Minua ottaa aivan älyttömästi päähän, kun kuulen, että jollain menee hyvin. Siis se, että joku esim. voittaa jotain tms. Varsinkin, jos kyseessä on tietämäni ihminen, (lukuunottamatta perhettäni), esim. kaverini, olen kateudesta aivan vihreä, enkä pysty kuin toivomaan, että tyypille sattuisi jotain huonoakin. Itse aina yritin ja yritin, mutta koskaan ei oikein onnistanut. Toivon, ettei ketään muutakaan onnistaisi. Olenko paha ihminen, vai ovatko kaikki ihmiset salaa näin pahantoivoisia?
Paha ihminenkö?
Nimetönv
4517
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mulla on myös vähän samanlaista vikaa ja olen myös miettinyt olenko "paha ihminen" sen takia. Pahimmillaan kateus jotain kaveria kohtaan saa minut valehtelemaan että itselläni menisi vieläkin paremmin, vaikkei oikeasti menekään. Tulee melko ahdistunut olo jos miettii sitä miten jotkut saa kaikkea ja itse jää kaikesta paitsi, kai sitä tavallaan katkeroituu sitten... Kuitenkin pohjimmiltani tiedän olevani hyvä ihminen, otan toiset aina huomioon, olen luotettava ja pyrin olemaan positiivinen tyyppi. Ainoastaan kateus vaivaa ainakin silloin kun tuntuu ettei itsellä riitä voimat/kyvyt mihinkään. Toisaalta myös pohdin olenko vaan saamaton ja laiska ja poden kamalia omantunnontuskia sen takia. Sen kuitenkin tiedän että kateutta tuntee varmasti jokainen, ja kai se on sitäkin osaltaan että vertaa itseään muihin ja se kateudentunne saa ainakin minut yrittämään entistä enemmän jotta pystyisin itsekin olemaan yhtä "hyvä" kuin se ihminen jota kadehdin. Ehkä liiasta kateudesta voisi päästä eroonkin jos vain miettisi sitä tilannetta ja näkisi asiat toisin...
Ei siihen pahuutta tarvita. Huono itsetunto ja luulo siitä, että menestys tulee ennen työtä muuallakin kuin sanakirjassa, riittää aiheuttamaan tuollaista käytöstä.
Keskitypä tekemään työtä ja kehittämään itseäsi ja lakkaa kyttäämästä toisia, niin elämä helpottaa kummasti. Sitä paitsi kukaan meistä ei voi olla kaikessa hyvä - et sinäkään. Mieti missä olet hyvä ja onnistut ja suuntaa ajatuksesi siihen ja kehu siitä itseäsi. Siitä se vähitellen alkaa helpottamaan.
Siinä se on se laiskuus mistä kaikki paha lähtee. Ei ole omia saavutuksia kun ei ole viitsinyt tehdä. Itsetuntoakin olisi jos olisi niitä omia saavutuksia. Eikä tarvitsisi kytätä toisten elämää kun olisi ihan oma elämä.
Kaikki vain tekemisestä kiinni!
Mielestäni kuulostaa enemmänkin siltä, ettet ole tyytyväinen elämääsi. Ja jos ei ole tyytyväinen elämäänsä on suht luonnollista, että ärsyttää, kun muut vaikuttavat tyytyväisiltä. "Miksi tuo, mutten minä".
Jos asia vaivaa sinua, kannattaisi miettiä mikä siinä omassa elämässä harmittaa ja yrittää parhaansa mukaan muuttaa sitä.