Kysyisin teiltä kokemuksia lasten huollosta, jotka ootte eronneet.
Olen eroamassa ja aprikoin miten lapsen huollon kanssa. Mitä plussia ja miinuksia voisitte kertoa eri huoltajuusmuodoista. Lapsi on jo murkkuikäinen ja jää minun luo asumaan.
Avioeroni on vaikea, puoliso haluaa riitauttaa joka asian, emme ole vielä päässeet keskusteluun lapsen huollosta. Pelkään, että jos tulee yhteishuoltajuus, hän alkaa puuttumaan joka asiaan, ei maksa osuuttansa lapsen kuluista jne. Rahasta riidellään nytkin jo koko ajan ja hän ei suostu maksamaan yhteisiä kuluja avioliiton aikanakaan. Pelkään myös jonkinlaista kostoa lapsen kautta avioerosta, koska minä hain sitä. Enhän voi tietää miten tulee käymään, mutta tällä hetkellä hän ainakin tekee elämäni mahdollisimman vaikeaksi, jospa se jatkuu sitten yhteishuoltajuuteen vedoten?
Voiko huoltajuusmuodon muuttaa, jos ongelmia yhteishuoltajuudessa alkaa esiintymään?
Olen eroamassa ja aprikoin miten lapsen huollon kanssa. Mitä plussia ja miinuksia voisitte kertoa eri huoltajuusmuodoista. Lapsi on jo murkkuikäinen ja jää minun luo asumaan.
Avioeroni on vaikea, puoliso haluaa riitauttaa joka asian, emme ole vielä päässeet keskusteluun lapsen huollosta. Pelkään, että jos tulee yhteishuoltajuus, hän alkaa puuttumaan joka asiaan, ei maksa osuuttansa lapsen kuluista jne. Rahasta riidellään nytkin jo koko ajan ja hän ei suostu maksamaan yhteisiä kuluja avioliiton aikanakaan. Pelkään myös jonkinlaista kostoa lapsen kautta avioerosta, koska minä hain sitä. Enhän voi tietää miten tulee käymään, mutta tällä hetkellä hän ainakin tekee elämäni mahdollisimman vaikeaksi, jospa se jatkuu sitten yhteishuoltajuuteen vedoten?
Voiko huoltajuusmuodon muuttaa, jos ongelmia yhteishuoltajuudessa alkaa esiintymään?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Se mitä minä olen kuullut ystäviltäni niin voisin kyllä suositella yksinhuoltajuutta.Varsinkin kun lapsi menee kouluun tarvitaan moneen paperiin kummankin nimi,jos on yhteishuolto ja muutkin viralliset paperit esim.passiin tarvitaan molempien allekirjoitukset.
Ystäväni on joutunut mm.kouluun sanomaan että hankkivat nimen isältä koulun taholta koska hän ei saa ex-puolisoa kirjoittamaan nimeä papereihin,lupausista huolimatta ei ole äijää näkynyt.
Tietysti ex-puoliso voi ruveta yksinhuoltajuudessa ilkeäksi ja vedota siihen ettei esim.halua ottaa lasta kylään luokseen koska ei ole edes huoltaja...isällä kun ei kyllä muutenkaan ole mitään pakkoa ottaa lasta jos ei halua.Tähän asiaan olen itse törmännyt oman ex-puolison taholta vaikka meillä on yhteishuoltajuus:(
Sorry-rupesin innolla vastaamaan ja vasta myöhemmin katsoin että sulla on jo murkku ikäinen lapsi...Mutta äskeinen pätee ainakin nuorempien lasten kohdalla...Tätä se kesä teettää..kun ei lue kunnolla:(
Eihän yhteishuoltajuus sitä tarkoita, että elatusmaksuja ei maksettaisi. Jos lapsi asuu pääasiassa toisen vanhemman luona, on etävanhemman osallistuttava lapsen elatukseen elatusmaksulla.
Täällä tietoa. http://www.eroperhe.net/?core=huolto
Kannattaa ehdottomasti vaatia huoltajuutta pelkästään itselleen. Jos riitaa on jo nyt, yhteishuoltajuus on erittäin mainio ase/kapula riitojen jatkamiseen.
Jos on yhteishuoltajuus hän voi estää sinua tekemästä normaaleja asioita lapsesi kanssa, esim. lähteä ulkomaille lomalle, kieltäymällä allekirjoittamasta passihakemusta. Myös koulunkäynnissä on oivia rakoja, joissa voi ent. puolisoa pompotella. Tilanteita joissa joudut kysymään ns. hänen lupaansa, allekirjoitusta, jne on miljoonia ja niistä jokaisesta saa riidan aikaiseksi. Ja sitähän monet käyttää elämänsuolana, kiusatakseen ent. puolisoa. No enitenhän siinä lapsi kärsii, mutta katkeroitunut tai narsistinen ihminen ei sellaisista sivuseikoista piittaa.
että alkuperäisen aviomies on narsisti.
Lapsen on saatava pitää yhteyttä myös etävanhempaan, jotta suhde molempiin vanhempiin säilyisi. Se on lapsen oikeus, ei etävanhemman. Parhain tapa toteuttaa se on yhteishuoltajuus.
Ihmettelen, että näin vähin tiedoin, jotka alkuperäisen antamia, voi joku esittää yksinhuoltajuutta. Lapsihan on jo murkkuikäinen. Hän voi halutessaan jäädä jopa isänsä luokse asumaan.
Yksinhuoltajuuteen pitää olla vahvat perusteet tai etävanhemman oma halu. Normaalikäytäntö on yhteishuoltajuus.
vaihtoehto. Lapsella säilyy yhteys kumpaankin vanhempaa. Miksi kuvittelet, että yksinhuolto olisi parempi vaihtoehto elatuksen saamiseksi.
Etävanhempi joutuu maksamaan lapsestaan elatusta, oli kysymys yhteis- tai yksinhuollosta. Jos etävanhempi ei maksa, on elatusmaksu heti ulosottokelpoinen. Jos etävanhempi ei siltikään maksa, saat kummassakin tapauksessa kunnalta 118,15€ per lapsi per kuukausi.
Jos vaadit yksinhuoltoa, pitää siihen olla painavat syyt, ellei isä siihen itse suostu.
Aviokriisissä on lähes aina riitoja. Rahasta ja kaikesta.
Tuntematta taustoja paremmin, uskon, että haettuasi eroa, ehkä kolmaskin osapuoli mukana, on selvää että tässä ja nyt riidat tuntuvat pahoilta.
Kuitenkin lapsellasi on oikeus myös isäänsä. Jos miehesi tuntee jätetyksi tulemisen tuskaa, on selvä, että hän nyt reagoi kuten olet kertonut. Ajan myötä aika kuitenkin parantaa haavat ja uskon, että yhteishuoltajuus on parempi vaihtoehto.
Uskon myös, että lapsesi arvostavat sitä myöhemmin, että ovat saaneet pitää myös isänsä. Pysyvät paremmin täysipäisinä, kun tietävät, että heillä on kaksi rakastavaa vanhempaa, ja että he eivät ole eron syynä.
Niin, ei oo kolmatta osapuolta tässä jutussa, ja tuosta narsisimista en tiedä, mutta väkivaltaa ja muuta sellasta on ollut miehen puolelta. Hän on ihan viisas ja viksu ihminen, mutta ei kestä sitä, että lähden väkivallan ja muunkin huonon kohtelun vuoksi. tekstarihäirintää ja sellasta on ollut eroanomuksen jälkeen, ja se saa epäilemaaän, että miten asiat sujuu eron tultua voimaan. Hän rakastaa lapsiaan yli kaiken ja ei ole koskaan ollut heille paha. minulla ei ole mitään halua eikä tarvetta viedä lapsilta isää, vaan päinvastoin toivon, että hän voisi olla heidän elämässään mukana jatkossakin. Osa lapsista on jo täysi-ikäisiä, ja se helpottaa asioita. Tiedän, että elatusmaksuja joutuu maksamaan myös yhteishuoltajuudessa. Arveluttaa vaan just toi matkustaminen, koulun käyntiasiat jne, kun puheyhteys on ainakin tässä vaiheessa poikki. Pelkona on myös se, että jos tää "sekoaminen" avioerosta jatkuu toisen puolelta, mitä se saa aikaan, ja käytetäänkö lasta kostovälineenä?
Mutta pitää tässä miettiä. Kiitos vastauksista.
Haluatko todella panna suhteesi exään aivan poikki.
Millä perusteella hakisit yksinhuoltajuutta? Yksinhuoltajuuteen pitää olla joku syy, jos miehesi ei sitä halua.
Kriisin ollessa päällä, ovat ajatukset usein kertomasi laisia. Kerroit kuitenkin, että miehesi rakastaa lapsiaan yli kaiken. Miksi hän vaikeuttaisi sitten heidän elämäänsä.
Hakemalla yksinhuoltajuutta voit todella vahingoittaa lasten ja isän välistä suhdetta. Miehesi voi katkeroitua ja jättää heidät vaille huomiota.
Meillä minusta tuli yh omasta tahdostani. Exäni tietää, että osaan hoitaa lapseni, hän siihen suostui. Tämä päätös tehtiin syvässä yhteisymmärryksessä, eikä sitä kumpikaan ns. kyseenalaistanut.
Kyllä isä voi olla lapsilleen hyvä isä, vaikkei huoltaja olekaan, sillähän ei ole lapsille mitään merkitystä. Minulle oli merkitystä sillä, etta saan itse päättää ja allekirjoittaa kaikki lapsia koskevat asiapaperit, ei tarvitse kysellä allekirjoituksia.
kuolet.
Silloin exäsi ei olekaan automaattisesti huoltaja niinkuin yhteishuoltajuudessa. Haluatko, että lapsesi tai lastesi asioista päättävät täysin vieraat ihmiset.
Olen ollut pitkään yhteishuoltajuudessa, enkä ole kohdannut mitään vaikeuksia. Tosin en ole halunut vaihtaa lasteni uskontokuntaa enkä muuttaa paikkakunnalta ja lisäksi kaikilla lapsillani oli voimassaoleva passi ennen eroamme.
En tajua, miksi eroaville äideille jatkuvasi yksinhuoltajuus on niin tärkeää. Rakastava vanhempi tuskin haluaa vaikeuttaa lapsiensa elämää. Tässäkin alkuperäinen pelkäsi kostoa lapsen kautta. Ettei vain olisi tilanne päinvastoin.
En millään jaksa uskoa, ettei oikeus määräisi lasten isää huoltajaksi, jos äiti ei siihen kykene sairautensa tai vaikka kuoleman johdosta. Eri asia on sitten se, onko se isä kelvollinen siihen. Vanhemmuus sinällänsä antaa vanhemmalle tiettyjä oikeuksia, ei huoltajuus ole se autuaaksi tekevä asia. *kokemusta on*
En myöskään ymmärrä, miten yksinhuoltajuus vaikeuttaa lasten elämää? Sehän nimenomaan helpottaa heidän elämäänsä! Lapsilla on yksi osoite, josta kysyä lupia yms. eivätkä he joudu kuulemaan "kysytään vielä isältäkin".
Jokainen rakastava vanhempi, varsinkin se lähihuoltaja, haluaa vain lastensa parasta. Siinä vaiheessa, kun miettii kostoa exälleen lasten kautta, pitää ottaa yhteyttä mielenterveystoimistoon...
Etävanhempi kokee olevansa enemmän lapsensa elämässä mukana, kun hänkin on yhdessä päättämässä oman lapsensa asioista.
En ymmärrä, miksi naisille yksinhuoltajuus on joku autuus. Ei etävanhempikaan varmasti halua tehdä lastensa elämää vaikeammaksi.
Jos etävanhempi haluaa yhteishuoltajuuden, hänen se tulee saada. Yksinhuoltajuuteen pitää olla pätevät syyt, ei riitä olettamukset siitä, että isä "mahdollisesti" kostaa lapsen tai lasten kautta.
ja ihmisethän osaa tosiaan AINA toimia joka tilanteessa järkevästi..Valitettavan usein vaan se ero tekee ennen mukavasta ja helposta ihmisestä ex-puolisolleen kiukuttelevan ilkiön,joka keinoja kaihtamatta laittaa kapuloita rattaisiin,ei siinä paljon lasten etu enää paina kaunaa kannettaessa,surutta lapset mukaan aikuisten riitoihin.Surullista,mutta valitettavan yleistä ja Suomen laissa on paljon tapoja turvata lasten elämä kuolintapauksessakin vaikkei olisi yhteishuoltajuuttakaan.Eiköhän nämä ole asioita,joita on turha muiden tulla huuteleen,kun ei kuitenkaan ole kaikki faktat tiedossa.Ei se toisen paras ratkaisu kuitenkaan yleensä ole omalla kohdalla paras,mut onnea kuitenkin yrityksille,mihin päädyttekin ja ihanaa kesää :-)
Alussa kaikki säännöt sovittava, muuten tulee myöhemmin ongelmia.
Kiitos, tässä vaan menee entistä enemmän ulalle, kun toiset selvästi on yhteis- toiset yksinhuoltajuuden kannalla. Eli kyllähän tämä asia täytyy jokaisen itse päättää, enkä nyt aatellukkaan täältä mitään viistasten kiveä löytäväni, mutta hyvä on ollu lukee erilaisia kokemuksia.
Minä haluan vain asialinjalla pysyvän tilanteen jatkossakin, pystyykö puoliso siihen sen aika näyttää. joku sanoi, että säännöt selviksi, eli tarkoittanee, että paperille kaikki kun selvitetään lopullisesti huoltajuutta?
Lapsilleen en usko puolison haluavan mitään pahaa, mutta minulle kostaminen lasten kautta vois kyllä onnistua, jos hän ei pääse yli tästä eron katkeruudesta. Se tässä vaan mietitytttää, kuten jo kerroin. Mutta moni täällä totesi, että aika rauhoittaa tilnateen. ymmärrän senkin, että överiksi menee ihan taviksellakin joskus.
itse päättää, tarvitaan toisenkin puolen halu. Tarkoitan yksinhuoltajuuteen.
En tajua kysymystä yksinhuoltajuuden saamiseksi. Yhdessähän ne lapsetkin on tehty. Siksi täytyy tiettyihin asioihin myös etävanhemmalla olla sanomista.
Elatusmaksun maksamisen lisäksi.
Yhteishuoltajuutta kannatan ehdottomasti. Meillä teini-ikäinen tytär joka asuu exäni luona mutta jonka elämässa saan olla mukana paremmin kun on yhteishuoltajuus. Saan ottaa osaa tärkeisiin lasta koskeviin päätöksiin ja on kiva kun minunkin mileipidettä ja lupaa kysytään kun päätöksiä tehdään MINUN lapseni kohdalla. Ikään ei ole tullut sellaista tilannetta että olisi tarvinnut riidellä asioista tai päätöksistä. Kaikki on yhdessä sovittu ja lapsen parasta ja tahtoa ajatellen. Lapsi itse ilmoittaa millojn tahtoo tulla luokseni yöksi ja toinen vanhempi kunnioittaa hänen tahtoaan. Käytännössä on ollut täällä noin joka toinen viikonloppu ja hieman pidempiä jaksoja lomalla. Tämähän toimii vain silloin kun vanhemmat unohtavat omat riitansa kun on lapsesta kyse ja pystyvät olemaan käyttämättä lasta aseena toisiaan kohtaan. Monelta se ei onnistu ja tietysti monessa tapauksessa toinen vanhemmista on jopa epäkelpo huoltajaksi mutta KUKA siinä asiassa on kelpo tuomariksi onkin jo toinen juttu...
Miksi ei etä-vanhempi voisi vaikuttaa omien lastensa elämään. Onhan hänellä siihen oikeus.
Itse en ole puheväleissä exäni kanssa, mutta meillä on yhteishuoltajuus, enkä ole siitä katkera.
Yhteishuoltajuus on pitänyt hänet lasteni elämässä mukana. Hän on kuitenkin lasteni äiti. Paras sellainen ja ainoa.
Kiinnostaa kuulla vielä, miten toimii yhteishuoltajuus, kun ei ole puhevälejä exän kanssa?
Kommunikoitko suoraan lasten kanssa, tekstiviesteillä vai sähköpostilla vai miten?
Olen käsittänyt että yhteishuoltajuudessa päätetään yhdessä lapsen asioista, ja miten niin voi tehdä, jos ei ole puhevälejä.
Itselle on puoliso ilmoittanut, että ei aio enää olla puheväleissä eikä myöskään tavat minua enää ikinä. Miten tässä sitten yhdessä huolletaan?
enkä nyt syyttele tässä ketään, kysyn vaan kokemuksia kun tämä on mulle ihan uutta kaikki.
asioista keskustellaan sähköpostilla. Lapsia en viestinviejinä ole käyttänyt, enkä käytä.
Pakolliset asiat on voitu hoitaa ilman ongelmia. Ei kukaan vanhempi varmaankaan halua vaikeuttaa lapsiensa elämää, oli sitten lähi- tai etävanhempi.
Kiitos sinulle lähi-isä. Että sähköopostillakin voi toimia.
Meneekö liian henk.koht. vai saako vielä kysyä kumpi teki päätöksen että ei ole puhevälejä ja miten sellasen asian kanssa voi elää? Nyt se tuntuu minusta ihan käsittämättömältä, mutta kai kaikkeen tottuu. Itse olen ihan pihalla puolison tällaisesta käyttäytymisestä, kun itse yritän koko ajan olla asialinjalla.
Exäni ilmoitti, ettei halua olla kanssani missään tekemisissä, paitsi lasten asioissa. Toisen päätöstä oli kunnioitettava.
No koska minä olen lähi-isä, lasten arki on luonani. Ex-vaimoni on omatoimisesti ollut yhteydessä minuun kolmesti, erilaisten juhlien järjestelyistä. Muuten olen pakottavissa tapauksissa itse ottanut häneen yhteyden maililla.
Yhteishuollon edut
voi olla tärkeä varsinkin etävanhemmalle joka joutuu elää osan ajasta lapsesta erillään
helpottaa kun kumpikin voi asioida koulujen, päiväkotien jne kanssa
riitatilanteessa toimii paremmin, poliisi voi esimerkiksi myöntää passin vaikka toinen yrittää tehdä kiusaa
lapselle turvallisempaa että on kaksi huolehtimassa hänen asioista
voi olla lapselle tärkeä asia
Yksinhuollon edut
lapsikaappaustilanteessa viranomaiset toimivat nopeammin
Yksinhuollon haitat
- riitatilanteessa oiva kiusantekoväline, tiedonsaanti vaikeutuu, passin saaminen mahdotonta jos huoltaja vastustaa jne
- kaikki tieto pitää kulkea lähivanhemman kautta
- lapsi jää ilman huoltajaa jos lähivanhempi kuolee
Lähti vähän keskeneräisenä ...
Teillähän on nyt yhteishuoltajuus ja näin ollen et voi yksin päättää siitä katkaistaanko toisen huoltajuussuhde lapseen. Toiselle voi olla aikamoinen isku saada kuulla exältään ettei kelpaa edes lapsensa huoltajaksi ja tämä voi sitten vaikeuttaa asioita jatkossa. Mitä exäsi haluaa?
Lähivanhemmalle on aika samantekevää mikä huoltajuusmuoto on - etävanhemmalle taas yhteishuolto voi olla hyvinkin olennainen asia.
Jos ette pääse sopuun joudutte hakemaan ratkaisua oikeusteitse.