Ottaako ketään muuta pattiin uusyhdyssanaosaamattomuus? Vai pitäisikö se nykyään sanoa uus_yhdys_sana_jne.? Olen ulkosuomalainen ja ilmeisesti kielitaitoni on jäänyt jälkeen viimeisimmästä kehityksestä. Kansakouluopettajani taatusti pyörii haudassaan kuin hyrrä. Kun lueskelen nuorten palstoja, keskustelufoorumeita ja vastaavia, ne on täynnä yhdyssanavirheitä. Hirvittää, enkä edes itse pidä omaa kielitaitoani (enää) erinomaisena. Onko muita?
Yhdys sanat?
Jälkeen jäänyt
241182
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Uus yhdys sana osaamattomuus on ilmi selvästi englannin kielen yli vallan vaikutusta. Saman asian olen minäkin pannut suurella mieli harmilla merkille. Ja yhdys-merkkiä joko ei käytetä ollenkaan tai sitä käytetään pahan päiväisesti väärin.
Testatkaa tästä osaatteko yhdyssanat:
http://lintukoto.dyndns.org/ys/
Pakko myöntää että kaksi meni väärin, vaikka luulin osaavani.
Jos jäi parantamista, niin täältä voi harjoitella:
http://www.netti.fi/~marjutm/yhdyssanat.html
Kiitos, Kitjailia!
En ole minäkään mestari, vain 85% oikein, mutta ainakin yritän olla valppaana.
Samavika rahikaisella – 85 prosenttiin pääsin minäkin. Tuon testin yhdys sanat lienevät kuitenkin sieltä vaikeammastapäästä. Mutta kun nuo äidinkullan nuput kirjoittavat ihan ilmi selvätkin tapaukset päinhonkia!
Samavika rahikaisella – 85 sadas osaan pääsin minäkin. Luulen että tuon testin yhdys sanat olivat vaikeammastapäästä. Vaan kun nämä äidinkullan nuput kirjoittavat ihan ilmi selvätkin tapaukset päinhonkia että humisee...
Hyvinhan se meni myos toiselta ulkosuomalaiselta! ;0)
hirvittää. pariin kertaan kuomauttanut otsikon yhdyssanavirheistä mutta en oikein usko että peelot tajuavat. Kun joka paikassa tulee vastaan fantasia kirjoja ja kauhu leffoja. Plääh.
Jos ne ovat vain typeriä.
...vaiko joku muu?
Senkin voi noista kirjaimista muodostaa...
En tiedä, menikö latinanmuodostukseni nimimerkissäni oikein, mutta tarkoitan että vau, miten mahtavaa on luoda oma päivänsä - ja jakaa siitä palanen muiden kanssa marrasaamun huumassa.
että yhdyssanaosaamattomuutta olisi ollut aina, mutta nykyään se olisi pahentunut, siksi siis uusyhdyssanaosaamattomuus. Yhdyssanauusosaamattomuus voisi tietysti olla jonkinlaisen uusavuttomuuden kielellinen alalajike.
Kumpaa itse ajattelit?
Uusyhdyssanaosaamattomuudesta tulee minulle ensimmäiseksi mieleen, että kyse olisi uusien yhdyssanojen osaamattomuudesta. Mutta ehkä vika on vain minussa...
Se ärsyttää, ja jo virallisemmistakin papereista löytyy moisia kömmähdyksiä. Uusin villitys on j-kirjaimien unohtaminen tekijä-sanoista. Esitteliä, mietiskeliä, katselia jne.
Tein itsekin tuon mainion yhdyssanatestin, kiitosta vain linkin laittajalle. :) Oppia ikä kaikki, itselläni oli kolme väärin... Olen kyllä huomannut itselläni olevan toisinaan taipumusta kirjoitella yhteen sanoja, jotka eivät yhteen kuulu (sitäpaitsi, yhtäkaikki, jne. =D). Joskus näinkin päin.
Täytyy kyllä silti sanoa, että nykyiset yhdyssanavirheet ovat monesti aivan alkeellisia, jo ala-asteella opetettuja juttuja. Mistäköhän johtuu moinen huolimattomuus, vai eivätkö ihmiset muka enää todella osaa?
On kyllä hauskaa lapsille vitsailla: Otatko makkara keittoa? / nauta sikajauhelihaa? Näin pikkujouluaikaan: Näetkö tonttu ukkoja? (Ja sitten on se wc-paperiin liittyvä, mitä en nyt viitsi mainita =D) Näitähän riittää. Jouluna voikin sitten vaimolta kysyä: Otatko kinkku leikettä? ;)
Ensiksikin: hyvää nimipäivää!
Toiseksi: oikein piti tarkistaa Nyky-suomen sanakirjasta. Kyllä sen mukaan sanat sitäpaitsi ja yhtäkaikki edelleenkin ovat yhdyssanoja!
Kun nyt tuli suomenkieli puheeksi, niin sanokaapa, milloin "tulee syötyä" ja milloin "tulee syödyksi"? Suomenkielen opettajallani oli mainio tapa esittää vastaus tuohon kysymykseen.
Kiitos onnitteluista! :) Olet pelastanut päiväni: olin sittenkin oikeassa. Ja minä kun luulin, että vain minun mielestäni ne jotenkin sopivat paremmin yhteenkirjoitettuina. Näemmä kyseenalaistan jo liikaakin... =D
Eikös "tulee syötyä" kuulu enemmänkin lauseeseen (esim.): "Joskus tulee syötyä vähän sitä sun tätä" ja "tulee syödyksi" esim. "En haluaisi olla sika, jotten tulisi jouluna syödyksi"? =D Muutoin en tiedä. Erittäin hyvä kysymys.
No, mitä äidinkielenopettajasi tähän sitten piti tapanaan vastata? Kerro nyt ihmeessä!
Sen jälkeen, kun opettajani selitti eron, en ole kyseisen kielioppikohdan kanssa tumpeloinut. Hänen opetuksensa oli, että ruokapöydässä tulee syödyksi, vessassa tulee syötyä! - Valitettavan moni kyllä käyttää tuota jälkimmäistä muotoa,kun pitäisi käyttää edellistä. Ja sitä tapahtuu niin lehdissä, tv:ssä kuin radiossakin.
Tiedätkö muuten, mistä takuuvarmasti tuntee hesalaisen puheesta?
Multa ei ainaskaan oo tullut syönnin jälkeen veskissä! Mutta käykääpäs tytöt ja pojat sivulla http://home.zonnet.nl/multatuli-museum/
vilkaisemassa heppua, jolta on tainnut tulla eräänkin kerran.
Elokuvaohjaaja Teuvo Tulio ja diiva Tabe Slioor tapasivat ensi kertaa. T.T. esittäytyi kätellessään: "Tulio". Mme Slioor vastasi: "Oho, olipa herkässä!"
puutteesta johtuen vastaan itse kysymykseeni:
kun muualla Suomessa kysyy kaveriporukalta: "Lähteeks kukaan kaljalle?", niin hesalainen kysyy: "Lähteeks KETÄÄN kaljalle?" - Mutta kuten Ignatius Loyola aikoinaan totesi:"Tarkoitus pyhittää keinot!", joten tuloshan on aina sama, kysyitpä miten tahansa!
Multatuli ei siis ole kaverin oikea nimi, vaan taiteilijanimi, jonka kyseinen Douwes Dekker otti itselleen tietämättä suomen kielen vinkeistä. Olisikohan välittänyt, vaikka olisi tiennytkin? "Multa tuli" on latinaa (myös) ja tarkoittaa jotain sellaista kuin "olen paljon kärsinyt", taiteilijaelämään sopiva siis.
Menee epäselvän puolella. Olisi selvempi sanoa, että ruoka pöydässä tulee syödyksi? Sain miettiä kauan, ennen kuin lamppu syttyi pääni päällä "vessassa tulee syötyä".
Olen kuullutkin, että kielen tehtävä on hämärtää ajatusten tarkoitus, ja sen tuntuu näissä kielioppiasioissa onnistuvankin!
Ympätäänpäs tähän mukaan vielä tuo yhdyssana-asia:
Ruokapöydässä tulee syötyä.
(esim. "Minulta tulee ruokapöydässä, syönnin jälkeen" – aika outo ajatus sinänsä!)
Ruoka pöydässä tulee syötyä.
(ajatus jää vieläkin enemmän vajaaksi)
Ruokapöydässä tulee syödyksi.
(eika epätodennäköinen tilanne, mutta eihän sitä koskaan tiedä, missä iso peto iskee...)
Ruoka pöydässä tulee syödyksi.
(eipä jää montakaan murua jäljelle)
Vai kuinkahan tuo meneekään?
>Ruoka pöydässä tulee syötyä.
>Ruokapöydässä tulee syötyä.
>Ruokapöydässä tulee syödyksi.
>Ruoka pöydässä tulee syödyksi.
Tästä keskusteltiin satunnaisesti työmaaruokalassamme 70/80-luvuilla. Saman problematiikan nosti pohdittavaksi silloinen luottamusmiehemme Assar, joka varoitti käyttämästä ilmaisua "tuli syötyä" muulloin kuin ns KUNINGASHUONEESTA poistuttaessa. Oikea termi hänen mukaansa olisi ollut "tulin syöneeksi". Tähän kuitenkin muuan vääräleukainen työkaverini jatkoi: "sehän on melkein sama kuin sanoisit TULIN TIINEEKSI".
Keskustelu asian tiimoilta päättyi työmaaruokalassamme tähän.
Taitamattomuuttaan yhdyssanojen kirjoittamisessa on nykyisin tapana perustella sillä, et ku tää aika on niin sillai globaalia, et toi englannin kieli on niinku paremmin hallussa. Eli suomen kielen osaamattomuus johtuisi englannin kielen osaamisesta, mikä jo sinänsä on absurdi väite. Kun väitettä vielä käytetään perustelemaan sitä, että kaikki yhdyssanat kirjoitetaan yhdysosat erikseen, selitys joutuu yhä käsittämättömämpään valoon. Englannissa yhdyssanat (en tiedä, sanotaanko niitä nimenomaan yhdyssanoiksi suomen kielellä) voidaan käsittääkseni kirjoittaa yhteeen (football), viivalla yhteen (anti-war) tai sitten kokonaan erikseen (message board); nämä pitää siis opetella ihan niin kuin suomessakin pitäisi opetella, jos meinaisi osata. Kaavamainen erikseen kirjoittaminen tuottaa virheellistä englantia ja erittäin virheellistä suomea!
Minusta tuntuu, että tekstinkäsittelyohjelmien oikolukuun luotetaan liikaa. Viimeisen päälle kirjoitetut ja oikoluvun kautta virheettömiksi ajetut esitykset tulevat koristelluiksi yhdyssanavirheillä.
Ainakin Hesarissa on ollut otsikkoja, joiden kohdalla järki hahmottaisi otsikkoon yhdyssanan, mutta tekstinkäsittelyohjelma ilmeisesti ei. Suomen kielessä on lauseyhteydestä riippuvaista, milloin sanat kirjoitetaan yhteen ja erikseen: esimerkiksi sairaan hoitaja ja sairaanhoitaja. Tätä merkityksen erottelua eivät nykyiset tekstinkäsittelyohjelmat pysty tekemään.