Että näen vielä 50 v. unia jokainen yö. Otin päivätorkut. Vielä uudelleen urvahtaessa
näin muistettavaa unta.
Iltapäivälläkin kuin hiekkaa silmissä, kesken jääneet unet.
Monet ihmiset eivät juuri näe muistettavia unia!
näin muistettavaa unta.
Iltapäivälläkin kuin hiekkaa silmissä, kesken jääneet unet.
Monet ihmiset eivät juuri näe muistettavia unia!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kaikki näkevät muistettavia unia, mutteivät jää miettimään niiden tarkotusta.
ainakin minä, ja muistan kaikki uneni paremmin kuin normaali elämän.. osittain toi on tehny minut nukkumis riippuvaiseksi eli nukun kaikki vapaa ajan koska unissa pystyn olemaan oma itseni, ja rakastan painajaisia.
Että monet menestyneet ihmiset elävät aivokapasiteetilleen, keskushermostolleen
niin täyspainoista elämää, ettei unielämän tartte kompensoida unien lisäväriefekteillä.
Mut ei se niin mene. Isomummonikin kasvatti maailmaan 9 hienoa kansalaista,
melkein kaatui työnsä ääreen yli 80v
Hän sanoi pitkän ikänsä salaisuudeksi niukkaa maalaisruokaa ja kohtuutta kaikessa.
Mummo näki myös muistettavia unia, osasi tulkita niitä. Uskovainen hieno ihminen.
Kait se on geeneissä - unennäön lahjakin.
Oletkos Mistmare kysynyt Nukkikselta unientulkintoja?
Ihme tyyppi jos painajaisesi jäävät niin iiseiksi, et niitä voi rakastaa.
Kun aikaisemmin näin painajaisia, huusin kuin pistettävä...
Uniaddikti. Mielenkiintoista!
Kerroppa mistä mahtaa johtua semmoset unet"painajaiset" että olet semmosessa paikassa missä et ikinä ole ollu ja näät asiat siitä perspektiivistä siten niinku ne oikeestikkin on esim joissain painajaisissa olen jonku korkean talon katolla (mistä en uskalla tulla alas) ja nään koko kaupungin sen talon katolta niinkuin se oikeesti olisi sieltä katsottuna... voisin vaikka piirtää kuvan kaikkine tuuletus koneineen talojen katoilla.
Näen unia enimmäkseen uppo-oudoissa paikoissa. Talot ja maisemat outoja.
Ihmisetkin usein outoja, omaisetkin paljon nuorempina, eri kokoisina.
Vieraita paikkoja pidän minuuden etsimisen ja sisäisen kehityksen heijastumana.
Itsellä kans valokuvan kaltaisia unipanoraamoja, että niitä muistaa menneiltä vuosiltakin.
Unen ihmisten sanoja ja lauseita muistan hyvin tarkasti.
Esim. isäni sanoi olleensa Puolassa ja oppineensa kielen 3 kk:ssa.
Kolmen päivän jälkeen jouduin pahaan, rampauttavaan onnettomuuteen.
Tämä hämmästytti omaisiani perusteellisesti.
Oltiin ihan reaalimaailmassa,
metsänraivaustyössä. Edesmennyt äitimme "seurasi" työtämme taustalla myhäillen ja meitä lapsiaan katselle monena päivänä.
-Mitä äiti, sanoin lempeästi. Veli luuli, tuon kerrottuani että olin sekoamassa - itse, että
lähtö voi olla lähellä.
Sehän oli valtavan positiivinen juttu minulle. Kädet puuskassa, hymyillen
valtavan onnellisen näköisenä hän katseli taustalla.