Luudalla lentäminen käytännössä

Eli haluaisin rakentaa luudan, jossa on 2L bensatankki ja moottori, jolla pystyy lentämään. Sehän siinä tärkeintä. Eli jos moottorin hyötysuhde on 90% ja polttoaineesta saadaan 50% hyötysuhde ja polttoaineena käytetään rypsiöljyä tai jotain sen johdannaista. Silloin 3700Kj=100g*20= 74 000kJ*0,9*0,5=33 300kJ energiaa saadaan käytettäväksi. Eli kauhea määrä. Paljonkos 2kilolla bensaa lentää?

750N*3M=2250joulea kuluu nousta 3m korkealle
Sitten kiihdyttäminen ½*75*5m/s´2 937,5 j jokaista metriä kohden ilmanvastuksen voittamiseen ½*3kg*5´2=37,5===40j, koska lentoasento muuttuu. joulea jokaista metriä kohden.

Sitten kun ei ole paljoa nostetta niin taistelu painovoimaa vastaan 740Ns=2,2m/s=740*2,2m=1 628j/s

Näin ollen jokainen lennetty sekunti kuluttaa korkeintaan 40*5j 1628j=5m=1830j todellisuus lienee 1500tai alle paikkeilla, joten lasketaan sillä tafvoin. Näin ollen 1KM matka kuluttaa 1500j*200=300kJ, joten jos polttoainetta on 2kg polttoaineella voisi lentää 6kilometriä.

Miksei perustettaisi uutta urheilulajia huispaus? Olisi hieno katsalla kun ihmiset lentää luudilla ja putoilevat pehmusteverkkoihin, kun luudat sammuilevat.1. areena maksaisi 1 miljoonaa euroa, Sivuverkot ja kattoverkko tarvittaisiin eli ei paljon mitään, eivät tollaiset luudatkaan paljoakaan varmaan maksaisi 1000€ kappale! Ja polttoaine olisi halpaa.
181214
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

...että olet totisesti loman tarpeessa!

!!!

Äänestä
  • Teinkö liian monimutkaisen laskun?
    Miksei hankittaisi kaikille omaa luutaa ja alettaisi pelaamaan huispausta? Vähän kätevä kulkupeli, saisko tollaisella ajella kaupungissa? Miten menee Suomen laki? Olisiko käytännön esteitä?

    Äänestä

  • No???????? kirjoitti:

    Teinkö liian monimutkaisen laskun?
    Miksei hankittaisi kaikille omaa luutaa ja alettaisi pelaamaan huispausta? Vähän kätevä kulkupeli, saisko tollaisella ajella kaupungissa? Miten menee Suomen laki? Olisiko käytännön esteitä?

    Miten luudan päällä pysytään?

    Äänestä

  • ongelmia kirjoitti:

    Miten luudan päällä pysytään?

    Esim. istuu luudan peräosassa ja tarpeen tullen siirtää painopistettä etuosaa kohden. Luuta on tietenkin, sen verran paksu, ettei paikat tule kipeäksi ja etuosasta saa tukevan otten, että pysyminen 5m/s vauhdissa ei ole vaikeaa, suorastaan helppoa, koska jatkuvuuden laki on puolella.

    Kiihdyttämisessä voi olla vaikea pysyä luudan selässä... Se ei ole edes ongelma, jos kiihtyminen tapahtuu esim. 10m matkalla nopeuteen 5m/s. Tarvitaan siis kaavaa ½*75kg*5m/S´2=937,5j:2

    Tässä muuten kehittyneen fysiikan yliopistotason kaava...
    468,75/75/½=sqrt(12,5)
    =3,535m/s kiihtyy voimalla 468,75joulea... Näin ollen kiihdytys tapahtuu alussa voimakkaimpana nykäyksenä, mutta kyllä siinä kyydissä, joka tapauksessa pysyy.

    Äänestä

  • Säätämällä Luudan painopist... kirjoitti:

    Esim. istuu luudan peräosassa ja tarpeen tullen siirtää painopistettä etuosaa kohden. Luuta on tietenkin, sen verran paksu, ettei paikat tule kipeäksi ja etuosasta saa tukevan otten, että pysyminen 5m/s vauhdissa ei ole vaikeaa, suorastaan helppoa, koska jatkuvuuden laki on puolella.

    Kiihdyttämisessä voi olla vaikea pysyä luudan selässä... Se ei ole edes ongelma, jos kiihtyminen tapahtuu esim. 10m matkalla nopeuteen 5m/s. Tarvitaan siis kaavaa ½*75kg*5m/S´2=937,5j:2

    Tässä muuten kehittyneen fysiikan yliopistotason kaava...
    468,75/75/½=sqrt(12,5)
    =3,535m/s kiihtyy voimalla 468,75joulea... Näin ollen kiihdytys tapahtuu alussa voimakkaimpana nykäyksenä, mutta kyllä siinä kyydissä, joka tapauksessa pysyy.

    Oletko koskaan yrittänyt istua rekillä, köydellä tms.? Ei ole ihan helppoa. Pitäisi olla lyijysaappaat jalassa. Siitä taas tulee ylimääräistä painoa.

    Äänestä

  • ongelmia kirjoitti:

    Oletko koskaan yrittänyt istua rekillä, köydellä tms.? Ei ole ihan helppoa. Pitäisi olla lyijysaappaat jalassa. Siitä taas tulee ylimääräistä painoa.

    Luutaa ei voi verrata köyteen, lankku olisi parempi. Lankulla istuminen ei kamalanvaikeaa ole.

    Äänestä

moottorin hyötysuhde on 90% ja kuitenkin polttoaineesta saadaan 50% hyötysuhde. Eiks noi oo yksi ja sama asia?

Mullekin tulee joskus epätodellinen olo, kun mömmöt jää nauttimatta. Maailma vaan keinuvi.

Äänestä
  • Tolla ehkä voi turvallisesti lentää 7km, tolla vauhdilla. Kuvitella nyt... 5kg luuta, jolla voisi lentää 5m/s turvallinen vauhti tuo ei tietenkään olisi, muuta kuin järven päällä tai hiekkarannalla ja alle 3m vauhdilla. Suoralla voisi olla joku vipu, joka pudottaisi vauhdin 7km/h, sekin olisi kiva nopeus.

    Tai sitten sähkömoottorilla varustettuna.
    300Ah*2000s/h*x=2100kJ
    Eipä sähkö ole alani. Paljonkohan maksaisi 2100kJ eli 2100kW sähköä?

    Äänestä

  • No jos ne on sama kirjoitti:

    Tolla ehkä voi turvallisesti lentää 7km, tolla vauhdilla. Kuvitella nyt... 5kg luuta, jolla voisi lentää 5m/s turvallinen vauhti tuo ei tietenkään olisi, muuta kuin järven päällä tai hiekkarannalla ja alle 3m vauhdilla. Suoralla voisi olla joku vipu, joka pudottaisi vauhdin 7km/h, sekin olisi kiva nopeus.

    Tai sitten sähkömoottorilla varustettuna.
    300Ah*2000s/h*x=2100kJ
    Eipä sähkö ole alani. Paljonkohan maksaisi 2100kJ eli 2100kW sähköä?

    Paljonkohan maksaisi 2100kJ eli 2100kW sähköä?

    Tarkoitat "sähköllä" ilmeisesti sähköENERGIAA. Kilowatti (kW) on kuitenkin TEHON yksikkö. Energia = työ = teho × aika.

    2100 kJ = 2100 kWs = 0,58 kWh. Koska yksi kilowattitunti maksaa 8--9 senttiä / kWh (paikkakunta- ja yhtiökohtaisia eroja toki on), niin tuo 2100 kJ maksaa pyöreästi 5 senttiä.

    Lukuarvon ja tehon yksikön symbolin väliin kuuluu välilyönti (sen pois jättäminen on kuitenkin tavattoman yleinen virhe, joten no worry).

    Äänestä

  • Sananen kirjoitti:

    Paljonkohan maksaisi 2100kJ eli 2100kW sähköä?

    Tarkoitat "sähköllä" ilmeisesti sähköENERGIAA. Kilowatti (kW) on kuitenkin TEHON yksikkö. Energia = työ = teho × aika.

    2100 kJ = 2100 kWs = 0,58 kWh. Koska yksi kilowattitunti maksaa 8--9 senttiä / kWh (paikkakunta- ja yhtiökohtaisia eroja toki on), niin tuo 2100 kJ maksaa pyöreästi 5 senttiä.

    Lukuarvon ja tehon yksikön symbolin väliin kuuluu välilyönti (sen pois jättäminen on kuitenkin tavattoman yleinen virhe, joten no worry).

    perkeleen halpaa!

    Äänestä

  • Miksei sitten autot toimi s... kirjoitti:

    perkeleen halpaa!

    Olisiko vielä teoreettisia esteitä?

    Äänestä

  • Miksei sitten autot toimi s... kirjoitti:

    perkeleen halpaa!

    Autot eivät toimi sähköllä, koska lentoluutiakaan ei ole saatu vielä toimimaan täysin tyydyttävästi sähköllä.

    Äänestä

  • Miksei sitten autot toimi s... kirjoitti:

    perkeleen halpaa!

    Olen viimeksi käynyt ystävällisen hiilivetykauppiaani (ns. kylmäasema) puheilla 7. kesäkuuta 2006. Vähän ajoja näinä viikkoina! Kuitin mukaan olen ostanut 58 litraa 95E-bensiiniä hintaan 77,95 euroa (1,344 €/l).

    Bensiinin energiasisältö on noin 43 MJ/kg eli 9 kWh/l. Yhden kilowattitunnin hinnaksi tulee em. tankkauksen hinnan mukaan laskettuna osapuilleen 15 senttiä. Kolminkertainen töpselisähköön verrattuna.

    Ottomoottorin hyötysuhdetta tuossa ei ole huomioitu. Olisikohan luokkaa 30 %? Tase muuttuu sen myötä vieläkin epäedullisemmaksi, koska sähkömoottorin hyötysuhde on oleellisesti korkeampi -- lienee jossakin 90 prosentin tietämissä.

    Toisaalta sähkö on varastoitava jollakin tavoin autoon, eikä akuista saada ulos läheskään yhtä paljoa energiaa kuin niiden lataaminen kuluttaa. Tämä akkujen hyötysuhde on huomioitava sähkömoottorin hyötysuhteen ohella.

    Nykytekniikan mukaisten akkujen energiatiheys on heikohko. Jotta minun runsaat 1300 kg painavan autoni 70 litran tankin bensiinimäärää vastaava energiamäärä saataisiin mukaan sähkönä, tarvittaisiin varsin juhlavan kokoinen akkupatteri! Saisi varmaan olla toinen mokoma peräkärryssäkin... Ja kaiken tuon massan kiihdyttäminen ja jarruttaminen ynnä muu raahaaminen vaatisi taas veronsa...

    Veronsa? Siinä sanassakin on yksi tärkeä aspekti, miksi autot eivät toimi sähköllä! Jos toimisivat, ei sähkö olisi likimainkaan niin halpaa kuin se tänä päivänä on...

    Äänestä

  • Sananen kirjoitti:

    Olen viimeksi käynyt ystävällisen hiilivetykauppiaani (ns. kylmäasema) puheilla 7. kesäkuuta 2006. Vähän ajoja näinä viikkoina! Kuitin mukaan olen ostanut 58 litraa 95E-bensiiniä hintaan 77,95 euroa (1,344 €/l).

    Bensiinin energiasisältö on noin 43 MJ/kg eli 9 kWh/l. Yhden kilowattitunnin hinnaksi tulee em. tankkauksen hinnan mukaan laskettuna osapuilleen 15 senttiä. Kolminkertainen töpselisähköön verrattuna.

    Ottomoottorin hyötysuhdetta tuossa ei ole huomioitu. Olisikohan luokkaa 30 %? Tase muuttuu sen myötä vieläkin epäedullisemmaksi, koska sähkömoottorin hyötysuhde on oleellisesti korkeampi -- lienee jossakin 90 prosentin tietämissä.

    Toisaalta sähkö on varastoitava jollakin tavoin autoon, eikä akuista saada ulos läheskään yhtä paljoa energiaa kuin niiden lataaminen kuluttaa. Tämä akkujen hyötysuhde on huomioitava sähkömoottorin hyötysuhteen ohella.

    Nykytekniikan mukaisten akkujen energiatiheys on heikohko. Jotta minun runsaat 1300 kg painavan autoni 70 litran tankin bensiinimäärää vastaava energiamäärä saataisiin mukaan sähkönä, tarvittaisiin varsin juhlavan kokoinen akkupatteri! Saisi varmaan olla toinen mokoma peräkärryssäkin... Ja kaiken tuon massan kiihdyttäminen ja jarruttaminen ynnä muu raahaaminen vaatisi taas veronsa...

    Veronsa? Siinä sanassakin on yksi tärkeä aspekti, miksi autot eivät toimi sähköllä! Jos toimisivat, ei sähkö olisi likimainkaan niin halpaa kuin se tänä päivänä on...

    sähkövirran määrää.

    NO jos yhdestä patterista 1cm*2cm= saadaan energiaa
    2,5Ah*3600s/h*1,5V=13500VAs=13,5kJ...

    Jos tehtäisiin 2500 kJ akku (kestäisi 7km lennon) ja ajateltaisiin, että sähkötyön saisi tietylle ajalle) Sitten verrantoa
    2500/13,5=186 patteria=200patteria ja saisi mahtumaan luutaankin vielä.

    Kuinka luutaan voisi tehdä sähkömoottorin? Mikä on ylipäätään sähkömoottorin periaate, miten sähkömoottori oikein toimii, yksinkertainen kuva tai jotakin ohjetta, kuinka tekee yksinkertaisen sähkömoottorin?

    Äänestä

  • Sananen kirjoitti:

    Olen viimeksi käynyt ystävällisen hiilivetykauppiaani (ns. kylmäasema) puheilla 7. kesäkuuta 2006. Vähän ajoja näinä viikkoina! Kuitin mukaan olen ostanut 58 litraa 95E-bensiiniä hintaan 77,95 euroa (1,344 €/l).

    Bensiinin energiasisältö on noin 43 MJ/kg eli 9 kWh/l. Yhden kilowattitunnin hinnaksi tulee em. tankkauksen hinnan mukaan laskettuna osapuilleen 15 senttiä. Kolminkertainen töpselisähköön verrattuna.

    Ottomoottorin hyötysuhdetta tuossa ei ole huomioitu. Olisikohan luokkaa 30 %? Tase muuttuu sen myötä vieläkin epäedullisemmaksi, koska sähkömoottorin hyötysuhde on oleellisesti korkeampi -- lienee jossakin 90 prosentin tietämissä.

    Toisaalta sähkö on varastoitava jollakin tavoin autoon, eikä akuista saada ulos läheskään yhtä paljoa energiaa kuin niiden lataaminen kuluttaa. Tämä akkujen hyötysuhde on huomioitava sähkömoottorin hyötysuhteen ohella.

    Nykytekniikan mukaisten akkujen energiatiheys on heikohko. Jotta minun runsaat 1300 kg painavan autoni 70 litran tankin bensiinimäärää vastaava energiamäärä saataisiin mukaan sähkönä, tarvittaisiin varsin juhlavan kokoinen akkupatteri! Saisi varmaan olla toinen mokoma peräkärryssäkin... Ja kaiken tuon massan kiihdyttäminen ja jarruttaminen ynnä muu raahaaminen vaatisi taas veronsa...

    Veronsa? Siinä sanassakin on yksi tärkeä aspekti, miksi autot eivät toimi sähköllä! Jos toimisivat, ei sähkö olisi likimainkaan niin halpaa kuin se tänä päivänä on...

    Autoni 70 litran bensiinitankkiin mahtuu energiaa noin 630 kWh (laskien arvoilla 9 kWh/litra tai 43 MJ/kg).

    Tämän päivän pienakkujen energiatiheydet ovat luokkaa 50 Wh/kg (NiCd), 60 Wh/kg (NiMH), 115 Wh/kg (Li-ioni) ja 250 Wh/kg (Li-polymeeri).

    630 kWh:n energiamäärän tallentamiseen tarvitaan 12,6 tonnin NiCd-akkupatteri. Nikkeli-metallihydriditekniikalla paino alenee 10,5 tonniin, litium-ionitekniikalla 5,5 tonniin ja litium-polymeeritekniikalla vaivaiseen 2,5 tonniin.

    Vaikka autoni ottomoottori ei osaakaan hyödyntää läheskään kaikkia bensatankkiin piilotettuja 630 kilowattituntia vaan lykkää niistä suurimman osan harakoille säteilylämpönä ja vesihöyrynä, on tuo 70 litran eli 52-53 kilon bensamäärä kuitenkin verrattomasti kätevämpi kuljettaa mukana kuin paraskaan saman energiamäärän antava akku!

    Lentoluutaankin jo tuo Li-polymeeriakku on mielestäni arvelluttavan painava, nikkeli- ja lyijyakuista puhumattakaan.

    Äänestä

  • Sananen kirjoitti:

    Autoni 70 litran bensiinitankkiin mahtuu energiaa noin 630 kWh (laskien arvoilla 9 kWh/litra tai 43 MJ/kg).

    Tämän päivän pienakkujen energiatiheydet ovat luokkaa 50 Wh/kg (NiCd), 60 Wh/kg (NiMH), 115 Wh/kg (Li-ioni) ja 250 Wh/kg (Li-polymeeri).

    630 kWh:n energiamäärän tallentamiseen tarvitaan 12,6 tonnin NiCd-akkupatteri. Nikkeli-metallihydriditekniikalla paino alenee 10,5 tonniin, litium-ionitekniikalla 5,5 tonniin ja litium-polymeeritekniikalla vaivaiseen 2,5 tonniin.

    Vaikka autoni ottomoottori ei osaakaan hyödyntää läheskään kaikkia bensatankkiin piilotettuja 630 kilowattituntia vaan lykkää niistä suurimman osan harakoille säteilylämpönä ja vesihöyrynä, on tuo 70 litran eli 52-53 kilon bensamäärä kuitenkin verrattomasti kätevämpi kuljettaa mukana kuin paraskaan saman energiamäärän antava akku!

    Lentoluutaankin jo tuo Li-polymeeriakku on mielestäni arvelluttavan painava, nikkeli- ja lyijyakuista puhumattakaan.

    tosin vain pienoismalli http://www.gwsus.com/english/product/airfly/magician.htm

    Äänestä


kun pari ensimmäistä riviä, mutta kuvauksesi perusteella etsit siis Toyota Corollaa?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Luudalla lentäminen käytänn... kirjoitti:

Eli haluaisin rakentaa luudan, jossa on 2L bensatankki ja moottori, jolla pystyy lentämään. Sehän siinä tärkeintä. Eli jos moottorin hyötysuhde on 90% ja polttoaineesta saadaan 50% hyötysuhde ja polttoaineena käytetään rypsiöljyä tai jotain sen johdannaista. Silloin 3700Kj=100g*20= 74 000kJ*0,9*0,5=33 300kJ energiaa saadaan käytettäväksi. Eli kauhea määrä. Paljonkos 2kilolla bensaa lentää?

750N*3M=2250joulea kuluu nousta 3m korkealle
Sitten kiihdyttäminen ½*75*5m/s´2 937,5 j jokaista metriä kohden ilmanvastuksen voittamiseen ½*3kg*5´2=37,5===40j, koska lentoasento muuttuu. joulea jokaista metriä kohden.

Sitten kun ei ole paljoa nostetta niin taistelu painovoimaa vastaan 740Ns=2,2m/s=740*2,2m=1 628j/s

Näin ollen jokainen lennetty sekunti kuluttaa korkeintaan 40*5j 1628j=5m=1830j todellisuus lienee 1500tai alle paikkeilla, joten lasketaan sillä tafvoin. Näin ollen 1KM matka kuluttaa 1500j*200=300kJ, joten jos polttoainetta on 2kg polttoaineella voisi lentää 6kilometriä.

Miksei perustettaisi uutta urheilulajia huispaus? Olisi hieno katsalla kun ihmiset lentää luudilla ja putoilevat pehmusteverkkoihin, kun luudat sammuilevat.1. areena maksaisi 1 miljoonaa euroa, Sivuverkot ja kattoverkko tarvittaisiin eli ei paljon mitään, eivät tollaiset luudatkaan paljoakaan varmaan maksaisi 1000€ kappale! Ja polttoaine olisi halpaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu