Miksi å, suomen kieleen kuulumaton ERIKOISMERKKI kuuluu suomen aakkosiin? Sen ymmärtää että kaikki latinalaiset perusmerkit kuuluu suomen aakkosiin mutta å ei ole sellainen. Jopa hattu-äššää tarvitaan enemmän (esim. šakki).
Å...
..........
112959
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
No katsos, se ei kuulukaan suomen aakkosiin. Mutta Suomen aakkosiin se kyllä kuuluu. Ja se kuuluu Suomen aakkosiin siksi, että Suomessa sitä tarvitaan paljonkin. Lue enemmän luulet vähemmän...
Rytmitä sinäkin tekstiäsi enemmän, niin kommunikoit tehokkaammin.
Tälleen näin esim. pilkkujen ja huutomerkkien kaa (välimerkit ovat rytmittäjiä, eivät kiusankappaleita):
Lue enemmän, luulet vähemmän!
Ei kannata. Kun kysymys on tuota tasoa, ei vastauksessakaan kannata snobbailla osaamisellaan...
Välimerkkejä ei suinkaan käytetä puheen rytmittämiseen vaan niillä esimerkiksi jaetaan virke lauseisiin. Englanninkielen vaikutustako lienee tuo virheellinen käsitys rytmittämisestä?
1)
Suomeksi kirjoitetaan "englannin kieli" eikä "englanninkieli".
2)
Mitäs muuta se virkkeen jakaminen lauseisiin on kuin rytmittämistä?
Kysymys on keskustelun paikka, toisin kuin tuo riitaisa porukka sai sanottua.
Kielessämme ei ole å-kirjainta. Jos se kuitenkin kuuluu Suomen (kulttuurisen maan) kieleen asia lienee kunnossa, sillä Suomessa puhutaan suomea ja ruotsia.
Toisaalta Suomessa puhutaan virallisesti saameakin. Pitäisikö Suomen aakkosissa siis olla myös esimerkiksi pohjoissaamen kirjaimet: Áá Čč Đđ Ŋŋ Šš Ŧŧ Žž?
Mahdollistaako saamelaiskielten heikko asema noiden kirjainten poisjättämisen aakkosista?
Å-kirjain luetaan suomen kielen aakkostoon poliittisista syistä. Alkuperäinen syy on tietysti se, että å:ta käytetään ruotsissa. Koulussa sitä on opetettu suomen aakkoston osana iät ja ajat. Tilannetta ei uskalleta muuttaa, vaan se on päinvastoin vahvistettu suomen kielen ns. CLDR-määrittelyssä (Common Locale Data Repository), ks. http://kotoistus.fi . Minä taisin olla ainoa, joka esitti soraäänen.
Å-kirjaimen esiintyminen nimissä ei kelpaa perusteluksi, koska nimissä - myös Suomen kansalaisten nimissä - esiintyy monia muitakin merkkejä, esimerkiksi aika yleisesti é. Vierasperäisissä nimissä voi tietysti esiintyä ihan mitä tahansa kirjaimia. _Missään_ suomen kielen sanassa ei esiinny å-kirjainta paitsi sellaisessa, jotka on johdettu ruotsinkielisestä erisnimestä, ja niitäkin on erittäin vähän (lähinnä vanhentunut mittayksikkö "ångström"). Joku ehkä huomauttaa, että onhan hieno sivistyssana "hårologi"!
Muuten, pohjoissaamen kirjaimista ŠšŽž kuuluvat suomen aakkostoon, vieläpä paljon vahvemmin asiaperustein kuin å. Ne esiintyvät tietysti vain vierasperäisissä sanoissa (ellei interjektiota šš lasketa, ja sekin kirjoitetaan yleensä shh tms.), mutta sellaisissa, jotka ovat mukautuneet suomen kirjoitusjärjestelmään ainakin osittain.
On humåristinen suomikin suomea, joten å-ta kyllä käytetään suomen kielen sanoissa. Tästä löytyy esimerkkejä mm. ansiokkaasta Tilsan sarjakuvasta, jota julkaistaan kulttuurilehti Nyt-liitteessä.
Että mezään meni alleviivattu _missään_ Jukalla. Vaan sallittakoon virhe muuten niin ansiokkaalle miehelle.
Kirjaimesta ei tule kielen kirjainta sillä, että joku käyttää sitä pelleilläkseen. "Üx phixu phuxi" ei tee ü:stä suomen kielen kirjainta eikä x:stä aitoa suomen kirjainta. Ja jos kirjoitan tähän, että onpas hølmøæ, niin...
Johtuu varmaan siitä, että monen ihmisen (suku)nimessä on å. Sitä tarvitaan.
Entäs Lasse Virén? Ja muut heitolliset sukunimet, joita on paljon.