tarviisin miehen näkökulman tällaisesta asiasta:
miehellä joka on 40v. on 22v. avovaimo, joka on kaunis ja hyväkroppainen ja muutenkin ikänsäpuolesta aikuismainen (muuttanut omilleen 13v. ja nähnyt elämässä yhtä sun toista).
olemme melkein 24h yhdessä ja mies ottaa mukaan äijäporukkaan matkoille ainoana naisena ja ryyppyseurueeseen jos juhlatuulella ollaan.
maksaa matkat ym päivittäiset kulut suurinpiirtein.
on sanonut kaverilleen että on saanut sen mitä on halunnutkin ja sanonut minulle aikoinaan että olen kauneinta mitä hänellä on koskaan ollut.
mieheni kaverit ovat kiinnostuneet minusta ja pitävät minua puoleensa vetävänä, mutta myöntävät myös sen että olen ensimmäinen nainen joka on saanut miehessäni noin suuria tunteita näkymään, naimisiin menotoiveet ja vauvatoiveet.
sanokaa miehet nielipiteenne, voisiko mieheni pettää minua ja jos omalle kohdalleenne kävisi samallainen tilanne että olet löytänyt itsellesi naisen josta oikeasti välität monien entisten pettämisiin ja riitoihin kaatuneiden suhteiden jälkeen.
mieheni entiset suhteet ovat olleet kylmiä ja minä olen antanut hänelle hellyyttä ja rakkautta ehkä vähän liian ylenpalttisestikin, onko miehellä tarpeita hakea muuta naiskontaktia teidän mielestänne tämän jutun lukeman jälkeen?
nyt pitää vielä sanoa että kyseessä ei ole mikään tavallinen 40v. mies vaan ikunen nuori "hulivili" jonka elämä ollut reissaamista ja kokemuksia täynnä, mutta nyt rauhottunut paljon minun kanssani.
miehellä joka on 40v. on 22v. avovaimo, joka on kaunis ja hyväkroppainen ja muutenkin ikänsäpuolesta aikuismainen (muuttanut omilleen 13v. ja nähnyt elämässä yhtä sun toista).
olemme melkein 24h yhdessä ja mies ottaa mukaan äijäporukkaan matkoille ainoana naisena ja ryyppyseurueeseen jos juhlatuulella ollaan.
maksaa matkat ym päivittäiset kulut suurinpiirtein.
on sanonut kaverilleen että on saanut sen mitä on halunnutkin ja sanonut minulle aikoinaan että olen kauneinta mitä hänellä on koskaan ollut.
mieheni kaverit ovat kiinnostuneet minusta ja pitävät minua puoleensa vetävänä, mutta myöntävät myös sen että olen ensimmäinen nainen joka on saanut miehessäni noin suuria tunteita näkymään, naimisiin menotoiveet ja vauvatoiveet.
sanokaa miehet nielipiteenne, voisiko mieheni pettää minua ja jos omalle kohdalleenne kävisi samallainen tilanne että olet löytänyt itsellesi naisen josta oikeasti välität monien entisten pettämisiin ja riitoihin kaatuneiden suhteiden jälkeen.
mieheni entiset suhteet ovat olleet kylmiä ja minä olen antanut hänelle hellyyttä ja rakkautta ehkä vähän liian ylenpalttisestikin, onko miehellä tarpeita hakea muuta naiskontaktia teidän mielestänne tämän jutun lukeman jälkeen?
nyt pitää vielä sanoa että kyseessä ei ole mikään tavallinen 40v. mies vaan ikunen nuori "hulivili" jonka elämä ollut reissaamista ja kokemuksia täynnä, mutta nyt rauhottunut paljon minun kanssani.
Vastaukset 12
Vanhimmat
tilaisuuden tullen ja tilaisuuksia kertomasi mukaan näyttää avautuvan. Sinä olet vielä hyvin nuori tyttönen, kannattaisiko kuitenkin kasvaa ja kehittyä ikäistesi poikien kanssa? Mies on jo vanha konkari ja tietää kyllä miten kauniilla sanoilla sinua pyöritetään. Itse vaikutat hyvin epävarmalta miehen suhteen, joten siinä sinulle vastaus. Olisin sinuna melko varovainen ja en todellakaan uskoisi ihan kaikkea lirkuttelua.
Mitä sitten, jos tulee vauva ?
Jos toista rakastaa, pitäähän sitä uskoa ja luottaa, sehän on kaiken perusta. Mutta pidä kuitenkin pieni varaus takataskussa, siltä varalta, että arki tuo jotain muuta.
Kantsisko ottaa selvää, mitä hän ajattelee aiemmista suhteistaan, entisistä naisistaan ja omasta osuudestaan noiden liittojen purkautumiseen. Vastaukset kertovat hyvin paljon. Jos hänessä itsessäänkin on ollut vikaa yhtä paljon kuin naisissa, voi olla, että on toivoa. Hän on käsitellyt niitä asioita silloin. Muutoin sama meininki jatkuu. Sillä ei ole väliä, millainen sinä olet. Sillä on väliä millainen hän itse on.
Varsinkin jos suhteeseen tulee lapsi. Kakaran parkuessa yökaudet ja kaunokaisen rupsahtaessa voi käydä vanhanaikaisesti. Niin kauan kuin suhde on juhlaa ja bilettämistä, voi onni hymyillä.
Vaikka miehistä mielipidettä kysytkin, nelikymppisen neljän äidin vastauksen saat. Miestäsi en toki tunne ja onhan mahdollista, että on muuttunutkin (Mutta miksi vasta näin myöhään? Ei lupaa hyvää. Nyt ei petä, mutta esim. koliikkivauvan väsymyksen kanssa miten kävisikään?). Muttamuttamutta...
Nelikymppinen on tapohinsa aika tottunut.
Menette siis kapakkoihin yhdessä miesporukassa. Pääsetkö sinne vauvankin kanssa vai käyköhän niin että mies menee ja sinä jäät kotiin?
Ja että mies juhlii ja sinä valvot vauvan kanssa ja hoidat kodin?
Ja että mies tekee töitä ja sinulla opinnot/työ jäävät jäihin odottamaan aikaa tulevaa?
Muista myös se, että kun olet 30v, niin mies on 50v.
Ja 40v niin 60v.
Ja 50v niin 70v.
Se ikä ei näy nyt mutta ei se nyt niin tavatonta ole, että viiskympisellä jotain kränää olisi - samalla kun saat katsella murkkuikäisten lasten vauhkoamista.
Sen osaan sanoa, että nelikymppisenä elämä on ihan erilaista kuin 20vuotiaana. Ja senkin, että lapset muuttavat elämää yllättävän paljon- ja yllättävän usein jäävät ainakin ensialkuun äidin hoidettaviksi- miehesi elämä ei muutu niin totaalisesti kuin sinun.
Mieti tarkasti mitä teet. Sinulla on aikaa odotella, miksi ei esim. 5v kuluttua vasta vauvaa?
Onhan se elämä erilaista neli- kuin kaksikymppisenä, mutta mutta.. miten kullakin. Itselläni elämä nyt nelikymppisenä on huomattavan paljon vilkkaampaa kuin kaksikymppisenä.
Tunnenpa erään varsinaisen naistensankarin; hänellä riitti naisia joka lähtöön lähes kaksikymmentä vuotta. Mitä sitten tapahtui? Hän vain yksinkertaisesti rauhoittui ja vakiintui. Toki vielä monessa mukana, mutta niin on vaimokin, yhdessä tai erikseen.
Tuosta iästä ei kannata tehdä mitään hätäisiä johtopäätelmiä. Ihmisistä kaikki on kiinni, ei iästä.
Kyllähän ne on jokainen suhde ihana ja ylenpalttisen rakkaudellinen, kunnes katkeaa, ja sen jälkeen tottakai kuvaillaan kylmäksi ja kamalaksi.
Ei se toisen naisen (tai miehen yhtä hyvin) hakeminen ole kiinni sen oman ulkonäöstä, vaan hakijasta itsestään. On aivan sama, kuinka hyväkroppainen olet, se ei vieraissa käyntiä estä, eikä sillä ole asian kanssa oikeasti mitään tekemistä. Vieraisiin mennään, kun omasta uutuudenviehätys katoaa, tai kun alkaa olla vähän tylsää, tai muutenvaan jos on sellainen luonne, että on mennäkseen.
Sait paljon varoittavia naisvastauksia. Miehenä voin sanoa, että on täysin mahdollista että miehesi on rehellinen ja todellakin on löytänyt vihdoin sen mitä on etsinyt. Ehkä hän haluaa rauhoittua ja perustaa perheen. Mitä sinä itse haluat? Jos haluat vauvan ja tasaista perhe-elämää, niin sanoisin että 40v. mies on huomattavasti valmiimpi isäksi kuin 21 vuotias mies. Aikaisemmat pettämiset eivät merkitse mitään. Jokainen mies on uskoton ajatuksen tasolla joka tapauksessa, mutta teot ovat hallittavissa. Loppukädessä riippuu hänen itsekkyydestään tuleeko pettämään vai ei.
että on turha kiirehtiä. Molemmilla on vielä runsaasti aikaa miettiä perheen perustamista. Eri asia olisi, jos olisit itse 40v ja mies 22v, silloin olisi jo hiukkasen kiire.
Ei kai tässä aikuisten oikeasti yllytetä 22v nuorta naista vielä vauvoja tekemään?
Miksi ihmeessä et tee kuten muut ikäisesi? Hanki rauhassa koulutusta ja ammattia. Mammalomalle on mukavampi mennä, kun ei tarvitse pohtia "mikä minusta tulee isona", sitäpaitsi äitiyspäivärahakin on isompi.
Ja jos miehesi on elämäsi mies, ymmärtää hän myös sen, että haluat käydä koulut ensin. Ja muutamassa vuodessa opiskellessa käy kyllä selville, oliko miehen muutos pysyvämpää laatua vai vipattiko menojalka vielä liikaa..
Nautikaa kesästä ja toisistanne ihan rauhassa vielä vuosi tai pari- jookos
Mieheni on myös rasavilli, ei ole osannut rauhoittua. Yritti jonkin aikaa, mutta samat temput palasi takaisin jonkin ajan kuluttua.
Luonne määrää eniten ehkä mitä miehesi tulee aikojen kuluessa tekemään. Luultavasti ainakin jonkin aikaa hän yrittää käyttäytyä rauhallisesti. En tuudittautuisi kuitenkaan siihen, että vaikka teidän suhde olisi kuinka hyvä (näin meillä kävi) hän ei voisi pettää sinua.
Siinä ei tarvita, kuin yksi ilta, jossa hän tapaa mielenkiintoisen ja jännittävän seuralaisen, joka lähtee mukaan
Miksi rasitat pientä päätäsi mahdollisilla tulevilla murheilla? Siis paino sanalla mahdollisilla. Niitä ei ehkä tulekaan, joten turha on tulevaa miettiä liikaa, nauti nyt kun menee hyvin. Ikäeronne on aika iso, muttei mitenkään poikkeuksellinen. Siitä voi ammentaa rikkautta molemmin puolin, hän saa voimaa nuoruudestasi ja sinä hänen elämänkokemuksestaan.
Suunnilleen kumppanisi ikäisenä miehenä sanon, että hän on onnenepekka kun on saanut vierelleen sinunlaisesi naisihmisen! Itse vain voin unelmoida vastaavasta onnepotkusta! Ja jos se tulisi eteeni, osaisin sitä varmasti arvostaa kuten miehesikin näköjään tekee. Uskon että sinä olet hänelle parasta mitä hänelle on elämässään tapahtunut, pidä hänestä kiinni, älkääkä välittäkö muista.
Ihmiselämässä vain teot merkitsee, etenkin parisuhteessa!
nykyään.
kun joku tuolla sanoi että "tee kuten muut ikäisesi.."
Tuossa iässä nykypäivänä ainakin noita lapsia todennäköisesti on jo yksi tai useampikin!
Ja muutenkin juuri se ikä milloin perhettä ylensä aletaan suunnittelemaan....
Itsekin olen aikoinaan saanut ensimmäisen lapseni 20vuotiaana ja olen kyllä sitä mieltä (ehkä vähän asiasta poiketen..)että kyllä ne lapset kannattaa sillon nuorena tehdäkin, paremmin sitä jaksaa sillon ja pidempään niiden kanssa täällä maan päällä olla :)