä koskaan tule olemaankaan. Mutta järkyttävää, miten täällä kohdellaan suurperheen äitejä.

        Ihan niin, aina näillä on joku hampaissa samalla kun siinä samalla kehuvat itseään . Kunnia näille äideille jotka jaksavat olla suurperheen äitejä monesta ei siihen edes olisi


    • jaa jaa

      kuusi ihanaa lasta, ikä haarukka 16v - 5kk. ei olla joka vuosi pukattu...ihan on kunnolliset välit jokasella...jokainen saa rakkautta,puutteessa ei eletä. nälkää ei nähdä, eikä alasti kuljeta... vaatteet ostetaan muodikkaita, joten koulussa ei kiusata. itse olen lapset hoitanut ja tulen hoitamaankin. jaksan vähilläkin yö unilla touhuta ja aina olen huolitellun näköinen kun kauppaankin lähden. lapset on tehty koska niitä on haluttu. onhan se vanhana mummuna kivaa sitten kun jälki kasvu käy kylässä =))
      nyt on kiintiö täynnä.kaksi tyttöä ja neljä poikaa =))

      • välttämättä

        Mikään ei takaa sitä että lapset huolehtivat tai käyvät kylässä kun olet vanha. On se nähty nyky-Suomessa niin monta kertaa. Lapset muuttavat muille paikkakunnille työn perässä tai ovat työnsä takia kiireisiä ja vanhukset laitetaan vanhainkotiin. jne. syytä on monta. Lisäksi mitä enemmän lapsia, usein riitelevät perinnöstä enemmän. Olen nähnyt 8 henkisen perheen elämää, eikä ainakaan välit ole sisaruksilla lämpimämmät. En kirjoita tätä ilkeilymielellä, vain yksi mahdollinen tulos voi olla tämä tai sitten kaikki menee teillä paremmin.


      • jotta
        välttämättä kirjoitti:

        Mikään ei takaa sitä että lapset huolehtivat tai käyvät kylässä kun olet vanha. On se nähty nyky-Suomessa niin monta kertaa. Lapset muuttavat muille paikkakunnille työn perässä tai ovat työnsä takia kiireisiä ja vanhukset laitetaan vanhainkotiin. jne. syytä on monta. Lisäksi mitä enemmän lapsia, usein riitelevät perinnöstä enemmän. Olen nähnyt 8 henkisen perheen elämää, eikä ainakaan välit ole sisaruksilla lämpimämmät. En kirjoita tätä ilkeilymielellä, vain yksi mahdollinen tulos voi olla tämä tai sitten kaikki menee teillä paremmin.

        kävisi niin että välit pysyisi hyvinä ja jaksaisivat käydä katsomassa mummelia =))
        aina ei onnistu...ei edes joka kerta...


      • äippä6
        välttämättä kirjoitti:

        Mikään ei takaa sitä että lapset huolehtivat tai käyvät kylässä kun olet vanha. On se nähty nyky-Suomessa niin monta kertaa. Lapset muuttavat muille paikkakunnille työn perässä tai ovat työnsä takia kiireisiä ja vanhukset laitetaan vanhainkotiin. jne. syytä on monta. Lisäksi mitä enemmän lapsia, usein riitelevät perinnöstä enemmän. Olen nähnyt 8 henkisen perheen elämää, eikä ainakaan välit ole sisaruksilla lämpimämmät. En kirjoita tätä ilkeilymielellä, vain yksi mahdollinen tulos voi olla tämä tai sitten kaikki menee teillä paremmin.

        Mikään ei takaa yleensäkään, että lapset huolehtivat vanhemmistaan oli lapsia yksi tai kymmenen. Vanhempien ja lasten suhdehan on ihmissuhde. Jos se on huono niin ei se mummun hoitaminen paljon kiinnosta. Jos suhde on hyvä halutaan tapailla puolin ja toisin. Meillä aikuiset lapset ovat paljon yhteydessä. Jos ei vähään aikaan kuulu kysellään kuulumisia vaikka vain tekstiviestillä. Yleensä elellään periaatteella vuoroin vieraissa eli autellaan toisiamme elämän pikku pulmissa. Mummilassa on vakio lapsenvahtipaikka lapsenlapsille ja lapsilta saa takuu apua vaikka auton renkaitten vaihdossa. Molemmin puolinen kuljetusapukaan ei ole harvinaista. Milloin joku lapsista vie mummia ja milloin taas mummi kuskaa lapsenlapsia. En tiedä hoitavatko sitten kun olen oikein vanha ja raihnainen, mutta nyt on ainakin mukavaa ja nautin lapsistani ja lapsenlapsistani.


      • Anonyymi
        äippä6 kirjoitti:

        Mikään ei takaa yleensäkään, että lapset huolehtivat vanhemmistaan oli lapsia yksi tai kymmenen. Vanhempien ja lasten suhdehan on ihmissuhde. Jos se on huono niin ei se mummun hoitaminen paljon kiinnosta. Jos suhde on hyvä halutaan tapailla puolin ja toisin. Meillä aikuiset lapset ovat paljon yhteydessä. Jos ei vähään aikaan kuulu kysellään kuulumisia vaikka vain tekstiviestillä. Yleensä elellään periaatteella vuoroin vieraissa eli autellaan toisiamme elämän pikku pulmissa. Mummilassa on vakio lapsenvahtipaikka lapsenlapsille ja lapsilta saa takuu apua vaikka auton renkaitten vaihdossa. Molemmin puolinen kuljetusapukaan ei ole harvinaista. Milloin joku lapsista vie mummia ja milloin taas mummi kuskaa lapsenlapsia. En tiedä hoitavatko sitten kun olen oikein vanha ja raihnainen, mutta nyt on ainakin mukavaa ja nautin lapsistani ja lapsenlapsistani.

        Eihän lasten kuulukaan hoidella vanhempiaan , yhteiskunta on muuttuntbaitten 40 luvun tavoista. Nyt on vanhukset kuntien vastuulla , joten onko vieläkin niin vanhanaikaisia jotka odottavat että lapset hoitelee sitten vanhempansa. Lapset hoitelee omat lapsensa, ja ykeensä pariskunnatkin ovat molemmat työssä kosin ulkopuolella joten ei siinä varmaan ole jaksoa vielä vanhuksiakin hoidella .


    • äiti+7

      Minä en halua töihin. Kotona on mukavampaa. Ennen kotiin jäämistä olin siivoojana ja se työ oli kamalaa. Nyt kun saan taas äippärahaa ja lapsilisät juoksee, tullaan hyvin toimeen. Ei mitää kulutusjuhlaa vietetä, mutta muuten.

      Joskus sinne töihin pitää palata, tiedän toki. Mutta nyt pidän ansaittua huilia. Jos nyt seitsemältä lapselta (iät 2 kk - 18) voi huilia... Mutta isommat auttaa jo mukavasti, että itse voin keskittyä uuteen vauvaan.

      • ajatellut

        että jotkut suurperheen äidit vaan tykkäävät vetää lonkkaa kotona, ku työelämä ei oikein maistu. hyvä kun joku sen rehellisesti myönsi.


      • vetään lonkka
        ajatellut kirjoitti:

        että jotkut suurperheen äidit vaan tykkäävät vetää lonkkaa kotona, ku työelämä ei oikein maistu. hyvä kun joku sen rehellisesti myönsi.

        Tuleppas tänne meidän suurperheeseen pariksi päiväksi hoitamaan tätä rumbaa. Katsotaan kuinka paljon pystyt vetään lonkkaa. Lapsia on 7, jotka ovat iältään 5kk-11v.

        Kyllä työelämä on niin paljon helpompaa, kuin tämä suurperheen arjen pyörittäminen. Työelämä koittaa sitten taas kun vanhempainloma loppuu. On se niin kiva päästä töihin lepämään.


      • KUKA oikein
        vetään lonkka kirjoitti:

        Tuleppas tänne meidän suurperheeseen pariksi päiväksi hoitamaan tätä rumbaa. Katsotaan kuinka paljon pystyt vetään lonkkaa. Lapsia on 7, jotka ovat iältään 5kk-11v.

        Kyllä työelämä on niin paljon helpompaa, kuin tämä suurperheen arjen pyörittäminen. Työelämä koittaa sitten taas kun vanhempainloma loppuu. On se niin kiva päästä töihin lepämään.

        sua käski sitten lisääntymään niin maan perustellisesti? että tykkäät, että työelämä on helpompaa. sinne sitten vaan... tosin moni suurperheellinen kokeilee mennä töihin lepäämään, mutta hetken päästä huomaakin, että kun oot töissä, kukaan ei pyykkää, siivoa, tee ruokaa, ne tehdään työpäivän päätteeksi. mutta tokihan sitä jaksaa, kun on kerran päivän töissä levännyt. tosin ne suuroperheelliset laittautuu äkkiä uudelleen raskaaksi, että saa taas olla kotona. ja kierto jatkuu...

        sitä saa mitä tilaa.


      • karhunpalveluksen
        vetään lonkka kirjoitti:

        Tuleppas tänne meidän suurperheeseen pariksi päiväksi hoitamaan tätä rumbaa. Katsotaan kuinka paljon pystyt vetään lonkkaa. Lapsia on 7, jotka ovat iältään 5kk-11v.

        Kyllä työelämä on niin paljon helpompaa, kuin tämä suurperheen arjen pyörittäminen. Työelämä koittaa sitten taas kun vanhempainloma loppuu. On se niin kiva päästä töihin lepämään.

        teit kaikille suurperheiden äideille katkeralla tilitykselläsi. Ai ettei se suurperheellisen elämä olekaan niin kivaa?


      • kuukausi palkalla
        ajatellut kirjoitti:

        että jotkut suurperheen äidit vaan tykkäävät vetää lonkkaa kotona, ku työelämä ei oikein maistu. hyvä kun joku sen rehellisesti myönsi.

        saa ihan luvan kanssa vetää lonkkaa. Työttömätkin tienaa enemmän ja sanoisinpa että, nekin vetää suurinosa lonkkaa. Jos siltä tuntuu niin, kukapa sinuakaan kieltää vetämästä lonkkaas?


      • mää...
        kuukausi palkalla kirjoitti:

        saa ihan luvan kanssa vetää lonkkaa. Työttömätkin tienaa enemmän ja sanoisinpa että, nekin vetää suurinosa lonkkaa. Jos siltä tuntuu niin, kukapa sinuakaan kieltää vetämästä lonkkaas?

        kun on 3 lapsen yh ja velat painaa päälle, ei oikein voi jäädä kotiin, vaikk mieli joskus tekiskin.

        kyllä määkin tunnen pari äitiä jotka pukkii niitä lapsia maailmaan, ettei tarvis palata tylsään, pienipalkkaiseen työhön. toinen tavaratalon varastossa ja toinen tehtaassa.


      • myös kahden äiti
        ajatellut kirjoitti:

        että jotkut suurperheen äidit vaan tykkäävät vetää lonkkaa kotona, ku työelämä ei oikein maistu. hyvä kun joku sen rehellisesti myönsi.

        Ei sitä kuule vedetä kahdenkaan lapsen kanssa lonkkaa, saati sitten suurperheen kanssa!

        Ihme tyyppejä tännekin tulee arvostelemaan toisten elämää...

        Todella kunnioitan jokaista suurperheen äitiä ja isää.

        t. suurperheestä haaveksiva


      • mistä tiedät kun et käy töissä
        vetään lonkka kirjoitti:

        Tuleppas tänne meidän suurperheeseen pariksi päiväksi hoitamaan tätä rumbaa. Katsotaan kuinka paljon pystyt vetään lonkkaa. Lapsia on 7, jotka ovat iältään 5kk-11v.

        Kyllä työelämä on niin paljon helpompaa, kuin tämä suurperheen arjen pyörittäminen. Työelämä koittaa sitten taas kun vanhempainloma loppuu. On se niin kiva päästä töihin lepämään.

        Liki samat kotityöt siellä odottaa vaikka onkin ollut päivällä työssä. Ei pyykit pese itseään, ei ripustaudu narulle, eikä sility, ainakaan meillä. Jääkaappi ei täyty itsekseen, perunat ei peseydy, kuoriudu eikä keity, puhumattakaan salaatista, joka pilkkoutuisi itsekseen, tai astioista, jotka tiskaisivat itsensä ja hyppisivät vielä pyyhkeen kautta kaapin hyllyille.
        Olen ollut kotona kun lapset oli pieniä, kyllä oli paremmin aikaa tehdä pakolliset kuviot, imurikin oli esillä lähes joka päivä, tavarat järjestyksessä ja pyykit pestyinä ja siisteinä kaapeissa. Nyt on vähän kiire, asiat tehdään kun ehditään. Silti en olis halunnu suurperhettä enkä jäädä kotiin, lojumaan/toimimaan/ihan miten vaan


      • potsplojo
        ajatellut kirjoitti:

        että jotkut suurperheen äidit vaan tykkäävät vetää lonkkaa kotona, ku työelämä ei oikein maistu. hyvä kun joku sen rehellisesti myönsi.

        Suurperheen äidit varmaankin ja toivottavasti tykkäävät olla kotona lastensa kanssa ja huoltaa pesuettaan. Lonkan vetämistä se ei kuitenkaan ole, vaikka joskus sitä toivoisikin. Se, ettei ole ehkä löytänyt työmarkkinoilta tyydyttävää työtä, vaan vaihtaa palkkatyön suurpeheen emännyyteen ei ole millään tavalla tuomittavaa. Pitää vain olla varma, että jaksaa ja on keskimääräistä kerkiävämpi ihminen. En suosittele laiskalle tai edes kovin mukavuudenhaluiselle luopumista palkkatyöstä ja ryhtymistä suurperheen äidiksi.


      • kuitenkaan...
        mistä tiedät kun et käy töissä kirjoitti:

        Liki samat kotityöt siellä odottaa vaikka onkin ollut päivällä työssä. Ei pyykit pese itseään, ei ripustaudu narulle, eikä sility, ainakaan meillä. Jääkaappi ei täyty itsekseen, perunat ei peseydy, kuoriudu eikä keity, puhumattakaan salaatista, joka pilkkoutuisi itsekseen, tai astioista, jotka tiskaisivat itsensä ja hyppisivät vielä pyyhkeen kautta kaapin hyllyille.
        Olen ollut kotona kun lapset oli pieniä, kyllä oli paremmin aikaa tehdä pakolliset kuviot, imurikin oli esillä lähes joka päivä, tavarat järjestyksessä ja pyykit pestyinä ja siisteinä kaapeissa. Nyt on vähän kiire, asiat tehdään kun ehditään. Silti en olis halunnu suurperhettä enkä jäädä kotiin, lojumaan/toimimaan/ihan miten vaan

        ..tee kaikkea sitä, minkä tekisit jos olisit kotona?
        Tuskin illalla enää teet lounasta tai päivävälipalaa illallisen ja iltapalan lisäksi. Entä syökö teillä lapset esim.päiväkodissa aamupalan? Teetkö usein työn päälle ruuan, jonka valmistamiseen menee esim.2 tuntia?
        Eikö kannattaisi käydä työmatkalla kaupassa, ettei sinne erikseen tarvitse lähteä?
        Uskotko, että koti likaantuu ja sotkeentuu erilailla kun siellä asutaan n.9tuntia päivässä enemmän?
        Sinulla ei siis ole suurperhettä kirjoituksestasi päätellen. Oletko kenties niitä ihmisiä, että siinähän nuo menee oli sitten lapsia 2 tai 4?


      • Anonyymi
        ajatellut kirjoitti:

        että jotkut suurperheen äidit vaan tykkäävät vetää lonkkaa kotona, ku työelämä ei oikein maistu. hyvä kun joku sen rehellisesti myönsi.

        En usko että suurperheen äidit ehtii vetämään lonkkaa mitenkään kun ei tahtonut pikkuperheenkään äiti aina ehtiä .


    • Lindaliina

      Eksyin eka kertaa tälle palstalle ja heti ihmetys heräsi, että miten joitakin voi vaivata miksi hankitaan paljon lapsia. Yhteenvetona eri palstoja lukeneena on siis että ei ole oikein jos on paljon lapsia, mutta ei sekään ettei halua lapsia. Eli pitäisi olla "ruodussa" ja korkeintaan hankkia pari lasta.

      En jaksa kuin ihmetellä ihmisten asennetta.

      Suurperheiden arjen pyöritys on aivan eri luokkaa kuin esim. minulla yhden lapsen äidillä. Kehdataan sitten vielä väittää, et kotona lonkkaa vedetään. Eihän sitä pysty vetämään edes tuon yhden lapsen kanssa :)

      Mielestäni ei ole mitään syytä perustella miksi lapsia on minkäkin verran ja en usko, että suurperheissä lapset ovat huomiota vailla. Enemmänkin ajattelen, että taitaa olla vaikea olla hetki omissa ajatuksissa, niin aikuisten kuin lasten :)

      Hauskaa kesää niin suurperheille kuin muillekin :)

      • ihmettelen--

        noita 10 lapsen perheitä. naapurissa asuu muutama ja niiden lapset hyppää meillä jatkuvasti. jos tulevat ruoka-aikaan, istuvat kysymättä pöytään. ei puhettakaan, että kysyttäisiin, saako tulla. itse kun ei ihan joka ilta jaksaisi katsoa ja kuunnella muksujen riehuntaa. monta kertaa ollaan oltu esim lähdössä harrastuksiin, kun nämä pöllähtävät pihalle. kun sitten olen nätisti selittänyt, että lapset lähtee nyt harjoituksiin, tulkaa toisella kertaa, sanovat nämä, että me tullaan mukaan. hekin tykkäisivät pelata jalkkista ja käydä yleisurheiluharkoissa, äiti on sanonut, että voi... haloo, he vaan tulisivat ohjattuihin harjoituksiin minun kyydillä eikä puhettakaan että maksaisivat salimaksut, lisenssit tai muutakaan...

        monta kertaa nämä 8-12 vuotiaat raahaavat mukanaan parivutotiaita pikkusisaruksia. sitten ne jätetään pihalle yksin ilman valvontaa, ja kukas sitten lopuksi niitä pieniä katsoo? no minä tietysti...

        kun olen äideilleen tästä puhunut, vastasi yksi, että "ei sitten tupata, kun ei tykätä", toinen vastasi, että "ei kai lapsista nyt mitään huolta oo, siellä ne menevät muiden mukana" yksi oli asiallinen ja lupasi kysyä tästälähin, ollaanko meillä kotona.


      • jaatinen
        ihmettelen-- kirjoitti:

        noita 10 lapsen perheitä. naapurissa asuu muutama ja niiden lapset hyppää meillä jatkuvasti. jos tulevat ruoka-aikaan, istuvat kysymättä pöytään. ei puhettakaan, että kysyttäisiin, saako tulla. itse kun ei ihan joka ilta jaksaisi katsoa ja kuunnella muksujen riehuntaa. monta kertaa ollaan oltu esim lähdössä harrastuksiin, kun nämä pöllähtävät pihalle. kun sitten olen nätisti selittänyt, että lapset lähtee nyt harjoituksiin, tulkaa toisella kertaa, sanovat nämä, että me tullaan mukaan. hekin tykkäisivät pelata jalkkista ja käydä yleisurheiluharkoissa, äiti on sanonut, että voi... haloo, he vaan tulisivat ohjattuihin harjoituksiin minun kyydillä eikä puhettakaan että maksaisivat salimaksut, lisenssit tai muutakaan...

        monta kertaa nämä 8-12 vuotiaat raahaavat mukanaan parivutotiaita pikkusisaruksia. sitten ne jätetään pihalle yksin ilman valvontaa, ja kukas sitten lopuksi niitä pieniä katsoo? no minä tietysti...

        kun olen äideilleen tästä puhunut, vastasi yksi, että "ei sitten tupata, kun ei tykätä", toinen vastasi, että "ei kai lapsista nyt mitään huolta oo, siellä ne menevät muiden mukana" yksi oli asiallinen ja lupasi kysyä tästälähin, ollaanko meillä kotona.

        no kuulosti tutulta. itellä asuu naapurissa 7 lapsinen perhe ja muksut ravaa meillä jatkuvasti. ja aina sopivasti tulevat ruoka-aikaan ja pöytään syömään "kun äiti ei kuulemma tee muuta ku lämmittää maksalaatikkoa". ja aina kun ovat meillä käyvät puolen tunnein välein kertomassa että heillä on nälkä. äitinsä näen usein kuistilla tupakalla, en koskaan lasten kanssa pihalla. mutta jos meiltä joku on pihalla, pukataam äkkiä pienemmätkin ulos. luottavat kai, että me katsotaan.

        aika lailla resuisina ja likaisina kulkevat. että tämmöistä suurperheen huolenpito.


      • Marisa
        ihmettelen-- kirjoitti:

        noita 10 lapsen perheitä. naapurissa asuu muutama ja niiden lapset hyppää meillä jatkuvasti. jos tulevat ruoka-aikaan, istuvat kysymättä pöytään. ei puhettakaan, että kysyttäisiin, saako tulla. itse kun ei ihan joka ilta jaksaisi katsoa ja kuunnella muksujen riehuntaa. monta kertaa ollaan oltu esim lähdössä harrastuksiin, kun nämä pöllähtävät pihalle. kun sitten olen nätisti selittänyt, että lapset lähtee nyt harjoituksiin, tulkaa toisella kertaa, sanovat nämä, että me tullaan mukaan. hekin tykkäisivät pelata jalkkista ja käydä yleisurheiluharkoissa, äiti on sanonut, että voi... haloo, he vaan tulisivat ohjattuihin harjoituksiin minun kyydillä eikä puhettakaan että maksaisivat salimaksut, lisenssit tai muutakaan...

        monta kertaa nämä 8-12 vuotiaat raahaavat mukanaan parivutotiaita pikkusisaruksia. sitten ne jätetään pihalle yksin ilman valvontaa, ja kukas sitten lopuksi niitä pieniä katsoo? no minä tietysti...

        kun olen äideilleen tästä puhunut, vastasi yksi, että "ei sitten tupata, kun ei tykätä", toinen vastasi, että "ei kai lapsista nyt mitään huolta oo, siellä ne menevät muiden mukana" yksi oli asiallinen ja lupasi kysyä tästälähin, ollaanko meillä kotona.

        Laita lapset kotiin, jos et jaksa heitä.
        En minä ainakaan päästä kotiini ketään, jos siitä on meille liikaa vaivaa, eikä kukaan ole väkisten tullut tähän mennessä.
        Jos joku istuu ruokapöytään sanot, että teillä nyt syödään voisitko siirtyä pois.

        Oletko totuttanut lapset siihen, että teillä saa ruokaa?
        Lapset pian tottuvat, niin ison kuin pienenkin perheen.

        Eikä teidän tarvi ottaa vieraita lapsia harrastuksiin.

        Herranjestas sentään, ettäkö te osaa puhua näille lapsille, vaan täällä valitatte (jotkut)
        MINÄ PÄÄTÄN omassa kodissani ketä meillä käy ja kuinka usein.

        Minä varaan ruuan omalle perheelleni, mutta meillä voi joskus syödä vierskin lapsi, jos siitä tämän äidin kanssa sovitaan erikseen


      • ihmettelen--
        Marisa kirjoitti:

        Laita lapset kotiin, jos et jaksa heitä.
        En minä ainakaan päästä kotiini ketään, jos siitä on meille liikaa vaivaa, eikä kukaan ole väkisten tullut tähän mennessä.
        Jos joku istuu ruokapöytään sanot, että teillä nyt syödään voisitko siirtyä pois.

        Oletko totuttanut lapset siihen, että teillä saa ruokaa?
        Lapset pian tottuvat, niin ison kuin pienenkin perheen.

        Eikä teidän tarvi ottaa vieraita lapsia harrastuksiin.

        Herranjestas sentään, ettäkö te osaa puhua näille lapsille, vaan täällä valitatte (jotkut)
        MINÄ PÄÄTÄN omassa kodissani ketä meillä käy ja kuinka usein.

        Minä varaan ruuan omalle perheelleni, mutta meillä voi joskus syödä vierskin lapsi, jos siitä tämän äidin kanssa sovitaan erikseen

        sanoa 8 vuotiaalle, joka istuu pöytään ja sanoo, että "kauhea nälkä, äiti ei laittanut tänään mitään ruokaa, kun se nukkuu, kun uusi vauva itki yöllä..." että meepäs sinä pois, me syödään nyt? minä en ilkeä. ja äitikin voi silloin nukkua, kun isommat ovat tullet koulusta ja vahtivat vauvaa...

        harrastuksiin en ole ottanut, mutta silloin nämä lapset selittävät, että ÄITI on sanonut, että kyllä te voitte mennä mukaan... minulta ei ole kukaan kysynyt.

        eli puhua osataan, mutta kun näiden lasten kotoa annetaan neuvoja, että menkää sinne, siellä huolletaan, siellä viedään uimaan, siellä saa ruokaa... kiellä se sitten pikkuiselta.

        tuntuu ihan siltä, että jotkut suurperheelliset pukkaavat lapsia maailmaan kiihtyvällä vauhdilla ja sitten kuvittelevat, että toiset pitävät heistä huolta, koska he ovat SUURPERHEEN äitejä ja sen takia mielestään niin kovin yleviä, hyviä ja erikoisia.


      • Marisa
        ihmettelen-- kirjoitti:

        sanoa 8 vuotiaalle, joka istuu pöytään ja sanoo, että "kauhea nälkä, äiti ei laittanut tänään mitään ruokaa, kun se nukkuu, kun uusi vauva itki yöllä..." että meepäs sinä pois, me syödään nyt? minä en ilkeä. ja äitikin voi silloin nukkua, kun isommat ovat tullet koulusta ja vahtivat vauvaa...

        harrastuksiin en ole ottanut, mutta silloin nämä lapset selittävät, että ÄITI on sanonut, että kyllä te voitte mennä mukaan... minulta ei ole kukaan kysynyt.

        eli puhua osataan, mutta kun näiden lasten kotoa annetaan neuvoja, että menkää sinne, siellä huolletaan, siellä viedään uimaan, siellä saa ruokaa... kiellä se sitten pikkuiselta.

        tuntuu ihan siltä, että jotkut suurperheelliset pukkaavat lapsia maailmaan kiihtyvällä vauhdilla ja sitten kuvittelevat, että toiset pitävät heistä huolta, koska he ovat SUURPERHEEN äitejä ja sen takia mielestään niin kovin yleviä, hyviä ja erikoisia.

        taitaisi iljetä, jos tosiaan noin on.

        Meidän pojalla on suurperheen lapsia kavereina, (naapurustossa on myös suurperheitä) mutta sanon ettei KOSKAAN ole lapsia yritetty työntää meidän mukaan tai meille syömään. Ovat huolehtineet itse lapsistaan.
        Periaatteena on kuitenkin, että jokainen huolehtii omasta jälkikasvustaan.


      • Miina
        Marisa kirjoitti:

        taitaisi iljetä, jos tosiaan noin on.

        Meidän pojalla on suurperheen lapsia kavereina, (naapurustossa on myös suurperheitä) mutta sanon ettei KOSKAAN ole lapsia yritetty työntää meidän mukaan tai meille syömään. Ovat huolehtineet itse lapsistaan.
        Periaatteena on kuitenkin, että jokainen huolehtii omasta jälkikasvustaan.

        Hyvillä perheillä on esim säännölliset ruoka-ajat, eivätkä heidän lapsensa kulje naapureissa.

        Apua suuret perheet kyllä kaipaisivat enemmän. Nykyäään ei enää saa esim kodinhoitajaa ollenkaan, oli perhe sitten miten suuri hyvänsä, kun on niin paljon huollettavia vanhuksia. Nykyiset keski-ikäiset saisivat paremmin huolehtia vanhemmistaan ja muista vanhoista sukulaisistaan, niin että kodinhoitoapua riittäisi myös perheille.


      • äiti4
        Miina kirjoitti:

        Hyvillä perheillä on esim säännölliset ruoka-ajat, eivätkä heidän lapsensa kulje naapureissa.

        Apua suuret perheet kyllä kaipaisivat enemmän. Nykyäään ei enää saa esim kodinhoitajaa ollenkaan, oli perhe sitten miten suuri hyvänsä, kun on niin paljon huollettavia vanhuksia. Nykyiset keski-ikäiset saisivat paremmin huolehtia vanhemmistaan ja muista vanhoista sukulaisistaan, niin että kodinhoitoapua riittäisi myös perheille.

        tosissasi että suurperheisille tarvitsisi antaa vielä kodinhoitaja avuksi. Jos kuule pukkaa tänne muksuja solkenaan niin kyllä saavat itse hoitaakin. Vanhukset tarvitsevat kodinhoitajansa. Pöyristyttävää tekstiä sinun kirjoituksesi.Liukuhihna synnyttäjien lapsilisätkin olisi leikattava puoleen, katotaan sen jälkeen miten käy.Suurperheissä ei ole muut onnellisia kun vanhemmat, lapset usein kärsii huomion puutteesta sitä vaan ei myönnetä. Ei suurperheen lapset roiku naapureiden ruokapöydissä jos ei heillä ole nälkä. Joku voisi tehdä kyselyn suurperheiden lapsille, sitten selviäisi missä mennään.


      • Miina
        äiti4 kirjoitti:

        tosissasi että suurperheisille tarvitsisi antaa vielä kodinhoitaja avuksi. Jos kuule pukkaa tänne muksuja solkenaan niin kyllä saavat itse hoitaakin. Vanhukset tarvitsevat kodinhoitajansa. Pöyristyttävää tekstiä sinun kirjoituksesi.Liukuhihna synnyttäjien lapsilisätkin olisi leikattava puoleen, katotaan sen jälkeen miten käy.Suurperheissä ei ole muut onnellisia kun vanhemmat, lapset usein kärsii huomion puutteesta sitä vaan ei myönnetä. Ei suurperheen lapset roiku naapureiden ruokapöydissä jos ei heillä ole nälkä. Joku voisi tehdä kyselyn suurperheiden lapsille, sitten selviäisi missä mennään.

        Silloin joskus, kun perheitä ja lapsia vielä arvostettiin. Äideillä oli oikeus saada kodinhoituapua sairastaessaan tai raskauden loppuaikana ja lapsivuodeaikana.

        Minun lapsuudessani 50-luvulla suurissa perheissä oli usein myös kotiapulainen vaikka äiti oli kotiäiti. Olen seitsemänlapsisesta perheestä. Äiti oli kotiäiti, ja kun olimme pieniä kotonani työskenteli aina myös kotiapulainen tai kotisisarharjoittelija. Nämä Väestöliiton kotisisaret toimivat myöhemmin kunnallisina kodinhoitajina. He harjoittelijat monilapsisissa helsinkiläisissä herrasperheissä.

        Myöhemmin 1960-luvulla, kun olimme kaikki kouluikäisiä ja vanhimmat jo oppikoululaisia kotiapulainen jäi pois, mutta meillä kävi vielä siivooja kerran viikossa.

        Lapsuuteni oli onnellinen. Saimme tarpeeksi hoivaa ja huolenpitoa. Meillä oli aina siisti koti, hyvää ruokaa säännöllisinä ruoka-aikoina, saimme harrastaa itseämme kiinnostavia asioita eikä meidän vanhempien lasten tarvinnut liikaa hoitaa pikkusisaruksiamme. Kesät vietimme kesähuvilallamme, jonne vanhemmat serkkumme tulivat meidän seuraksemme.

        Minusta on ikävää, kun nykyään ei enää lapsia ja perhe-elämää arvosteta, edes sen vertaa, että kunnat tarjoaisivat suurperheille apua.

        Keski-ikäiset ihmiset saisivat itse huolehtia vanhoista vanhemmistaan ja muista vanhoista sukulaisistaan, ja myös vanhainkotipaikkoja sairaille ja vanhuudenheikoille ikäihmisille saisi olla paljon enemmän. Sillä tavalla kunnat voisivat antaa monilapsisille perheille enemmän kodinhoitoapua.


      • gaselli
        Miina kirjoitti:

        Silloin joskus, kun perheitä ja lapsia vielä arvostettiin. Äideillä oli oikeus saada kodinhoituapua sairastaessaan tai raskauden loppuaikana ja lapsivuodeaikana.

        Minun lapsuudessani 50-luvulla suurissa perheissä oli usein myös kotiapulainen vaikka äiti oli kotiäiti. Olen seitsemänlapsisesta perheestä. Äiti oli kotiäiti, ja kun olimme pieniä kotonani työskenteli aina myös kotiapulainen tai kotisisarharjoittelija. Nämä Väestöliiton kotisisaret toimivat myöhemmin kunnallisina kodinhoitajina. He harjoittelijat monilapsisissa helsinkiläisissä herrasperheissä.

        Myöhemmin 1960-luvulla, kun olimme kaikki kouluikäisiä ja vanhimmat jo oppikoululaisia kotiapulainen jäi pois, mutta meillä kävi vielä siivooja kerran viikossa.

        Lapsuuteni oli onnellinen. Saimme tarpeeksi hoivaa ja huolenpitoa. Meillä oli aina siisti koti, hyvää ruokaa säännöllisinä ruoka-aikoina, saimme harrastaa itseämme kiinnostavia asioita eikä meidän vanhempien lasten tarvinnut liikaa hoitaa pikkusisaruksiamme. Kesät vietimme kesähuvilallamme, jonne vanhemmat serkkumme tulivat meidän seuraksemme.

        Minusta on ikävää, kun nykyään ei enää lapsia ja perhe-elämää arvosteta, edes sen vertaa, että kunnat tarjoaisivat suurperheille apua.

        Keski-ikäiset ihmiset saisivat itse huolehtia vanhoista vanhemmistaan ja muista vanhoista sukulaisistaan, ja myös vanhainkotipaikkoja sairaille ja vanhuudenheikoille ikäihmisille saisi olla paljon enemmän. Sillä tavalla kunnat voisivat antaa monilapsisille perheille enemmän kodinhoitoapua.

        kyllä se on niin, että jos lapsia tekee liukuhihnalta täytyy pystyä ne myös itse huoltamaan. vai vielä kodinhoitajia nuorille, terveille ihmisille. sairaustapaukset ovatkin sitten eri asia.

        ai että keski-ikäisten pitäisi huoltaa vanhat vanehempansa? millähän perusteella? mitähän jos olet itse töissä, asut helsingissä ja sinun pitäisi huoltaa oulussa asuva mummu? siksikö että joku 12-päisen kersalauman nelikymppinen äiti saisi kodinhoitajan? lapsistaan ovat vanhemmat velvollisia (ihan lakisääteisesti) huolehtimaan kunnes ovat 18. vanhemmista huolehtimiseen ei ole kuin eettinen velvollisuus.

        mieti pikkaisen mitä kirjoittelet. jos yksi 15-päinen perhe saa kodinhoitajan siksi, kun äiti ei jaksa, nostan minä ja varmasti moni muukin äläkän. miksi niitä kakaroita pitää pukata maailmaan niin paljon, ettei entistenkään perässä pysy?


      • äiti4
        Miina kirjoitti:

        Silloin joskus, kun perheitä ja lapsia vielä arvostettiin. Äideillä oli oikeus saada kodinhoituapua sairastaessaan tai raskauden loppuaikana ja lapsivuodeaikana.

        Minun lapsuudessani 50-luvulla suurissa perheissä oli usein myös kotiapulainen vaikka äiti oli kotiäiti. Olen seitsemänlapsisesta perheestä. Äiti oli kotiäiti, ja kun olimme pieniä kotonani työskenteli aina myös kotiapulainen tai kotisisarharjoittelija. Nämä Väestöliiton kotisisaret toimivat myöhemmin kunnallisina kodinhoitajina. He harjoittelijat monilapsisissa helsinkiläisissä herrasperheissä.

        Myöhemmin 1960-luvulla, kun olimme kaikki kouluikäisiä ja vanhimmat jo oppikoululaisia kotiapulainen jäi pois, mutta meillä kävi vielä siivooja kerran viikossa.

        Lapsuuteni oli onnellinen. Saimme tarpeeksi hoivaa ja huolenpitoa. Meillä oli aina siisti koti, hyvää ruokaa säännöllisinä ruoka-aikoina, saimme harrastaa itseämme kiinnostavia asioita eikä meidän vanhempien lasten tarvinnut liikaa hoitaa pikkusisaruksiamme. Kesät vietimme kesähuvilallamme, jonne vanhemmat serkkumme tulivat meidän seuraksemme.

        Minusta on ikävää, kun nykyään ei enää lapsia ja perhe-elämää arvosteta, edes sen vertaa, että kunnat tarjoaisivat suurperheille apua.

        Keski-ikäiset ihmiset saisivat itse huolehtia vanhoista vanhemmistaan ja muista vanhoista sukulaisistaan, ja myös vanhainkotipaikkoja sairaille ja vanhuudenheikoille ikäihmisille saisi olla paljon enemmän. Sillä tavalla kunnat voisivat antaa monilapsisille perheille enemmän kodinhoitoapua.

        kaikki suvun vanhukset suurperheille, tuet juoksee ja kodinhoitajan saa kunnalta.Hoitakoon jokainen omat lapsensa itse tai palkatkoon kotiapulaisen. Pienissä maalaispaikoissa on vielä perheitä joissa on isovanhemmat asumassa, näin saa katsos ilmaista lastenhoito apua.Esim. pohjois-savossa on perinteenä että nuoripari muuttaa yleensä miehen kotitaloon jatkamaan esim. karjataloustilaa.Kunnat voisivat avustaa jakamalla ilmaisia ehkäisyvälineitä.


      • sisko

        Täysin samaa mieltä sun kanssas! :)


      • äkäinen
        äiti4 kirjoitti:

        tosissasi että suurperheisille tarvitsisi antaa vielä kodinhoitaja avuksi. Jos kuule pukkaa tänne muksuja solkenaan niin kyllä saavat itse hoitaakin. Vanhukset tarvitsevat kodinhoitajansa. Pöyristyttävää tekstiä sinun kirjoituksesi.Liukuhihna synnyttäjien lapsilisätkin olisi leikattava puoleen, katotaan sen jälkeen miten käy.Suurperheissä ei ole muut onnellisia kun vanhemmat, lapset usein kärsii huomion puutteesta sitä vaan ei myönnetä. Ei suurperheen lapset roiku naapureiden ruokapöydissä jos ei heillä ole nälkä. Joku voisi tehdä kyselyn suurperheiden lapsille, sitten selviäisi missä mennään.

        Tuttavani oli töissä kotipalvelussa ja kerto miten alkoholisteje hyysätään. "halvaantuneellle" alkoholistille mennään tekemään aaamupalat ym valmiit ruuat viedään pöytään. kun kotiapu on lähtenyt tapahtuu ihme herääminen ja eiku alkoon... Lapsiperheet ei saa apua vaikka henki menisi. Itselläkin kokemusta. Vaikka olis sairaalan ylilääkärin lähete ettei äiti pärjää kotona kun on vakava tilapäinen sairaus ja tarvii apua, sekään ei auta.Mieti sitä että vaikka sinulla olisi yksi lapsi voit todella sairastua ja tarvita sitä kodinhoitajaa.Sen mitä suurperheistä tiedän, avun hakeminen on korkea just sen takia että he itsekin ajattelevat että pakko jaksaa ku ollaan ite nämä lapset hommattukkin. Enää en häpeä kirjoituksesi jälkeen pyytää kunnalta kodinhoitajaa, kirjoituksesi sai minut tosi äkäiseksi.


    • luettavaa

      Miten luulette kasvattavanne lapsistanne täysipainoisia hyvänitsetunnon omaavia aikuisia,kun itsellänne on tollanen asenne.
      "kyllä meidän lapset saavat paremman elämän kun teidän...meidän lapsilukumäärä on OIKEA...
      isojenperheiden äidit ovat sitä ja tätä..."

      Todella huvittavaa luettavaa,oletteko oikeesti noin "makarooni katseen omaavia".
      Kyllä ison perheen lapsista voi tulla onnellisia ja kaksilapsisesta perheestä onnettomia.

      Mitä te olette arvostelemaan toisianne!?

      Tuolla on palstoja vaikka kuinka paljon,niin eiköhän sieltä löydy jokaiselle jotain,ettei täällä tartte olla haukkumassa muita.

      Luulen, että suurperheelliset haluis jakaa asioita rakentavsti täällä,eikä olla jatkuvasti haukuttavana.

      Iselläni ei ole ainuttakaan sisarusta ja nyt aikuisena kaipaisin niitä kovasti!

      • äiti4

        syyllistyt itse ihan samaan arvosteluun. Luulempa että suurin osa arvostelioista täällä tietävät mistä kirjoittavat.Jos sinä et asioista tiedä niin älä arvostele arvostelijoita.


    • onnellinen87

      Järkyttävää solvaamista suurperheitä kohtaan. Minulla on 13 sisarusta (yksi kuollut). Meillä on onnelista ja välillä raskastakin, kaikkia rakastetaan ja hoidetaan (jokainen saa ruokaa ja vaatteet on siistejä), otetaan huomioon jokainen. Olisi kamalaa olla ainut lapsi, yleensä silloin saa kaikki periksi, ei opi kunnioittamaan muita lapsia eikä opi tekemään "kotihommia". Meillä kaikki osallistuu pitämään kodista ja sisaruksista huolta. Äiti ja Isä pääsee välillä lomille kun vanhemmat sisarukset ammaa pikkusisaruksia. Äiti ja Isäkin jaksavat sitten loman jälkeen paremmin (vaikka loma olisikin vain parin päivän mittainen).
      Naapurit eivät ole olleet meille vihaisia vaan niin niiden kuin meidän lapset ovat toistemme kotona leikkimässä (sisälle ei saa mennä kuin luvan kanssa!).
      Hyvä puoli suurperheessä on että siellä sisarukset viettävät aikaa toisensa kanssa eikä tarvitse television olla "lapsenvahtina", lapset kun leikkii/pelaa toistensa kanssa ulkoleikkejä ja -pelejä.

      • komentti

        ei voi yleistää yksilapsisiakaan...
        Vaikka olenkin ainut lapsi perheessä,en todellakaan saanut kaikkea ym.

        Se on kyllä totta,että olen jäänyt monesta asiasta paitsi (hyvästä kuin pahastakin),kun en ole omistanut sisaruksia.

        Toivon kaikille isoille ja pienille lapsiperheille ihanaa kesää!

        ps.nyt olen muuten itse tehnyt 6 lasta ja nautin suunnattomasti ison perhee arjesta ja lasten tuomasta rikkaudesta...(lapsetkin muuten kaipaavat nyt tätejä,setiä ja enoja joita heillä ei ole)


      • sun oletukset menee metsään

        Naapurin ainokainen ei todellakaan ole mikään lellitty pelle, joka saa aina tahtonsa läpi. Äitinsä sanoo, mikä pitääkin paikkansa, että kun on yksi lasta ja vanhemmat, molemmilla vanhemmilla on enemmän aikaa pitää silmällä tätä ainokaista, ja joka asia on kuin suurennuslasin alla. Lapsi ei voi koskaan syyttää, että pikkusisko tai -veli teki sen, en minä.
        Tämä pitää paikkansa, lisäksi tämä ainokainen (poika) on myös hyvä kaveri - isoveli - meidän 4 vuotta nuoremmalle neidille. Ehkä hänkin kaipaa pikkusisarusta.


      • Joandra

        Kai olet ottanut huomioon että se ei ole lasten tehtävä pitää sisaruksistaan huolta?
        Minusta on järkyttävää että on sellaisia vanhempia jotka menevät rellestämään lomalle eivätkä vaivaudu hankkimaan ulkopuolista aikuista lastenhoitajaa - tai tässä tapauksessa tarvittaisiin varmaan toinenkin.
        Tee siinä sitten ruokaa kymmenelle päälle, herää yöllä syöttämään perheen vauvoja, vaihda vaipat ja katso samalla ettei tenavat mene ruuvaamaan lieden nappuloita ja polta käsiä.
        Luulisi suurperheen vanhempien tajuavan että kun niitä lapsia pukataan maailmaan niin siinä samalla saa unohtaa kaikki lomat ja oman vapaa-ajan. Kun niitä lapsia rakastetaan niin paljon ja halutaan vielä lisääkin, niin luulisi ettei tee koskaan mieli mennä lomalle, pois lasten luota.


      • suvaitsevaisuutta
        komentti kirjoitti:

        ei voi yleistää yksilapsisiakaan...
        Vaikka olenkin ainut lapsi perheessä,en todellakaan saanut kaikkea ym.

        Se on kyllä totta,että olen jäänyt monesta asiasta paitsi (hyvästä kuin pahastakin),kun en ole omistanut sisaruksia.

        Toivon kaikille isoille ja pienille lapsiperheille ihanaa kesää!

        ps.nyt olen muuten itse tehnyt 6 lasta ja nautin suunnattomasti ison perhee arjesta ja lasten tuomasta rikkaudesta...(lapsetkin muuten kaipaavat nyt tätejä,setiä ja enoja joita heillä ei ole)

        tuo viesti. Paitsi että meillä on lapsia vain 5. Itse on palkattu kodinhoitoapua, että saavat jokainen vuorollaan ihan henkilökohtaista huomiota, vaikka kotona olenkin. Välillä vietetään myös kahdenkeskistä aikaa päivälläkin ihan virkeinä. En kyllä vaihtaisi lasten elämää omaan ainokaisena elooni.
        Samat ennakkoluulot näemmä edelleen, aina saanut kaiken ja muuta huuhaata. Parhaalla ystävättärelläni on vain yksi lapsi, ja voi kuulkaa sanoa, että on sydän paikallaan sekä äidillä että lapsella.

        Ei se lapsiluku ole tae suuntaan, eikä toiseen. Eikä kukaan voi tietää lasten hyvinvointia parin lyhyen nettikirjoituksen perusteella, kuten täällä viisaimmat näyttävät tekevän.

        Lapset on lapsia, jos joku valittaa nälkää naapurin ruokapöydässä, voi se olla vain bluffia. Jos naapurissa tarjottaisi mitä tahansa kalaruokaa kodin karjalanpaistin sijaan, niin kyllä olisi meidänkin pikkulikka niin nälkäinen että... Jos aikuinen on oikein tuttu ja aina ystävällinen, niin sitä saatetaan yrittää huijata samoilla keinoilla kuin äitiä ;) Tai sitten lapsi on viivytellyt ulkona monen pyynnön jälkeen niin, että on korjattu ruoka pois. Eihän sitä kehtaa sitten tunnustaa, että oma moka. Joskus lapset kokeilevat, mihin asti voi vieteriä venyttää.

        Ja kuka tietää, mitä se pienen perheen lapsi puhuu naapurissa? Lapset on lapsia, ei kaikkea pidä uskoa mitä kuulee. Itse kysyn naapurilta, jos ihmetyttää, enkä heti ryhdy passaamaan. Yleensä asioille löytyy ihan luonnollinen selitys.


    • kokemusta on

      Ei koskaan omaa rauhaa, nuoremmat sisarukset kitisevät koko ajan vieressä, ei ole rahaa ostaa nättejä vaatteita, ei omaa huonetta. Kyllä siinä vahvemmankin psyyke murtuu.

    • Huhtiäiti80

      (eikä olla lestadiolaisia eikä muitakaan). Ikähaarukka meillä on 24-37. ja ikinä ei ole ollut pahaa sanottavaa sisaruksien määrästä tai ikäeroista. Ennemminkin olen onnellinen että omaan perheeseen kuuluu kaikenlaisia ihmisiä. Kaikki kun ei olla samannäköisiä eikä samanluontoisia. 3siskoa ja 2veljeä mulla.

      Ja äitille ja isälle nostan hattua siitä että ovat meidät pitäneet aikoinaan kurissa ja nuhteessa :) Vaikkei missään matkailtu tai suuremmin tuhlailtu tai saatu aina mitä olisi halunnu. En valita.

      Äiti ja isä meitä teki siksi kun he lapsistaan niin paljon pitivät :) Kotona eivät maanneet vaan töitä tekivät. (oli silloiset äitiyslomat kyllä)

      Iloista kesää kaikille suurperheellisille :)

    • ole jokaisen

      oma asia montako mukulaa hankkii ja syyt myös???
      jos itse hoitaa muksut ja opettanut niin ettei kylä paikoissa mennä syömään...niin mikä on ongelmasi? itse en ainaakaan vaivaa mukuloillani muita, hoidankin itse niin ei tarvi kenenkään mussuttaa että VIEN hoitopaikkoja!!!!

      • näinhän sitä luulisi

        mutta kun suurin osa suurperheiden muksuista on ihan heitteillejätetty. kersat ravaavat naapureissa riesaksi, hakevat huomiota koulussa (sitä, mitä eivät kotona saa). perheenäidit pukkaavat kersoja liukuhihnalta ja sitten täälläkin kerrotaan uskomattomia juttuja miten lapset elävät jätskillä ja piirakalla. tai sitten vingutaan kodinhoitajia avuksi, kun ei jakseta tai pärjätä. esimerkiksi sukulaiseni eivät saaneet kodinhoitajaa, koska "oli tullut äkillinen tarve 9-lapsiseen perheeseen" ja sukulaiseni tapaus oli seuraava: mies sairasti syöpää, oli saattohoidossa kotona, todella heikossa kunnossa. vaimo oli loukannut selkänsä ja jalkansa ja oli pyörätuolissa (sisällä pärjäsi kepeillä). ja satuin tuntemaan tämän perheen joka kodinhoitajan sai: äiti avuton homssu, oli syntynyt vauva ja äiti ei pärjännyt yksin, kun kurittomat kersat sotkivat taloa ja pihaa ja eivät ruokaa saaneet, kun "äiti ei jaksanut laittaa". ja kuinka moni tässäkin keskustelussa on kertonut tekevänsä lapsia, "Kun töissä on niin tylsää".


      • 7 lapsen äiti
        näinhän sitä luulisi kirjoitti:

        mutta kun suurin osa suurperheiden muksuista on ihan heitteillejätetty. kersat ravaavat naapureissa riesaksi, hakevat huomiota koulussa (sitä, mitä eivät kotona saa). perheenäidit pukkaavat kersoja liukuhihnalta ja sitten täälläkin kerrotaan uskomattomia juttuja miten lapset elävät jätskillä ja piirakalla. tai sitten vingutaan kodinhoitajia avuksi, kun ei jakseta tai pärjätä. esimerkiksi sukulaiseni eivät saaneet kodinhoitajaa, koska "oli tullut äkillinen tarve 9-lapsiseen perheeseen" ja sukulaiseni tapaus oli seuraava: mies sairasti syöpää, oli saattohoidossa kotona, todella heikossa kunnossa. vaimo oli loukannut selkänsä ja jalkansa ja oli pyörätuolissa (sisällä pärjäsi kepeillä). ja satuin tuntemaan tämän perheen joka kodinhoitajan sai: äiti avuton homssu, oli syntynyt vauva ja äiti ei pärjännyt yksin, kun kurittomat kersat sotkivat taloa ja pihaa ja eivät ruokaa saaneet, kun "äiti ei jaksanut laittaa". ja kuinka moni tässäkin keskustelussa on kertonut tekevänsä lapsia, "Kun töissä on niin tylsää".

        Kyllä meillä on asiat toisinpäin. Meillä on tapana syödä viideltä ja naapurin lapset ovat meillä syömässä ( ovat kaksilapsisia).Meillä ei kuulemma lapsi tai kaksi tunnu missään lisänä päydässä. Kun kuitenkin suurelle porukalle ruokaa tehdään. Lasten omat vanhemmat ovat vielä töissä tai harrastamassa. Ruokaa ei heillä laiteta viikolla ja viikonloppuna tilataan pizzaa. Kyllä meidän lapsilla on tiukemmat säännöt, koska on eri-ikäisiä ja ei voi tulla miten vaan, koska pienet menevät nukkumaan aikaisemmin.Naapurin lapsetkin meillä viihtyvät, kun omaan kotiin ei saa kavereita viedä kun vanhemmat eivät ole kotona tai ovat väsyneitä. Omani olen kotona hoitanut ja hyvin ollaan pärjätty. Kaikkea ei saa mutta kuka nyt saakaan. Siihenkin on hyvä oppia.
        Hyvää kesää niin suurille kuin pienille perheille.


      • suurperheen mude
        näinhän sitä luulisi kirjoitti:

        mutta kun suurin osa suurperheiden muksuista on ihan heitteillejätetty. kersat ravaavat naapureissa riesaksi, hakevat huomiota koulussa (sitä, mitä eivät kotona saa). perheenäidit pukkaavat kersoja liukuhihnalta ja sitten täälläkin kerrotaan uskomattomia juttuja miten lapset elävät jätskillä ja piirakalla. tai sitten vingutaan kodinhoitajia avuksi, kun ei jakseta tai pärjätä. esimerkiksi sukulaiseni eivät saaneet kodinhoitajaa, koska "oli tullut äkillinen tarve 9-lapsiseen perheeseen" ja sukulaiseni tapaus oli seuraava: mies sairasti syöpää, oli saattohoidossa kotona, todella heikossa kunnossa. vaimo oli loukannut selkänsä ja jalkansa ja oli pyörätuolissa (sisällä pärjäsi kepeillä). ja satuin tuntemaan tämän perheen joka kodinhoitajan sai: äiti avuton homssu, oli syntynyt vauva ja äiti ei pärjännyt yksin, kun kurittomat kersat sotkivat taloa ja pihaa ja eivät ruokaa saaneet, kun "äiti ei jaksanut laittaa". ja kuinka moni tässäkin keskustelussa on kertonut tekevänsä lapsia, "Kun töissä on niin tylsää".

        kaikkia suurperheitä samaan muottiin.meillä kuusi lasta,viimeisintä odotin jouluna viimeisilläni, joulu siivon jätin vähemmälle ja leivottu ei muuta kun torttuja.apua olisin voinut pyytää, mutta en joteski vaan ilenny.aina oon ite pärjänny. eikä todellakaan mukulat käy naapurissa syömässä...päin vaston meillä kaverit mielellään syö leipää yms...ärsyttää tälläinen kun kakki suurperheelliset leimataan samaan kastiin. (ja kyllä ne muutkin lapset hakee huomioo koulussa) tuttava perheessä,poika sai isin ja pikku sisaren...huomio haettava muualta, oli äidin ainut silmäterä siihen asti...joten ei yleistetä =))


      • Erilaisuus on rikkautta
        suurperheen mude kirjoitti:

        kaikkia suurperheitä samaan muottiin.meillä kuusi lasta,viimeisintä odotin jouluna viimeisilläni, joulu siivon jätin vähemmälle ja leivottu ei muuta kun torttuja.apua olisin voinut pyytää, mutta en joteski vaan ilenny.aina oon ite pärjänny. eikä todellakaan mukulat käy naapurissa syömässä...päin vaston meillä kaverit mielellään syö leipää yms...ärsyttää tälläinen kun kakki suurperheelliset leimataan samaan kastiin. (ja kyllä ne muutkin lapset hakee huomioo koulussa) tuttava perheessä,poika sai isin ja pikku sisaren...huomio haettava muualta, oli äidin ainut silmäterä siihen asti...joten ei yleistetä =))

        En kyllä yhtään ymmärrä tollasta!!
        Eikö se ole täysin jokaisen oma asia montako lasta perheessä on!? Harmittaa tollanen käytös. Mielipiteeseenhän on jokaisella oikeus, mutta...tarviiko silti ihmisiä arvostella sen takia. itselläni on 15 sisarusta, enkä todellakaan koe jääneeni paitsi mistään!! Vaatteita, ruokaa ja leluja olen aina saanut. Tyhmää yleistää, että KAIKKI suurperheiden lapset ovat sellaisia ja tällaisia.
        Arvostakaa erilaisuutta!


      • 6 lapsen äiti
        7 lapsen äiti kirjoitti:

        Kyllä meillä on asiat toisinpäin. Meillä on tapana syödä viideltä ja naapurin lapset ovat meillä syömässä ( ovat kaksilapsisia).Meillä ei kuulemma lapsi tai kaksi tunnu missään lisänä päydässä. Kun kuitenkin suurelle porukalle ruokaa tehdään. Lasten omat vanhemmat ovat vielä töissä tai harrastamassa. Ruokaa ei heillä laiteta viikolla ja viikonloppuna tilataan pizzaa. Kyllä meidän lapsilla on tiukemmat säännöt, koska on eri-ikäisiä ja ei voi tulla miten vaan, koska pienet menevät nukkumaan aikaisemmin.Naapurin lapsetkin meillä viihtyvät, kun omaan kotiin ei saa kavereita viedä kun vanhemmat eivät ole kotona tai ovat väsyneitä. Omani olen kotona hoitanut ja hyvin ollaan pärjätty. Kaikkea ei saa mutta kuka nyt saakaan. Siihenkin on hyvä oppia.
        Hyvää kesää niin suurille kuin pienille perheille.

        Meillä myös suurperheessä on säännölliset ruoka-ajat ja perusrutiinit saunailtoineen ja muine perhejuttuineen. Meillä naapurin lapset tupsahtavat vähän väliä oviaukkoon kurkistelemaan ruokapöytään kun oma äiti "nukkuu". Ovat nälissään kun heillä syödään vasta illansuussa valmispizzaa kun isä tulee kotiin. Useammin kuin kerran Juhannustulilla omassa pihassa naapurinlapsille on haettu meidän lasten takkeja lämmikkeiksi kun vanhempansa ovat "menneet nukkumaan" ja lukinneet lapset paitasillaan ulos. On odoteltu aamun sarastusta ja vanhempien heräämistä. Uutena vuotena naapurin lapset seisovat joukon jatkona ampumassa raketteja. Koskaan eivät vanhemmat ole kysyneet sopiiko meidän malliin, että lapset "unohtuvat" meille tai yleensä kommentoineet tilanteita mitenkään.


    • vastauksia

      että miksi. joku höpisi rakkaudesta lapsiin tai muuta, mutta eipä kukaan osaa kertoa, miksi täytyy lisääntyä niin, että perheen kuljettamiseen tarvitaan pikkubussi ja taloksi kartano.

      en minäkään ymmärrä, miksi pitää perustaa suurperheitä. ja te, joilla on 5 tai 6 lasta, ETTE ole varsinainen suurperhe, vaikka määritelmä siitä 5 lapsesta alkaisikin. todellinen suurperhe on semmoinen, jolla lapsiluku alkaa jostakin 8 tietämillä eivätkä meinaa lopettaa siihenkään.

      jos joku 12 lapsen äiti väittää, että hänen lapsensa saavat yhtä lailla aikaa ja huomiota kuin vaikka 4 lapsen perheessä, niin puhuu potaskaa. todistakaa se. eiväthän nuo usein edes tiedä missä lapsensa ovat. viime viikolla oli 12-lapsisen perheen 2 poikaa meillä synttäreillä. synttärit olivat alkaneet klo 16 ja klo 19 olivat kaikki muut lähteneet paitsi nämä 2 poikaa. kello tuli 21.30 ja minä soitin kotiinsa. siellä sanottiin, että "sielläkö ne ovatkin. kuulkaa, voisitteko TE tuoda pojat kotiin, kun minulla on mehunkeitto vähän kesken?" ilmoitin etten voi, mies on työmatkalla, enkä jätä lapsia päineen kotiin, pienin nukkui jo... pojat kävelivät 4 km matkan...

      • blommor

        Tässäkin taas typerä yleistys. Saa sen kuvan, aivan kuin kaikkien suurperheiden lapset juoksentelisivat missä sattuu. -Niin ei ole. Onko se tosiaankaan keneltäkään muulta pois, jos jossain perheessä on enemmän lapsia. -Ei ole!!
        Tarvineeko sitä mitenkään selitellä, jos on suurperhe. -Täysin jokaisen perheen oma asia.
        Miksi ihmetellään suuria perheitä? Yhtälailla kaikki voisivat kysellä yksilapsisen perheen äidiltä: "Miksi teillä on vain yksi lapsi?" Ei niitä yksilapsisia perheitä ihmetellä yhtään..


      • Mars
        blommor kirjoitti:

        Tässäkin taas typerä yleistys. Saa sen kuvan, aivan kuin kaikkien suurperheiden lapset juoksentelisivat missä sattuu. -Niin ei ole. Onko se tosiaankaan keneltäkään muulta pois, jos jossain perheessä on enemmän lapsia. -Ei ole!!
        Tarvineeko sitä mitenkään selitellä, jos on suurperhe. -Täysin jokaisen perheen oma asia.
        Miksi ihmetellään suuria perheitä? Yhtälailla kaikki voisivat kysellä yksilapsisen perheen äidiltä: "Miksi teillä on vain yksi lapsi?" Ei niitä yksilapsisia perheitä ihmetellä yhtään..

        minulla on kaksi lasta, koska koen, että näin minulla riittää MOLEMMILLE aikaa, lapset saavat harrastaa MOLEMMAT haluamaansa, koska ehdin kuskaamaan MOLEMPIA. ehdin myös auttaa MOLEMPIA läksyissä, antaa kahdenkeskistä aikaa ja vaikka mitä. ehkä joskus olemme 3 tai 4--lapsinen perhe, mutta nyt on hyvä näin.

        nämä monilapsiset eivät esim saa harrastaa mitä haluavat, koska kenenkään aika riitä harrastuksiin viemisiin. pojallani on kaveri tämmöisestä isosta perheestä. kovin haikeasti poika usein katselee poikani palkintokaappia ja kertoo, että hänkin haluaisi urheilla ja kilpailla...


      • kerran
        Mars kirjoitti:

        minulla on kaksi lasta, koska koen, että näin minulla riittää MOLEMMILLE aikaa, lapset saavat harrastaa MOLEMMAT haluamaansa, koska ehdin kuskaamaan MOLEMPIA. ehdin myös auttaa MOLEMPIA läksyissä, antaa kahdenkeskistä aikaa ja vaikka mitä. ehkä joskus olemme 3 tai 4--lapsinen perhe, mutta nyt on hyvä näin.

        nämä monilapsiset eivät esim saa harrastaa mitä haluavat, koska kenenkään aika riitä harrastuksiin viemisiin. pojallani on kaveri tämmöisestä isosta perheestä. kovin haikeasti poika usein katselee poikani palkintokaappia ja kertoo, että hänkin haluaisi urheilla ja kilpailla...

        ÄLÄ YLEISTÄ KAIKKIA samaan kastiin!!!! Kaikkia EI tarvitse kuskata harrastuksiin...asutaan sellaisessa pitäjässä, missä on monipuolisia harrastuksia ja muksut osaa itsekkin mennä niihin.Pidemmälläkin on käyty, eikä ongelmaa ole ollut! jos yhdessä tuttava "suurperheessä" on joku pielessä....se ei tarkoita sitä että pitää joka helekatin suurperhe tuomita samaan kastiin!!!
        moni suurperheen äiti hoitaa hommansa kunnialla läpi, moni saa hattua nostaa suurperheen äidille joka saa pidettyä perheen palikat koossa, kun esim yhden tai kahden lapsen kanssa painiskeleva äiti ihmettelee...miten pärjää viiden kanssa kun kahdenki kanssa on ongelmia...


      • 7 lasta
        Mars kirjoitti:

        minulla on kaksi lasta, koska koen, että näin minulla riittää MOLEMMILLE aikaa, lapset saavat harrastaa MOLEMMAT haluamaansa, koska ehdin kuskaamaan MOLEMPIA. ehdin myös auttaa MOLEMPIA läksyissä, antaa kahdenkeskistä aikaa ja vaikka mitä. ehkä joskus olemme 3 tai 4--lapsinen perhe, mutta nyt on hyvä näin.

        nämä monilapsiset eivät esim saa harrastaa mitä haluavat, koska kenenkään aika riitä harrastuksiin viemisiin. pojallani on kaveri tämmöisestä isosta perheestä. kovin haikeasti poika usein katselee poikani palkintokaappia ja kertoo, että hänkin haluaisi urheilla ja kilpailla...

        Meillä on 7 lasta 2 poikaa ja 5 tyttöä iät 8-17v. Kyllä meillä kaikki lapset harrastavat. Vanhin poika jalkapalloa jo 12 vuotta, pelaa 1 lohkossa (nuorten)eli harkkoja 5-6 viikossa pelit, pelit käydään pääsääntöisesti katsomassa ja toinenkin poika pelaa jalkapalloa, harkat 3xviikossa, kolme tyttöä ratsastaa ja yksi harrastaa rytmistä voimistelua 2x viiikossa ja yksi koripalloa. Kaikkia on keritty viedä harrastuksiin, kieltämätta tyttöjen yhteinen ratsastus aika auttaa asiaa. Autan myös lapsia läksyissä tarpeen mukaan. Lapset ovat pärjänneet hyvin ja vanhin lukiossa ja toinen menossa. Ovat saaneet stipendiä ja hymypatsasta. Mielestäni koulu on lasten työtä ja yksi harrastus riittää, että kerkiää myös viettämään vapaa-aikaa.
        Se miksi meillä on monta lasta on tietoinen oma valinta, paitsi että kuopukset ovat kaksoset ja määrä olisi muuten yksi vähemmän. Hoidan lapset kotona. Ammattikin minulla on ja teen joskus sijaisuuksia, kun siltä tuntuu lasten ollessa jo koulussa. Me olemme siinä hyvässä tilanteessä, että miehellä hyvät tulot ja meillä on iso talo jossa kaikilla lapsilla omat huoneet. Maaseudulta sellaisen saa edullisemmin kuin kaupungista, tosin ei Helsinkiin ole kuin 100km.
        Mielestäni välinpitämättömiä vanhempia on jokaisessa perhekoossa niin yksi- kuin monilapsisissa perheissä. Sen en usko olevan perheen koosta kiinni.


      • 7 lasta
        7 lasta kirjoitti:

        Meillä on 7 lasta 2 poikaa ja 5 tyttöä iät 8-17v. Kyllä meillä kaikki lapset harrastavat. Vanhin poika jalkapalloa jo 12 vuotta, pelaa 1 lohkossa (nuorten)eli harkkoja 5-6 viikossa pelit, pelit käydään pääsääntöisesti katsomassa ja toinenkin poika pelaa jalkapalloa, harkat 3xviikossa, kolme tyttöä ratsastaa ja yksi harrastaa rytmistä voimistelua 2x viiikossa ja yksi koripalloa. Kaikkia on keritty viedä harrastuksiin, kieltämätta tyttöjen yhteinen ratsastus aika auttaa asiaa. Autan myös lapsia läksyissä tarpeen mukaan. Lapset ovat pärjänneet hyvin ja vanhin lukiossa ja toinen menossa. Ovat saaneet stipendiä ja hymypatsasta. Mielestäni koulu on lasten työtä ja yksi harrastus riittää, että kerkiää myös viettämään vapaa-aikaa.
        Se miksi meillä on monta lasta on tietoinen oma valinta, paitsi että kuopukset ovat kaksoset ja määrä olisi muuten yksi vähemmän. Hoidan lapset kotona. Ammattikin minulla on ja teen joskus sijaisuuksia, kun siltä tuntuu lasten ollessa jo koulussa. Me olemme siinä hyvässä tilanteessä, että miehellä hyvät tulot ja meillä on iso talo jossa kaikilla lapsilla omat huoneet. Maaseudulta sellaisen saa edullisemmin kuin kaupungista, tosin ei Helsinkiin ole kuin 100km.
        Mielestäni välinpitämättömiä vanhempia on jokaisessa perhekoossa niin yksi- kuin monilapsisissa perheissä. Sen en usko olevan perheen koosta kiinni.

        lisään edelliseen, että vanhimmalla jolla on monet harkat viikossa niin valmentaja vie häntä usein, koska tämä asuu parin kilometrin päässä ja harkkoihin menossa kuitenkin.


    • Naana-

      Ei ne meidän lapset juokse kylillä puoleen yöhön, ei mene naapuriin syömään tai sotkemaan, eikä tulisi kuuloonkaan että laskisin heidät naapurin vastuulle
      kun en itse jaksaisi vahtia...

      Meidän lapset 1v. 3v. 4v. 6v. 8v. 9v. 11v. ja 13v.
      Asumme aika suurella omakotitaloalueella, mutta meidän talomme ja 4 muun perheen talot ovat tavallaan erillään muista yhtenä rykelmänä, ja lapset meidän perheessä ja näissä muissa viettävät aikaa keskenään , ja leikkivät yhdessä, ja sehän on vain hyvä asia.

      Kuvailen perheitä, niin saatte mieleenne jonkinmoisen kuvan:

      perhe1: vanhemmat tekevät molemmat vuorotyötä.
      Perheessä 2 lasta, 7v. ja 9v.
      Olemme tutustuneet tähän perheeseen hyvin, ja joskus käymme puolin ja toisin kylässä.
      Vanhempien vuorotyön takia he kysyvät n. 2-3 krt kuukaudessa, pääsevätkö lapset meille yöksi.
      en pidä tätä pahana, ja annan lasten olla meillä yötä jos vanhempien kanssa on sovittu, ja meidänkin 8, 9 ja 11v. käy välillä heillä yötä, muttei kyllä ihan niin usein.
      Vanhemmat yllättävät joskus iloisesti kun muksut ovat saaneet olla yötä, tuovat vastaleivottua pullaa, vaippoja, kahvia tms mitä tietävät meidän tarvitsevan, ja he arvostavat suuresti sitä että huolehdimme oman katraamme lisäksi heidän muksuistaan.
      Joskus sanovat ihmettelevänsä suuresti, sillä itse eivät kuulemma aina jaksa omienkaan kanssa, mutta se on ymmärrettävää kun molemmilla on fyysisesti ja henkisesti rankka työ.

      perhe 2: 5 lasta, yh äiti, siivooja.
      Lapset jo aikuisia, paitsi perheen "iltatähti" joka 6v.
      Säälin tätä pikkuista, tämäkun viettää suunnilleen vain yöt kotona, muun ajan naapurustossa.
      Syömässä vain käy kotona, on ujo, eikä ollenkaan sitä tyyppiä että "minäpä tulen teille syömään, ai kun on nälkä", vaan ruoka-aikaan tulee murheellisen näköiseksi ja sanoo että menee syömään myös.
      Meidän lapset on sanoneet, että poika ei saa mitään syötävää silloin, kun hänen 19v. isosiskonsa ei ole yötä kotona. Äiti kuulemma illat klo 18-23 töissä, ja aamulla uudestaan kuulemma noin klo 05.00-8.30.
      Lapsen vahtiminen jää usein kokonaan isosiskon tai isoveljen 22v. huoleksi.
      Minua säälittää tuo poika, ja pyydän pojan tämän kysymättäkin syömään, ja ilatsin varmistan, että pojalla on joku huolehtija kotona.

      perhe 3: 6 lasta, hyvin saman tyylinen perhe kuin mekin, paitsi että lapset kaikki alle koluikäisiä.
      Palkkaavat kuulemma usein lastenhoitajan, ovat sen verran varakkaita. Äiti on kotiäippä (niinkuin minäkin) ja vietämme usein päivällä aikaa jutustellen hiekkalaatikon reunalla kun lapset leikkii.
      Olemme hyviä ystäviä, ja annamme vinkkejä toisillemme ja sitä rataa.
      Lapset ei todellakaan ole heitteillä, ei edes perheen eskarilaisella tytöllä ole lupaa poistua omaa pihaa edemmäs ennenkuin saa luvan, ja äiti on varmistanut, että paikassa mihin menee on aikuinen kotona.

      perhe 4. "teiniäiti" ja "teini-isä" (20 ja 21 v.)
      joilla 3 lasta, 2kk, 1,5v. ja 2,5v.
      Emme ole olleet paljonkaan tekemisissä, kun äiti on ollut koko ajan raskaana siitä ajasta, minkä olemme tunteneet, ja hän viihtyy parhaiten kotona.
      Perhe on suht rikas isän erittäin hyvätuloisen työn takia.
      Kun äiti oli laitoksella synnyttämässä nuorinta, lapset sai olla meillä yötä.

      Huomaatteko, miten erityyppisiä perheitä??
      Mutta missään perheessä lapset ei ole heitteille jätetty, ja kaikki saavat vaatteet ylleen ja ovat puhtaita, eikä vanhemmatkaan ole mitään harmaavarpusia.
      Toisten ihmisten unelmaan kuuluu perhe-elämä ja lapset, toiset viihtyvät paremmin yksin elävinä tai lapsettomana pariskuntana, ja usein on niin, että suurperheellisen on vaikea ymmärtää, miksi joku ei halua saada lapsia, ja vastaavasti yksineläjän voi olla vaikea tajuta, miksi joku haluaa uhrata elämänsä jollekkin niin turhale kuin lapset...

      Eletäänhän kaikki sulassa sovussa, ja kunnioitetaan toisia sellaisina kuin he ovat..
      Vääriä johtopäätöksiä on erittäin helppo tehdä,muistakaa se.
      Emmehän yleistä perheiden koon suhteen, emmekä yleensä muutenkaan?

      Hyvää kesää kaikille äideille, isille, lapsille, pariskunnille, yksineläjille, vanhuksille, yksinhuoltajille ja kaikille!

    • mama the big

      Suurperheellisten luonteenlaatua, ominaisuuksia tai toiminnan motiiveja on vaikea lähteä niputtamaan: On työssäkäyviä, koulutettuja, vähemmän koulutettuja, lihavia, laihoja, liikunnallisia, toiminnallisia, kärsivällisiä ja vähemmän kärsivällisiä. Suurperheellisillä on harvoin sen erikoisempia syitä hankkia lapsia kuin muunkaan kokoisilla perheillä. Uskonnon sanelemat syyt tiuhaan lastensantiin ovat varmaankin yksi syy, mutta yhtä hyvin vanhempien päätös hankkia suuri perhe. Syynä voi olla myös perhesuunnittelu joka perustuu joko uskonnollisiin tai muihin syihin. Suurperheitä voi syntyä myös uusperheiden myötä, ihan miten vain. Pienenä marginaaliryhmänä löytyy suurperheellisistäkin niitä, joilla sosiaaliset ongelmat ovat kasautuneet ja on ajauduttu kaaokseen niin lasten saannin kuin muidenkin asioiden suhteen.

      Suurimmassa osassa suurperheitä lapset ovat kuitenkin toivottuja ja heistä huolehditaan hyvin, kuten perheissä yleensä. Suurperhe ei siltikään, sen enempää kuin pienetkään perheet, takaa sosiaalisten ongelmien poispysymistä. Mielenterveys- ja päihdeongelmat, kadonnut vanhemmuus tai uupumus, ero- tai joku muu kriisi voi kohdata suurperhettä aivan kuten kaikkia muitakin perheitä. Prosentuaalisesti suurperheissä on kuitenkin vähemmän em.ongelmia kuin muissa perheissä. Useimmiten vanhemmat ovat omasta halusta suurperheellisiä ja ovat tehneet elämäntapavalintoja perheen hyväksi.

      Joka tapauksessa oli perhe jättikokoinen tai pieni niin sosiaalisten ongelmien kasaantuminen, ei toivotut raskaudet, työttömyys, ero ja vanhempinen uupumus ovat kurjia juttuja. Lastenhoidon laiminlyöntiä ja pahoinvointia löytyy kaiken kokoisista perheistä. Ikävä kyllä perhekoko ei ennusta sen emempää kuin suojaa miltään näistä.

    • Anonyymi

      Mulla on 6 sisarusta onko se paljon

    • Anonyymi

      70v sitten suurperheiden lapset olivat rääsyläisiä mutta eivät enää nykyaikana , paitsi jotkut äidit
      ei kykene huolehtimaan lapsistaan , kuka milläkin syyllä , Suomi tarvitsee lapsia ettei koko maa täyty muslimi pennuilla, nuokin tekee pentuja
      joka v kun muslimi ei saa ehkäistä, sen kieltää jo Koraanikin , tosin nuo tulee hallitsemaan koko Eurooppaa aikamaan

    • Anonyymi

      No kun lapsia nyt vain sattui syntymään paljon, kun mieheni ei saanut pippeliään pysähtymään naidessaan minua ja minä en sitten osannut lopettaa synnyttämistä kun kerran alkuun pääsin. Sitten vain sattui tapahtumaan niin, että syntyi seitsemät kolmoset, neljät kolmoset, kolmet neloset ja kahdet seitsoset 18 vuoden aikana.

    • Anonyymi

      Loukkaamatta sinua ja kysymystäsi.Tuskin suuriperheisillä on aikaa käydä tällä sivustolla? Tai yleensä perheillä jossa edes 1-2 lasta ja puoliso.Ihan perhe täyttää elämän.Kuin some foorumi illan ratoksi F:B/ Instagram. Ei jää enää aikaa tänne sivusto tulla.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kyllä suoraan

      Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.
      Ikävä
      69
      1970
    2. Voisitko nainen kertoa mulle

      Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun
      Suhteet
      164
      1539
    3. Perustele miksi hän ei

      Ole sopiva sinulle
      Ikävä
      140
      1387
    4. Oisko jii-miehelle jollakin asiaa

      Jos vaikka on jäänyt joku asia sydämen päälle.
      Ikävä
      90
      1308
    5. Miehelle naiselta

      Ajattelen sinua aina, en jaksa enää. Ja luulin, että pidit minusta, mutta silloin olisit tehnyt jotain. Mutta sinä et te
      Ikävä
      49
      1240
    6. Iäkkäät asiakkaat ärsyttävät kaupoissa

      Miksei Kela järjestä palvelua, jolla toimittaisivat ostokset suoraan ikäihmisille? https://www.is.fi/taloussanomat/art-
      Maailman menoa
      273
      1047
    7. Mikä oli nainen

      Paras yhteinen hetkemme niistä pienistä ja vähäisistä.
      Ikävä
      75
      992
    8. Miksi sinulla, nainen

      On niin negatiivinen asenne minuun ja yleensäkin negatiivinen käsitys?
      Ikävä
      110
      957
    9. Olen syvästi masentunut

      En oikein voi puhua tästä kenenkään kanssa. Sillä tavalla että toinen ymmärtäisi sen, miten huonosti voin. Ja se että mi
      Tunteet
      118
      954
    10. Nainen, millainen tilanne oli

      kun huomasit ihastuneesi häneen oikein kunnolla. Missä tapahtui ja milloin
      Ikävä
      49
      777
    Aihe