aika usein kuulee kasvissyöjien perustelevan lihasta kieltäytymistä mielestäni aivan uskomattoman naiivilla syyllä. Että jos kaikki söisivät vain kasvisruokaa, niin ruokaa riittäisi enemmille ihmisille. Karjankasvatus kun vie niin ja niin paljon peltotilaa. Tämähän on aivan nurinkurista! Ongelma ei ole siinä, että lihoittelu vie liikaa tilaa, vaan siitä, että maailmassa on liikaa ihmisiä! Jos kaikki söisivät vain kasvisruokaa ja ruoka riittäisi kaikille, mitä tapahtuisi? Ihmislajin kehityksen tuntien ihminen sikiäisi niin paljon, että taaskaan ei ruoka riittäisi kaikille ja osa ihmisistä näkisi nälkää. Ihmisiä olisi vielä paljon enemmän kuin nyt! Mikä ratkaisuksi? Joku levänsyöntivakaumus varmaan sanoisi, että kasvissyönti on pahasta. Jos kaikki joisivat levää merestä, niin ruokaa riittäisi useammalle ihmiselle jne jne. Tämä ei siis ollut provo enkä muutenkaan tuomitse kasvissyöntiä joidenkin eettisten periaatteiden tai vaikka maun perusteella, mutta tuo ylläoleva paljonkuultu selitys ei kyllä mene läpi. Mitä olette mieltä?
Kasvissyönnin eettinen
periaate
211743
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Jo nykyisellään maailmassa tuotetaan ihan riittävästi ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa (lihat, kasvikset yms.), mutta ruoan jakautuminen on niin epätasaista, että osa ihmisistä on ylipainoisia liian ruoan seurauksena ja osa taas joutuu kärsimään nälkää. Jos kaikki maailman ihmiset olisivat kasvissyöjiä, se ei sinällään vielä tarkoittaisi sen paremmin kuin nykyäänkään, että kaikille riittäisi ruokaa.
Ihmiset eivät välttämättä lisääntyisi niin kovasti riippumatta ruoan määrästä, jos jokaisella naisella olisi oikeus päättää kuinka paljon lapsia haluaa ja jos tyttöjä koulutettaisiin niissä maissa, missä ihmiset eniten lisääntyvät. Kaiketi poikien koulutusta lisäämällä tätä vaikutusta ei ole.
tyttöjen koulutus.Mutta on tutkittu,että juuri köyhissä maissa tuo lihan kasvattaminen on erityisen huono asia,sillä siellä oikeasti nuo vähäiset pellot tulisi ottaa käyttöön ravinnon kasvattamiseen eikä karjan ruokkimiseen.Muistaako joku,mitä kilo lihaa tulee maksamaan kun kaikki välilliset kulut ja haitat on huomioitu ?? Oli juuri kirjoitus jossain,missä se oli tarkasti laskettu.Maailman
ruokavarantojen huonoin hyötysuhde oli lihalla suhteessa siihen käytettyyn energiaan ja luonnonvaroihin.
Eivät teollisuusmaiden kasvisten viljely kehitysmaita pelasta,vaan kehitysmaiden rehupeltojen muuntaminen ruokaviljelyskäyttöön.
Kuvitellaanpa tilanne, jossa sinä ja nuoripari Pirkko ja Matti haaksirikkoudutte autiolle saarelle. Saarella kasvaa mukavasti monipuolisesti hedelmiä, herneitä ja muutama kana, jolla kaikki tulevat hyvin toimeeen ja ruokaa riittää. Yhtäkkiä Pirkko ja Matti alkavat lisääntyä niin hemmetisti, koska heidän mielestään saari tulee saada täyteen ihmisiä ja veteleminen rantaan ajautuneilla kortsuillakaan ei tunnu oikein miltään. Koska lapsia on niin paljon, pitää hedelmäpuut raivata, kanat herneensyöjinä tappaa ja koko saari viljellä täyteen herneitä, jotta kaikille riittää ruokaa.
Pitäisikö tässä tilanteessa siis mielestänne
a) Rajoittaa saarelaisten määrää, jolloin kaikilla siellä olioilla olisi hyvä elää ja monipuolista ruoka riittämiin.
b) Muuntaa saari hernepelloksi, jotta hirveä ylikansoitus voisi tulla jotenkuten toimeen saarella yksipuolisella ruokavaliolla?
Kyllä ihminen keinot keksii,kun raja tulee vastaan.Tappavat varmaan sitten toisiaan,kun ruoka loppuu,lihansyöjiä kun ovat,kuulemma.
Kasvissyöjien eettinen periaate ei pelkästään
liity ihmisten hyvinvointiin vaan nimenomaan länsimaiden harjoittamaan turhaan eläinten kidutukseen ja hyväksikäyttöön tehotuotannossa.Tässä on paljonkin eettisiä epäkohtia.
Fakta on että energiaa hukkuu välistä PALJON siihen, että ihminen syö lihaa. Oletko koskaan kuullut energiapyramidistä? Sen mukaan tuottajat ovat suurin ryhmä, sitä hiukan pienempi ryhmä on kasvissyöjät sen yläpuolella. Sen jälkeen tulee taas pienempi kaistale niille, jotka syövät lihaa. Yhä pienenevä pyramidi kertoo kuinka paljon energiaa eri osien välissä hukkuu: hävikki kasvaa pyramidissa noustessa, eli lihansyönnissä. Parhaiten energiaa hyödyntävät kasvissyöjät ja vain murto-osa siitä kalorimäärästä, joka syötetään eläimille saadaan takaisin lihan, maidon tai munien muodossa.
Myös vettä tarvitaan huikean paljon karjan kasvattamseen. 80 - 120 litraa vuorokaudessa on finfoodissa esitetty luku. Maailman vesivarat(kin) ovat hupenemassa, samoin pohjavedet. Karjan kasvatus on tässäkin mielessä paljon huonompi vaihtoehto.
Karja tuottaa lisäksi ulosteillaan metaanipäästöjä. Maanviljelyn ja eläintuotannon väheneminen hidastaisi merkittävästi myös siitä seuraavaa eroosiota. Se mitä karjalle syötetään voisi yhtä hyvin tarjota ihmisille täysipainosen (kasvis)ravinnon ja säästää energiaa ja luontoa. Ei ole oikein, että tuhlaamme energiaa eläinten syömisessä kun voisimme yhtä hyvin säästää sekä ympäristöä, koko maapalloa ja muutenkin edistää paikallisen luonnon elinvoimaisuutta.
Kehitysmaissa näkyvä vaikutus on myös suuri: ihmiset yrittävät matkia "mahtavia" länsimaalaisia karjanviljelyssä ja unohtavat kokonaan paikallisen ruokakulttuurin, joka usein perustuu kasviksille. Se huonontaa sekä heidän terveyttänsä, kuluttaa lisää energiaa, sekä tuo vähemmän ruokaa kokonaisuudessa. Karjan kasvatus tuhoaa esimerkiksi muutenkin kuivilla alueilla arvokasta ja herkkää viljelysmaata. Unohtamatta tietenkään myös eläimiä, jotka kärsivät yhtä lailla nykyaikaisista tuotantometodeista.
Syitä siis löytyy, toivon että otat vielä itse selvää, jos kiinnostaa tai kysyt. Hyvää kesän jatkoa. :)
PS:Yksi mielenkiintoinen kirja, jossa kerrotaan hyvin kehitysmaiden perinteisen ruokatuotannon vahvistamisen seurauksista mielenkiintoisella tavalla on Kohti kestävää maailmaa. Kannattaa lukaista, on hyvä ja asiapitoinen.
ja asiallisesta vastauksesta! :)
eli valinta siitä, eletäänkö mahdollisimman energiatehokkaasti siten, että maapallolla on 6,5 miljardia ihmistä, vai yltäkylläisesti ja hyvin siten, että maapallolla olisi vaikka 2 miljardia ihmistä. Mielestäni ehdottomasti tuo jälkimmäinen vaihtoehto (niinkuin on ollut asian laita kymmeniätuhansia vuosia, ennen valtavaa väestöräjähdystä). Mielestäni maapallon väkilukua pitäisi siis rajoittaa, ei linkolalaisittain aktiivisesti, vaan juuri esim. naisten koulutuksella, ehkäisyvalistuksella yms.
Mielestäni noita energiatehokkuuspuheita voisi verrata vaikka kahteen uimahalliin:
Toinen laskee 10 altaaseen vettä 15 cm pohjalle. Siinä voi juuri ja juuri kellua, mutta uida ei voi. Hyvänä puolena on, että 10 altaaseen mahtuu kellumaan 2000 ihmistä.
Toinen uimahalli täyttää yhden altaan piripintaan, missä mahtuu uimaan ja sukeltelemaan 100 ihmistä mielin määrin.
Kumpaan uimahalliin sinä menisit?
Ei asioita voi aivan noin paljon yksinkertaistaa
mielestäni.Tuollainen esitämäsi näkökanta ei ole koskaan edes käväissyt mielessäni enkä usko sen olevan edes mahdollinen.Hyvinvoinnin myötä kun yleensä muukin kuin ruoka monipuolistuu ja parantuu,koulutus,lukutaito,tieto-taito jne.Silloin myöskin ihmisten "tolkuton" lisääntyminenkin pienenee.
intialaiset huomavat tarvitsevansa sähkölampun, niin maailman energiavarat loppuvat saman tien. Laskettu juttu. Koulutuksessa ei varmaan tulla saavuttamaan sitä pistettä, että väkiluku alkaa laskea.
mielessäsi! Kyllähän tämä maapallo kevyesti pystyisi elättämään ihmiskunnan, jos meitä vaan olisi huomattavasti vähemmän!
on selvää enkä muuta väittänytkään.Miten eettisesti mielestäsi ratkaistaan,että ihmisiä "saataisiin vähennettyä",että kaikki voisivat hyvin?
Nythän tehdyt laskelmat osoittavat,että nykyisellä ihmismäärällä kaikkien hyvinvointi olisi (huom! olisi)mahdollista.Tähän jos lisätään parempi koulutus ym.parannukset,niin en usko tilanteen edellä kuvatun kaltaiseksi koskaan muuttuvan.
koulutuksen vaikutuksesta ollut kyse?
Toki mielummin menen siihen altaasseen jossa voi uida, mitä jos olenkin niiden 1900 paikalla ja en pääse olenkaan :( Sinäänsä ihan mielenkiintoinen filosofinen kysymys, ollaan jo melkein elämän tarkoituksen äärellä tätä kysymystä pohtiessa
ole edes syntynyt, niin ei harmita yhtään...
Mieti jos sinua ei olisi?
Entäs jos tapan tuosta naapurin, ei sitä harmita enää kun se on kuollut, ja sitten minulla on hauskempaa kun on varoja enemmän!?
Minusta ainakin liian vaikea tavaraa että voi vastata 100% varmuudella. Pitäisi ainakin pystyä vastamaan seuraaviin kysymyksiin ensin:
Yksilön merkitys?
Elämän(kaiken) tarkoitus?
syntymättä (tai siis ei tule edes alulle pannuksi) on toki aivan eri asia kuin naapurin tappaminen? Tällainen lisääntyminen, mitä ihmiskunta ja vieläpä heikoimmassa asemassa olevat harrastavat, eihän siinä ole mitään järkeä!
esim. jaappanilaisten ravintokulttuurista? yli 100 miljoonaa ihmistä pienellä saarella, mutta mielestäni he käyttävät tehokkaasti ja kestävästi luonnon antimia. Länsimaissa ruokaa hukataan melko paljon, joskaan se ei lännessä liene ongelma, kun sitä tuotetaan niin älyttömästi. Itse olen enemmän mieltynyt ruuan ja aineksien tarkempaan ja monipuoliseen käyttöön. Tai no, ehkä länsimainen tapa jauhaa teurasjätteistä eineksiä istuu tähän kategoriaan. Kaikkihan sitä moskaa syövät.
Itsekin mielelläni hyödynnän raaka-aineet mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi parsa- ja kukkakaalista on hyvä käyttää myös kanta ja lehdet, jotka muuten maistuvatkin hyvälle. Samoin luonnonantimia (villivihanneksia) kannataa suosia. Esimerkiksi vesiheinästä saa mainiota salaattia.
"Koska lapsia on niin paljon, pitää hedelmäpuut raivata, kanat herneensyöjinä tappaa ja koko saari viljellä täyteen herneitä, jotta kaikille riittää ruokaa."
..että he alkavat säännöstelemään ruokaansa,jokaiselle yhtä paljon. Kanoatkin lisääntyy, samoin hedelmäpuut,meressä on kalaa...ei herneitä tarvitse yhtään sen enempää kuin ennenkään,no, ehkä pari tilkkua..
ei ole viisasta. Vaikka ruokaa olisi niin järkeäkin saa käyttää. Kiinassa on yhden lapsen politiikka, länsimaissa väestö ei räjähdä käsiin. Mutta Afrikassa tilanne on jo toinen, mutta kuolleisuuskin on suuri.
Joku aika sitten julkaistiin tutkimus porakaivon puhtaan veden vaikutuksesta kyläyhteisöön ja todettiin, että se vain lisäsi nälänhätää ja kurjuutta. Naisten hedelmällisyys parani, kun kaikki aika ei mennyt veden rahtaamiseen ja tuloksena lisääntynyt väestö. Ruokaa ei tosin ollut enempää tarjolla, joten ihmiset joutuivat tyytymään vähempään ja näkemään nälkää.