miksi isot matkustaja koneet yhä rakennetaan huterasti alasiipisiksi,jotka ovat nousussa ja laskussa arvaamattomia---kyllä se kokomuksesta pitäs tietää, että B-52, joka on yläsiipinen,on todettu kautta aikain turvallisimmaksi koneeksi,ja otta esimerkkiä...
kumma se
vain on
7328
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Näin maallikkona voisi todeta että kyse lienee polttoaineenkulutusteknillisistä syistä - eli ekonomiasta yleensäkin.
Sotakoneissa ei tarvii säästää..
ylätaso enemmän ja miksi????
Kysyin tuota samaa aikanaan ammattilaisilta, niin sain vastaukseksi että pakkolasku alatasoisella esim pöpelikköön tai mereen on turvallisempi kuin ylätasoisella. Siipi ottaa vastaan paljon iskua ja säästää iskun voimaa rungolta, jossa matkustajat ovat.
Ylätasolla maha tulee ensin alas, pöpelikköön tai veteen. Näin siipien saama tälli/irtoaminen ei revi runkoa niin kuin alatasoisella.
Ai joo, samaahan kai tarkoitit(?), vaikka helposti saa kuvan selkälaskusta.
Ylätaso on myös myrskyssä vakaampi pienkoneilla, joilla tehot eivät riitä rajuja ilmanvirtoja vastaan.
tapahtuu joko nousussa tai laskussa,harvemmin itse lennolla--lasku menee helposti huonossa säässä yli tai alle tai kone sakkaa nousussa- alasiivet syynä, yläsiipi turvallisempi ja tarkempi kaikissa tilanteissa--kumma vaan, että nää isot uudet ranskalaiset, niissä on taas ne huterat pienet alatasot--eiks ne tiä vai pitäskö sinne soittaa...
En ole tehnyt lentokoneiden lujuuslaskuja, mutta ymmärrän aikonaan Finnairin palveluksessa olleelta lentokoneinsinööriltä kuulemani selityksen. Kun tehdään laadukas pakkolasku pusikkoa tai muuta kevyttä puustoa kasvavaan maastoon, niin puskat ottavat siipien kautta vastaan osan iskusta sekuntti, pari ennen kuin itse runko tömähtää maahan. Hyvissä olosuhteissa tämä voi pienentää rungon saamaa iskua jopa puolella. Siivet kyllä saattavat irrota, mutta kai ne pitäisi mitoittaa siten, että ne katkeavat muualta kuin runkoonkiinnittymiskohdastaan (kauhea sana). Ylätasolla efekti on huonompi.
On totta, että alataso on perusluonteeltaan epävakaampi kuin ylätaso, mutta tietokoneistetulla ohjauksella tällä ei pitäisi olla suurta merkitystä. Käsiohjauksella juttu olisi eri asia.
Öö, hallitsen allokon paremmin kuin ilmakehän turbulenssin. Minulla ei ole edes lentolupakirjaa. Uskon, että tuo alue on vielä kompleksisempi kuin kajakkien aallokkokäyttäytyminen, jonka ihmeellinen maailma minulle vasta alkaa avautua. Siinäkään luulo ei ole tiedon (ja osaamisen) arvoista. Esim useiden aloittelijoiden ehdottelemat sivuponttonit (trimaran) olisivat yhtä turvallisia kuin apupyörät harrikassa.
Siis tällä:
http://www.triaksports.com/stability/
voisin lähteä purjehtimaan sopivissa olosuhteissa, mutta en missään nimessä melomaan kovaan keliin. Oma Merikissani (virolaisvalmisteinen Seacat) oikein kuormattuna antaa paremmat mahdollisuudet.
Tämä vain sivuesimerkkinä asioiden moniulotteisuudesta.
Kuinka usein kone pääsee sakkaamaan nousussa? Jos sakkauskestoa haluttaisiin (todellako?) niin kaksitaso olisi turvallisempi: alataso mitoitetaan sakkaamaan ennen ylätasoa.