Sellainen kysymys, miltä teistä tuntuisi?
Siis jos joku menee terapeutille ihan muuten kuin että hän itse suoranaisesti olisi terapian tarpeessa. Eli tämä kuuluisi osana terapiaan menevän ihmisen läheisen hoitoa.
Mutta jos tällä terapiaan menevällä itsellään on persoonallisuushäiriö, huomaako terapeutti sen?
Sekavasti selitetty mutta jos joku tajuais.
Eli hlö A menee terapeutille koska se kuuluu henkilön B hoitoon ja terapian tarkoituksena tukea A:ta B:n auttamisessa. Ja tällä A:lla on selkeästi persoonallisuushäiriö, niin ovatko terapeutit niin ammattitaitoisia, että huomaavat sen ja yrittävät pureutua siihen asiaan?
Siis jos joku menee terapeutille ihan muuten kuin että hän itse suoranaisesti olisi terapian tarpeessa. Eli tämä kuuluisi osana terapiaan menevän ihmisen läheisen hoitoa.
Mutta jos tällä terapiaan menevällä itsellään on persoonallisuushäiriö, huomaako terapeutti sen?
Sekavasti selitetty mutta jos joku tajuais.
Eli hlö A menee terapeutille koska se kuuluu henkilön B hoitoon ja terapian tarkoituksena tukea A:ta B:n auttamisessa. Ja tällä A:lla on selkeästi persoonallisuushäiriö, niin ovatko terapeutit niin ammattitaitoisia, että huomaavat sen ja yrittävät pureutua siihen asiaan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
että kuinka monta kertaa A käy terapeutin luona. jos käy useampia kertoja, kyllä huomaa. ei tarvitse olla terapeutti havaitakseen persoonallisuushäiriöisen, jos on tarpeeksi tekemisissä. riippuu tietysti myös siitä, mikä persoonallisuushäiriö on kyseessä?
Narsistinen persoonallisuushäiriö.
Ja tämä ei käy kuin monen kuukauden välein siellä. Joten enpä tiedä... ja vaikka huomaisikin, voisiko ja osaisiko tehdä mitään?
ei tekisi kuitenkaan. Henklö ei ole tullut hoitoon. Eri asia, jos tulisi asiakkaana itse itsensä vuoksi.
Jos kyseessä todella on persoonallisuushäiriö, niin tilanne voi olla todella hankala. Esim., jos sairaalla on narsistinen persoonallisuushäiriö, hän voi olla todella taitava manipuloimaan ym. Tietenkin sairas hlö. saa läheisensä voimaan todella pahoin ja silloin voi olla hyvä saada itsellekin tukea.
Mikäli kyseessä on tuo (tai jokin muu) sairaus ja sairas itse myöntää sen, on tilanne parempi. Olen kyllä hyvin skeptinen, että persoonallisuushäiriöinen itse tunnustaisi sairautensa..
Ensimmäinen asia, mikä tulisi mieleeni on, että kertoiset sairaan henkilön oireista ja selittäisit asian perusteellisesti terapeutille. Älykkkään (toivottavsti!) terapeutin tulisi ottaa tämä vakavasti. Helppoa ei ehkä tule olemaan, mutta jos tilanne ei kohennu, niin pelasta ainakin itsesi. Aina ei voi auttaa/parantaa toista, vaikka kuinka haluisi..
Mä en ole tässä "uhrina", enkä muutenkaan pysty kertomaan tälle terapeutille mitään.
Niin, no toisaalta, eihän tää terapeutti pystyisi tätä persoonallisuushäiriöistä parantamaan, koska eihän hänessä ole omasta mielestään mitään vikaa.
Mutta ehkä fiksu terapeutti osaa "käsitellä" häntä niin, että saisi hänet jollain tapaa toimimaan tämän uhrina olevan henkilön hyväksi.
Persoonallisuushäiriöisethän varmaan on alttiita ainakin imartelulle, joten tätä voi käyttää...
No, tällepä en mitään voi, mutta tuli mieleen.