kuinka paljon nainen tarvitsee rasvaa päivässä et pysyy kondiksessa,ja haluaisin konkreettisen esimerkin!!ite karsinu minimiin ja joskus ei tuu oikee mitää muuta rasvansaantia päivässä ku margariini leivänpäällä ja seki 28%kasvirasvalevitettä.konkreettisen esimerkin rasvan määrästä vois joku laittaa niin et kuinka monta tl tulis olla margariinia et päivän rasvan saanti tulis täyteen...ihan vaan siks ku en tiiä noita määriä ku sanotaan et sen verran pitäs ruokavaliosta tulla protskuja,hiilareita ja rasvaa...juu ja pitäs alkaa suosiin öljyä tms mut ei nyt oo saanu aikaseks vielä... =)
rasvan saanti
minäks
494608
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Jos laskee siltä pohjalta, että tarvitsisit energiaa 1800 kcal päivässä, siitä vähintään 10%:n tulisi tulla rasvasta eli 180 kcal. Koska rasvassa on 9 kcal yhdessä grammassa rasvaa, tarvitset toisin sanoen vähintään 20 grammaa (runsas ruokalusikallinen) rasvaa. Tämä on kuitenkin ehdoton minimi ja edellyttää, että:
* saamasi rasvat ovat oikeanlaisia eli niiden tulee sisältää sekä hyvälaatuisia omega-6 että omega-rasvahappoja
* ruokavaliosi hiilihydraatit eivät ole raffinoituja
Ei voi sanoa suoraan, paljonko *lisättyä* rasvaa pitäisi olla, koska myös ruoka-aineet sisältävät rasvaa (esim. avokado, pähkinät, rasvainen kala ovat terveellisiä rasvan lähteitä). Jos syöt sopivassa suhteessa terveellisiä rasvoja sisältäviä ruoka-aineita, et tarvitse välttämättä ollenkaan lisättyä rasvaa.
Voisi silti olla terveellisempää saada ruokavaliosta rasvaa enemmän kuin tuo 20 gramman minimi.
Jälkimmäisestä omegasta oli pudonnut kolmonen pois. Pitää siis olla:
"* saamasi rasvat ovat oikeanlaisia eli niiden tulee sisältää sekä hyvälaatuisia omega-6 että omega-3 rasvahappoja"
sanoi, että on karsinut rasvan saantinsa minimiin. Eli ilmeisesti käyttää kaikki lihat, maitotuotteet ym. mahd vähärasvaisina, jolloin ei sitä kuuluisaa piilorasvaakaan tule oikeastaan yhtään.
Eli suositeltava minimi tuolla 30%:n levitteellä olisi väh 70 grammaa.
Tämä tarkoittaisi siis sitä, että yhden margariinipaketin kuuluisi kestää noin viisi päivää.
Suosittelisin alkuperäiskysyjälle öljyyn ja 80 %:een margariiniin siirtymistä, voi olla nimittäin aika hankalaa tahkota sitä 70 grammaa kevytlevitettä.
Suosituksesi on hyvä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että monet ruoka-aineet, kuten vaikkapa viljat, sisältävät jonkin verran rasvaa.
Parhaimpiin terveellisen rasvan lähteisiin kuuluvat avokado, mantelit, pähkinät, rasvainen kala ja kylmäpuristetut kasviöljyt. Kaikkia näitä kannattaa sisällyttää ruokavalioon jonkin verran.
KTL suosittelee 30 % rasvaa koko energiansaannista ja itsekin pidän tuota järkevänä miniminä. Sen alle mentäessä tulee helposti erilaisia oireita (mm. iho-), koska rasva on kropan tärkeä rakennusaine.
Jos kokonaiskulutus on 1800 kcal, siitä rasvaa vähintään 540 kcal eli 60 g. Lähteinä mm. rasvaiset kalat, liha, pähkinät, avokado, kananmuna, maitotuotteet ja kasviöljyt. Siis monipuolisesti ja riittävästi rasvaa eri lähteistä.
Liha, kananmuna ja maitotuotteet ovat rasvan lähteinä epäterveellisiä.
on luonnollista ja terveellistä rasvaa. Kananmuna on myös luonnontuote. Maidon rasva on myös terveellistä toisin kuin kaikki nämä keinotekoiset teollisesti muokatut rasvat.
Lihan, lihajalosteiden, kananmunan ja rasvaisten maitotuotteiden runsas käyttö yhdistyy korkeampaan sydän- ja verisuonikuolleisuuteen. Kaikki "luonnollinen" ei ole terveellistä.
kun ei tiedetä. Miksi sitten vhh-ruokavaliolla verenpaine- ja kolesteroliongelmat poistuvat kun jättää hiilihydraatit vähemmälle ja sirtyy käyttämään kananmunia, voita ja kermaa? Tästä on 17 kuukauden omakohtainen kokemus. Eikö pitäisi arvot kohota ennen kuolemaa vai mistä kertoo lasku?
Voithan sinä kertoa täällä mitä tahansa. Yksittäistapauksista kertomalla voidaan puolustaa ihan mitä vaan.
Noista ainoastaan lihajalosteet voivat olla arveluttavia, jos ne on pilattu leivittämällä valkoisilla jauhoilla tai teollisuuden kovettamilla (trans)rasvoilla.
Tyydyttyneiden rasvojen oletetusta haitallisuudesta on tullut väännettyä peistä niin monta kertaa, ettei se kiinnosta juuri tällä kertaa. Kovasta yrityksestä huolimatta laajatkaan kansainväliset tutkimukset eivät ole löytäneet luonnollisten tyydyttyneiden rasvojen ja sydäntautien välille yhteyttä.
Luonnollisuus ei tee asiasta sinällään hyvää, mutta pysyn kannassani: aiemassa viestissäni (klo 11:11) mainitut rasvalähteet ovat hyviä ja terveellisiä.
Jottei nyt ihan ilman perusteluja jäisi tämä viesti, niin otetaan esimerkiksi vaikka tuo kananmuna: Suurella osalla ihmisistä runsas kananmunan syönti ei vaikuta mitään kolesteroliarvoihin. Niillä, joilla se vaikuttaa, HDL/LDL-suhde säilyy samana ja LDL-partikkeliprofiili muuttuu vähemmän suonia tukkivaan muotoon.
enemmän minulle kuin viralliset ravintosuositukset, jotka näyttävät enemmän sairastuttavan kuin parantavan suomalaisia. Vai voitko esittää jotain positiivisia lukuja Ktl:n suosituksista; lisää hiilihydraatteja ja monipuolisesti perunaa?
Ei tässä ole kiinni uskosta. Luepa alla oleva Harvardin huippututkijoiden tutkimusnäyttöön perustuva katsaus 'Optimal Diets for the Prevention of Coronary Heart Disease'. Alla olevan tutkimustiivistelmän lisäksi katsaus on luettavissa kokonaisuudessaan JAMA:sta ilmaiseksi, kun kirjautuu ensin sisään.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=retrieve&db=pubmed&list_uids=12444864&dopt=Abstract
Mitä kananmuniin tulee, niiden kolesteroli nostaa hieman kokonaiskolesterolia ja heikentää hieman LDL:HDL-suhdetta päinvastaisista väitteistäsi huolimatta. Tästäkin on tutkimusnäyttöä, mutta saat kaivaa sen esille itse. Eli kananmunia ei kannata käyttää kovin paljon - 4 munaa viikossa korkeintaan.
Jos olen eri mieltä kanssasi, niin miksi ajattelet, että olisin samaa mieltä KTL:n kanssa ja että minun pitäisi puolustaa heidän kantaansa?
mihin tämä väite perustuu?
Siihen, että olen lukenut massiivisen määrän tutkimustietoa aiheesta. Katso aluksi vaikkapa tätä tutkimusta American Journal of Clinical Nutritionissa:
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/72/4/912
Myös tämä tutkimus Puolan sydäntautikuolleisuuden laskusta on mielenkiintoinen:
http://bmj.bmjjournals.com/cgi/content/full/331/7510/187
Kun tarkastellaan 20 vuoden ajanjaksolla yli 78 000 naista:
"Intakes of saturated fat and monounsaturated fat were not statistically significant predictors of CHD when adjusted for nondietary and dietary risk factors."
Eli tyydyttyneelle rasvalle ei saatu minkäänlaista korrelaatiota sydäntautien (CHD) kanssa.
http://aje.oxfordjournals.org/cgi/content/full/161/7/672
(Dietary fat intake and risk of coronary heart disease in women: 20 years of follow-up of the nurses' health study.)
Juuri tuossa tutkimuksessa yhteyttä ei löytynyt, mutta monista muista löytyy. Unohdit muuten mainita monityydyttymättömien rasvojen hyödyllisyydestä:
"Findings continue to support an inverse relation between polyunsaturated fat intake and CHD risk."
Eikö ole mielenkiintoista - juuri päinvastaista kuin esim.alakarppaajat väittävät!
Ameriikkalainen lääkärijärjestö varoittaa myös kalan ja kalanrasvan vaaroista.
http://www.pcrm.org/health/reports/pdfs/PCRM_fish_ad.pdf
Kysymyksessä on fanaattinen vegaani-lääkärijärjestö, jonka tiedot eivät aina ole luotettavia vaan perustuvat haluun puolustaa vegaani-maailmankatsomusta. Kehottaisin ystävällisesti etsimään neutraalimpia ja luotettavampia lähteitä.
> Unohdit muuten mainita monityydyttymättömien rasvojen hyödyllisyydestä
En unohtanut, se sisältyi tämän ketjun ensimmäiseen viestiini ("Lähteinä mm. rasvaiset kalat, liha, pähkinät, avokado, kananmuna, maitotuotteet ja kasviöljyt.")
Eihän alakarppaajat kiistä sitä, että ihminen tarvitsee eräitä monityydyttymättömiä rasvahappoja kehon ulkopuolelta, päinvastoin. Sen lisäksi vain on hyvä saada myös tyydyttynyttä rasvaa.
Tavoitteenani ei kuitenkaan ole tällä kertaa vakuuttaa ketään tyydyttyneiden rasvojen vaarattomuudesta tai jopa hyödyllisyydestä. Kerroinpahan vain oman näkemykseni ja raotin hieman sen taustalla olevia perusteluita. Rattoisaa illan jatkoa :)
Tuohon järjestöön kuluu 5000 jenkkilääkäriä ja eturivin tiedemiestä.
Oletko varma että sinun lähteesi ovat luotettavia ja ettei niissä ole takapiruna elintarvike- tai lääketeollisuus.
Laitapa esimerkiski tuon yo. kalajutun vastineeksi muutama mielestäsi "ei-fanaattinen" linkki. Ja perustele miksi se lähde on luotettavampi kuin PCRM.
Yhdysvallat on iso maa ja sinne mahtuu kevyesti 5000 vegaanifanaatikkolääkäriäkin. ;-)
Alla olevassa suomalaisessa tutkimuksessa on tutkittu elohopean vaikutusta itäsuomalaisiin miehiin. Johtopäätös on, että korkea elohopean saanti vähentää kalan terveellisten rasvahappojen määrää - ei kumoa sitä.
Kannattaa huomata, että kalan syöjien kannalta itäsuomalaisten tutkiminen on harvinaisen epäedullinen lähtökohta, koska suomalaisten sisävesien kaloissa on harvinaisen paljon elohopeaa ja monissa sisävesien kaloissa on vain vähän terveellisiä omega-3 rasvahappoja. Siitä huolimatta kalan nauttimien oli terveellistä.
Voidaan päätellä, että puhtaampien vesien enemmän rasvaa sisältävien kalojen syöminen on vielä terveellisempää kuin runsaammin elohopeaa sisältävien suomalaisten sisävesien kalojen. Huomaa muuten, että tutkimuksen tekijänä oli Kuopion yliopisto ja rahoittajana Suomen Akatemia.
http://atvb.ahajournals.org/cgi/content/full/25/1/228
Elohopea siis vähentää kalan omega-3 rasvahappojen myönteisiä vaikutuksia - ei kumoa sitä.
siinä Jenkkien monivuotisessa sairaanhoitajien tutkimuksessa jossa ei todettu tyydyttyneen rasvan ja sairastumisriskin yhteyttä?
Ja olikos ruotsissa jokin tutkimus jossa tätä yhteyttä ei myöskään löydetty?
Evidenssissä on tärkeää se tutkimusmassa, joka puoltaa jotain linjaa, ei niinkään mikään yksittäinen tutkimus. Sairaanhoitajien ensimmäisessä tutkimuksessa yhteys tyydyttyneen rasvan ja sairastumisriskin välille löydettiin.
Toisen Sairaanhoitajien terveystutkimuksen kohdalla on kritisoitu sitä, että sekä tyydyttyneen rasvan saannin ennallaan pitäneiden että sitä vähentäneiden tyydyttyneen rasvan saanti pysyi silti verrattain korkeana, jonka vuoksi vaikutukset eivät välttämättä tulleet näkyviin.
tutkimus. "eka tutkimushan" on vain väliraportti.
Mutta joillakin linja näyttää olevan se, että uutta ei voi hyväksyä. Vanha kyllä pätee ja sitähän tuokin tutkimus on 10 tai 20 vuoden päästä.
Itse pidän tällä hetkellä varmana ainoastaan sitä että transrasvat lisäävät sairastumisriskiä.
Ei ole kysymys uuden hyväksymisestä. Olen ihan helposti hyväksynyt esimerkiksi matala-asteisen tulehduksen yhdeksi riskitekijäksi kolesterolin rinnalle. Ja monia muita uusia, tutkimuksen esille nostamia seikkoja.
Terveydenhoitajien terveystutkimus ei ole universaalisti pätevä, koska amerikkalaisilla sairaanhoitajilla on sellainen ruokavalio, joka poikkeaa paljon esimerkiksi suomalaisesta. Eläinkunnan tuotteita - erityisesti lihaa - syödään tuossa populaatiossa huomattavan paljon, enemmän kuin Suomessa. Lisäksi tutkimus käsittää vain naisia. Esimerkiksi näistä syistä tutkimus ei ole yleistettävissä kaikkiin populaatioihin.
Nuo viitteesi (AHA , Kuopion Yliopisto ja Suomen Akatemia) ovat vahvasti poliittisessa tai markkinavoima ohjauksessa, joten tutkimukset ovat tarkoitushakuisia. Tässä ne palvelevat ensisijaisesti kalabisniksen etuja. PCRM sen sijaan on poliittisista tahoista riippumaton järjestö, joka ajaa vastuullisen terveydenhoidon asiaa. Tutustupa vähän tarkemmin heidän vippisivuihin
No huh. Ensinnäkin minulla oli alkuperäistutkimuslähde, joka suomalaisesta populaatiosta tehtynä on erityisen relevantti suomalaisille. Sinun lähteesi on toisen käden lähde, jolla tähdätään kuluttajien asenteelliseen pelotteluun käyttämällä mainonnasta tuttuja keinoja. Arvaa kumpi lähde on luotettavampi?
On ihan paranoidia väittää, että Kuopion yliopistot ravitsemustutkimukset olisivat jossain kaupallisessa ohjauksessa, kun tutkitaan tässä puheena olleita aiheita. Osoittaa huonoa erottelukykyä, että väität fanaattista amerikkalaista toisen käden vegaanilähdettä luotettavimmiksi kuin suomalaista alkuperäistutkimusta. Tänä aikana, jolloin netissä on paljon tietoa liikkeellä, kyky arvioida lähteiden luotettavuutta on tärkeää.
Kertoisitko miten esim. alla olevat tutkimukset tukevat väitettäsi?
1) http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=pubmed&dopt=Abstract&list_uids=16398934&query_hl=1&itool=pubmed_DocSum
"These findings suggest that the increases in LDL-C and HDL-C due to increased egg consumption in hyper-responders are not related to an increased number of LDL or HDL particles but, to an increase in the less atherogenic lipoprotein subfractions."
Eli: Suurella osalla väestöä runsas kananmunien syönti ei vaikuta veren kolesteroliarvoihin (ei käy ilmi tähän lainatusta pätkästä). Niillä, joilla se vaikuttaa, arvojen muutos ei liity partikkelien määrän lisääntymiseen vaan partikkelien koon kasvamiseen. Se tarkoittaa, että ne tukkivat suonia aiempaa vähemmän.
2) http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=pubmed&dopt=Abstract&list_uids=16317122&query_hl=1&itool=pubmed_DocSum
"When all subjects were evaluated, there were significant increases in LDL cholesterol (LDL-C) (P < 0.05) and HDL-C (P < 0.001) for both men and women during the EGG period, resulting in no alterations in the LDL-C:HDL-C or the total cholesterol:HDL-C ratios."
Eli sekä LDL että HDL nousivat niin, että sydäntautiriskiä merkkaavat tekijät pysyivät muuttumattomina.
"We conclude from this study that dietary cholesterol provided by eggs does not increase the risk for heart disease in a healthy elderly population."
Päättelevät siis, ettei ravinnon kolesteroli lisää sydäntautiriskiä ikääntyneellä väestöllä.
3) http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=pubmed&dopt=Abstract&list_uids=15447890&query_hl=11&itool=pubmed_docsum
"Intake of 2 eggs/d results in the maintenance of LDL:HDL and in the generation of a less atherogenic LDL in this population of Mexican children."
Lapsillakin samaa ilmiötä: LDL/HDL-suhde säilyy ja LDL-profiili muuttuu vähemmän suonia tukkivaksi.
Ihan hyviä lähteitä olit kaivanut. Katso kuitenkin tätä meta-analyysiä aiheesta:
"Am J Clin Nutr. 2001 May;73(5):885-91.
Dietary cholesterol from eggs increases the ratio of total cholesterol to high-density lipoprotein cholesterol in humans: a meta-analysis.
Weggemans RM, Zock PL, Katan MB.
Division of Human Nutrition and Epidemiology, Wageningen University, Wageningen, Netherlands.
BACKGROUND: Several epidemiologic studies found no effect of egg consumption on the risk of coronary heart disease. It is possible that the adverse effect of eggs on LDL-cholesterol is offset by their favorable effect on HDL cholesterol. OBJECTIVE: The objective was to review the effect of dietary cholesterol on the ratio of total to HDL cholesterol. DESIGN: Studies were identified by MEDLINE and Biological Abstracts searches (from 1974 to June 1999) and by reviewing reference lists. In addition, we included data from a more recently published study. Studies were included if they had a crossover or parallel design with a control group, if the experimental diets differed only in the amount of dietary cholesterol or number of eggs and were fed for > or =14 d, and if HDL-cholesterol concentrations were reported. Of the 222 studies identified, 17 studies involving 556 subjects met these criteria. RESULTS: The addition of 100 mg dietary cholesterol/d increased the ratio of total to HDL cholesterol by 0.020 units (95% CI: 0.010, 0.030), total cholesterol concentrations by 0.056 mmol/L (2.2 mg/dL) (95% CI: 0.046, 0.065 mmol/L; 1.8, 2.5 mg/dL), and HDL-cholesterol concentrations by 0.008 mmol/L (0.3 mg/dL) (95% CI: 0.005, 0.010 mmol/L; 0.2, 0.4 mg/dL). CONCLUSIONS: Dietary cholesterol raises the ratio of total to HDL cholesterol and, therefore, adversely affects the cholesterol profile. The advice to limit cholesterol intake by reducing consumption of eggs and other cholesterol-rich foods may therefore still be valid. PMID: 11333841"
http://tinyurl.com/p6hxe
Katson, että toistaiseksi oma näyttöni on parempaa kuin sinun esille tuomasi. Myönnän kuitenkin, että vaikutus kolesterolisuhteisiin aika todella pieni.
Mutta pelkät kolesterolisuhteet eivät ratkaise. Jos etsit Medlinesta kananmunien kulutuksen ja kuolleisuuden välisiä tutkimuksia, päädyt luultavasti samaan kuin minäkin: Runsas kananmunien syönti yhdistyy korkeampaan sairastuvuuteen. Muistan esimerkiksi, että kananmunien runsas syönti yhdistyy suurempaan munasarjasyöpäriskiin, ja runsas kulutus oli joissain tutkimuksissa haitallista myös diabeetikoille.
Kananmunien syönti on eräs niistä lukuisista asioista, jotka muodostavat J:n muotoisen käyrän. Kokonaan kananmunien syönnistä pidättäytyvien kuolleisuus on korkeampaa kuin niitä kohtuullisesti, 2-4 munaa viikossa syövien.
Kerropa millä perusteella PCRM on mielestäsi fanaattinen.
Kiitos kysymyksestä. Fanaattista on se, että eläinkunnan tuotteiden käyttöä vastustetaan ko. sivuilla silloinkin, kun niiden käytöstä tai syömisestä on osoitettu olevan selvää terveyshyötyä eri tutkimuksissa. (Useinhan eläinkunnan tuotteista on haittaa, sen myönnän.) Fanaattista on siis tutkimustiedon erittäin valikoivan tarkoitushakuinen käyttö, ns. 'cherry picking', mikä synnyttää sivuille vahvan biaksen eli asenteellisen suhtautumisen.
Esimerkkinä kalaöljyjen rytmihäiriöitä ja äkillisiä sydänkuolemia tehokkaasti ehkäisevät vaikutuksen jäävät ko. sivuilla täysin sen jalkoihin, että sivuilla liioitellaan kalan ympäristömyrkkyjen vaikutuksia. Kaloissa tietysti on ympäristömyrkkyjä, mutta silti terveyshyödyt ovat tutkimustiedon valossa selvästi riskejä suurempia.
Toiseksi maitotuotteiden (erityisesti rasvattomien) hyödyt jätetään ko. sivuilla täysin huomiotta ja korostetaan vain haittoja. Silti vegaanien odotettavissa oleva elinikä on laktovegetaristeja selvästi alhaisempi (tästä olen postittanut aikaisemmin tutkimusviitteitä tänne) ja vegaanien luuntiheys on laktovegetaristeja n. 20 % heikompi. (Kysymys ei ole siitä, etteikö vegaaniruokavaliosta voisi periaatteessa saada tarpeeksi kalsiumia. Kysymys on siitä, että vegaanit eivät kuitenkaan pidä huolta riittävästä kalsiumin saannista ja riittävästä D-vitamiinilisästä.)
PS. Olen tietoinen kasvissyönnin eduista ja pidän laktovegetarismia tavallista sekaruokavaliota selvästi terveellisempänä. Silti kalansyönnillä on etunsa.
No, otetaanpa vaikka maito tarkasteluun. PCRM sanoo näin: http://www.pcrm.org/health/veginfo/dairy.html
Mitkä ovat sinun vastaväitteesi (ja linkkisi) noihin kahdeksaan pointtiin ?
Minä näin jo jonkin verran vaivaa kirjoittaessani aamuisen viestini perustelut sinulle. Voisin esittää nytkin vastakkaisia näkemyksiä vaikka kuinka paljon. Totean nyt vain, että en ole töissä täällä, varsinkaan näin kauniina sunnuntai-iltana. Huolellinen vastaaminen vaatisi tuntikausien vaivaa, ja toisaalta minulla ei ole mitään erityistä tarvetta todistaa mitään. Viittaan vain siihen, mitä sanoin aikaisemmin: maitotuotteiden riskejä liioitellaan ja niistä luopumisen etuja liioitellaan noilla sivuilla.
Selitä sinä välillä minulle, miksi
vegaanien eliniän odote on tutkimusten perusteella paljon alhaisempi kuin laktovegetaristien. Jos vegaaniruokavalio olisi niin terveellinen kuin PCRM sanoo, niin miksi vegaanit eivät elä pidempään? Tai selitä minulle, miksi vegaaneilla on enemmän mielenterveydenhäiriöitä ja aivosairauksia, tai miksi he tekevät enemmän itsemurhia kuin muut? Nämä ovat nimittäin asioita, jotka pitävät paikkansa.
Alla suomalainen tutkimus, joka on osavastaus PCMR-sivujen osteoporoosikohtaan (Kohta 1). Tutkimus osoittaa, että vegaanien luuntiheys on heikompi kuin sekaruoan syöjien ja vegaanien johtuen pääasiassa vegaanien riittämättömästä talviaikaisesta D-vitamiinin saannista. Lisäksi vegaanien lisäravinteena käyttämä D2-vitamiini on tehottomampaa kuin D3-vitamiini.
http://tinyurl.com/o9lcs
PCRM:n argumentit maidon vaaroista ovat hyvin perustellut ja niiden tueksi on suuri määrä korkeatasoisia tutkimuksia. Vastaavia maidon puolesta ei ole.
Pitkäikäisyys: Japanilaiset ovat sivistysvaltioista pitkäikäisintä kansaa. Yksi syy siihen on se, että he eivät käytä juurikaan maitotuotteita. Samoin heidän itsemurhafrekvenssi on matala.
Ei pidä paikkaansa, että maidon puolesta ei olisi runsaasti korkeatasoisia tutkimuksia. Vähärasvaiset maitotuottee esimerkiksi auttavat painonhallinnassa ja verenpaineen alentamisessa. Mutta maitotuotteita välttävien vegaanien luuntiheys on heikompaa luokkaa - tosin luultavasti enemmän D-vitamiinin liian vähäisen saannin vuoksi.
Japanilaisten pitkäikäisyys johtuu pikemminkin kalan runsaasta käytöstä kuin maitotuotteiden välttämisestä. Lisäksi japanilaiset syövät runsaasti vihanneksia, ja punaisen lihan syönti on hyvin vähäistä.
Luumurtumat ovat yleisimpiä niissä maailman maissa, joissa juodaan maitoa. Siis Pohjoismaissa ja USA:ssa. Aasiassa ja Afrikassa, jossa ruokavalio on lähellä veganismia osteoporoosi on harvinainen tauti.
Mitä D-vitamiiniin tulee, niin maidossa sitä ei ole luonnostaan. Valio lisää sen siihen jälkikäteen, johon käytäntöön liitty suuret riskit kuten tuossa pcrm'n yhteenvedossa sanottiin.
Laitapa linkkejä maito-väitteittesi tueksi. Luulempa, että ne ovat meijeriteollisuuden markkinointi miljardeilla rahoitettuja.
Ei ole mitään suuria riskejä, jotka liittyisivät D-vitamiinilisään maidossa. Vaikka yksittäisessä maitopurkissa joskus olisikin 500-kertainen määrä D-vitamiinia, se ei ole mitenkään toksista eikä vaarallista. Ota selvää ensin D-vitamiinin toksisuudesta ennen kuin postitat tänne hölynpölyä.
Etkö todella tunne asiaa? Googleta vaikkapa 'DASH diet'. DASH-ruokavalio on Harvardin huippututkijoiden kehittämä, toistaiseksi parhaiten tutkimusten mukaan verenpainetta alentava ruokavaliomalli. Sen eräs olennainen piirre on rasvattomien maitotuotteiden käyttö. DASH-ruokavaliosta nimenomaan on korkeatasoisia tutkimuksia.
Tässä lisätietoja D-vitamiinin toksisuudesta:
http://www.vitamindcouncil.com/vitaminDToxicity.shtml
PCRM:n sivuilla oleva maitotuotteiden joskus väitetysti sattunut 500-kertainen annostusvirhe jää siten tyhjäksi argumentiksi.
Tuota D-vitamiini asiaa en tunne tarkemmin. Kuitenkaan en usko, että PCRMn väitteet ovat tuulesta temmattuja.
Mitenkäs kommentoit osteoporoosi asiaa ?
Tavallisessa länsimaisessa elämäntavassa ja ruokavaliossa on niin paljon vialla, että on yksioikoista panna osteoporoosiriski maidonjuonnin syyksi.
Arvelisin, että D-vitamiinin puutteella ja liian vähäisellä liikunnalla on keskeisempi rooli osteoporoosin synnyssä kuin maidonjuonnilla. Esim. Japanissa käytetään syödään paljon kalaa, jossa on D-vitamiinia.
Olen samaa mieltä kanssasi. PCRM llä on muuten mielenkiitoinen factshiitti aiheesta. Tutustupa :
http://www.pcrm.org/health/prevmed/osteoporosis.html
Luin nopeasti läpi PCRM:n osteoporoosisivut. Kommentoin sitä nyt vain D-vitamiinin ja auringonoton osalta: sivustojen arviot niin tarvittavan auringonvalon kuin D-vitamiininkin määrästä osteoporoosin ehkäisyssä ovat AIVAN LIIAN VÄHÄISIÄ. (Ja jos tutkimusreferenssejä kaivataan, viittaan siihen D-vitamiinisivustoon, jonka postitin viitteeksi jo aiemmin tähän keskusteluun.)