Vuosia, ehkä jo vuosikymmeniäkin, on kulunut siitä kun viimeksi kuulin tätä sanaa käytettävän. Jostain syystä se nyt kuitenkin pulpahti mieleeni, ja rupesin miettimään sen alkuperää. Kuka tietää?
Tärpästikkeli-sanan merkitys?
kuka tietäisi?
2713121
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Nimitystä käytetään meidän porukassa vilkkaasta lapsesta. Alkujaan se tarkoittaa kellon, siis mekaanisen kellon nopeasti liikkuvaa ratasta(tai jotain). Sitä osaa joka liikkuu edestakaisin.
Mekaanisen kellon edestakaisin liikkuva osa lienee suomeksi lähinnä liipotin. Myös sanat hillike ja pidätin ovat olemassa.
Tärpästikkeli-sanaa en olisi osannut yhdistää liipottimeen. Ruotsiksi liipotin on 'balans' tai niinkin levoton sana kuin 'oro', englanniksi 'escapement'. Mistä lienee kielestä tärpästikkeli peräisin?
Englannin 'orology' ei ole kello-oppia, kuten luulisi (yksi ranskan kello-sanoista on 'horloge') vaan vuoristotiede. Olisikohan taustalla sellainen juttu kuin orometer = barometer = ilmapuntari? Ruotsin liipottimen (oro) kanssa sillä ei ainakaan pitäisi olla mitään tekemistä jo äänneasuakin ajatellen.
Tarkat tiedot kellosta ja käännöksistä sinulla. Itseasiassa kellon tärpästikkeli ei tainnutkaan olla se edestakaisin liikkuva ratas vaan se pieni haka joka pysäyttää rattaan joka sitten vaihtaa suuntaa. Tuo pieni haka on kellon nopeimmin liikkuva osa. Mieleen tulee onomatopoeettinen selitys. Sana tuo mielleyhtymän "kärpänkikkeliin" joka lienee nopealiikkeinen elin.
Kysyin aikanaan mutsilta tärppästikkeliä ja hän vastas heti, että käkikellon heilurihan se.
Ei se suomeltakaan kuulosta.
Nalle Puhilla oli ongelmanaan Tärppä, mutta siitä ei nyt varmaan ole kysymys, on nähty muutakin kuin jälkiä...
Siellä päin mistä kellosepäntaidot ovat tulleet Suomeen, on ehkä käytössä jokin samanlaiselta kuulostava sana/sanapari. Terppe? terppes? terps- tickel? Ja eikun googlaamaan!
Tulipas vastattua vanhaan viestiin, mut menköön... Tärpästikkeli on mekaanisen kellon heiluri. Liipotin on niinikään edestakaisin liikkuva osa toisenlaisissa mekaanisissa kelloissa, kuten taskunauriissa esim. Se on pyörä, joka jousikuormaa vastaan pyörii vain osan kierrosta ja saman verran taaksepäin.
Kelloista en itse asiassa ymmärrä tuon taivaallista. Kvartsikelloni paristo ehtyi kymmenisen vuotta sitten, minkä jälkeen ole koettanut pitää ajantajuani yllä matkapuhelimeni avulla.
Edesmennyt pomoni käytti joskus metaforaa ”pyörii kuin tärpätin keittäjä”. Jotenkin tuntuu, ettei sekään oikein tärppää: pyörivä ja edestakainen liike eivät ole sama asia – kuten ei tärpätillä ja tärpästikkelilläkään liene mitään tekemistä keskenään.
Ikinä kuullutkaan.
Mutta kun tuon luin, assosioin heti kärpäskikkelin. Mitähän tuo kertoo minusta?
Minä assosioin uudissanastasi tarinan, jossa joku ulkomaanpelle huitaisi miekallaan ilmassa lentävää kärpästä niin taitavasti, että kärpänen meni kahtia. Suomalainen ei tempusta hätkähtänyt, vaan otti puukkonsa ja teki sillä perässä saman – sillä erotuksella, että kärpänen jatkoi lentoaan. Miekkamies ilkkui suomalaista, joka oli hänen mielestään epäonnistunut. Suomalainen totesi tähän tyynesti, että kärpänen toki lentää edelleen, mutta eipähän enää kykene jatkamaan sukuaan...
Joo, tuttu on juttu.
... joskaan ei ollut osallisena assosiaatiossa. Mutta nyt kun kerroit, tajusin tietäväni tarinan.
Kyllä se on kellon heiluri. Näkyvin jatkuvasti liikkuva osa, kuten vilkas lapsi. Tärpäs- osa sanaan on kaiketi tullut tärpätistä, kun sitä menee vaikka silmään tai muuhun arkaan elimeen, se saa aikaan liikuntoa, kuten kellossa heiluriinkin. Mene ja tiedä?
On hyvin mahdollista, että sana tärpäntikkeli on peräisin roåtsin tai saksan kielen sanoista perpendickel resp. perpendikel.
tärpästikkeli on henkilö, joka luulee olevansa aina ja ainoana oikeassa, suvaitsematon siis eräässä mielessä.
Kun edellä on monille tullut mieleen ties mitä, niin kerronpa omankin mielleyhtymäni.
Fingerpori-sarjakuvassa Heimo Vesa sai rippilahjaksi rannekellon ja ihmetteli, missä sen vetonuppi on. Selitettiin, etttä kello tulee vedetyksi automaattisesti ranneliikkeellä. Seuraavana päivänä joku kysyi, missä uusi kello nyt on, kun ei näy ranteessa.
- Vieteri katkesi ...
Onpa tuolla ollut paljon merkityksensiirtymiä, kun minä taas olen kuullut sanottavan, että joku on tärppästikkuna, kun hän on skarppina, valppaana.
"Siellä se oli heti aamulla tärppästikkuna paikalla."
Kyllä sitä käytetään Etelä-Pohjanmaalla. Tätini käytti. Merkitys on suunnilleen "pikkuvanha ja utelias".
No kommentoin vielä, mummon seinäkellon heiluria sanoivat tärpäntikkeliksi Pohjanmaalla.
Ja näköjään Ranskan sanasta perpendiculaire...
Yhdellä sanalla: heiluri.
Sellaista ihmistä voidaan sanoa tärpästikkeliksi, joka heiluu joka asiassa niinkuin lapset hiekkalaatikolla tai besserwisser blogissaan.
Alun perin se tarkoittaa luotilankaa, Lainasana ruotsin kielestä.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Perpendikel
Heiluriliike syntyy siitäkin kun kodin ja työpaikan välillä liikutaan ja heilutaan edestakaisin. Siitä tosin käytetään sanaa pendelöinti (latinan sanasta ”pendulum”, heiluri) eikä esim. tärpästikkelöinti.
Ruotsin sana ”pendeltåg” on sananmukaisesti heilurijuna.
Keski-Suomessa tärpäntikkeli (ei tärpästikkeli) tarkoitti pikkuvanhaa lasta, joka ehti joka paikkaan ja osasi kertoa hauskoja juttuja ja oli erittäin tarkka tekemään huomioita erilaisista ihmisistä ja elämästä yleensä. Siis tosi hauska veitikka, jonka seurassa oli aina hauskaa ja selityksiä riitti. Aina käynnissä, kuin seinäkellon heiluri.
Klikkiotsikko iltapäivälehdestä:
”Aitajuoksijan penis heilui valtoimenaan kaikkien nähtävillä suorassa lähetyksessä – Antero Mertaranta joutui varomaan sanojaan.”
Hyvä varoa, ettei lipsahda näin:
– … ja meno on takasuoralla kellon tarkkaa…. Ja ihmekös tuo, kun nyt tullaan etukaarteeseen perpendikkelit heiluen…
* Korjaus: kun nyt tullaan takakaarteeseen