Uskotteko kosmiseen älyyn (tieteelliseltä kannalta katsottuna). Fred Hoyle kuvaa tieteisromaanissaan Musta Pilvi maapallon lähelle ajautuvaa kaasupilveä jolla on älykkyys. Ihmisenkin ajatus on vain neuronien liiketta hermostossa, ja aivot ovat samaa ainetta kuin maailmankaikkeuskin, siis 99,999 prosenttisesti tyhjää (jos maapallo puristettaisiin kokoon elektronit aivan kiinni ytimiinsä se olisi jalkapallon kokoinen).
Tarviiko älykkyys kiinteää organismia vai voiko se esiintyä "itsenäisesti" suurempien mittakaavojen puitteissa? Galaksilla oma sielunelämä? Jonkinlainen rinnakkaismaailman käänteisuniversumi esim. neutriinojen tasolla?
Tarviiko älykkyys kiinteää organismia vai voiko se esiintyä "itsenäisesti" suurempien mittakaavojen puitteissa? Galaksilla oma sielunelämä? Jonkinlainen rinnakkaismaailman käänteisuniversumi esim. neutriinojen tasolla?
Vastaukset 6
Vanhimmat
asiaa on mm. kirjallisuudessa laajasti pohdittu.
mm. Gaia-hypoteesi lienee sitä:
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=gaia-hypoteesi&btnG=Google-haku&meta=cr=countryFI
Se että elämä on saanut ne puitteet, joissa sitä esiintyy maapallolla, nimenomaa antaisi aiheen olettaa, että samansuuntainen kehityskulku on muualla todennäköistä vastaavissa olosuhteissa.
Se mitä muutoksia lopputulokseen aiheuttaisi esimerkiksi se, että kaikki muut tekijät olisivat esimerkiksi samat, mutta vaikkapa painovoima kaksinkertainen?
Mahdollisesti siinä tapauksessa ihmiset olisivat rakenteeltaan tanakampia kestääkseen paremmin painovoiman ja ollakseen yhtä tehokkaita muuttuneessa ympäristössä.
Se että aivan identtiset olosuhteet ja sama aika ja vastaavat (avain)tapahtumat tuottavat väistämättä saman lopputuloksen on ilmiselvää.
Jos maailmankaikeudella on "taipumus" tuottaa elämää, silloin tuon taipumuksen täytyy ilmetä myös atomien tasolla.
mutta kokonaisuus ei aina ole osiensa summa...se pistää miettimään.
Kuka on väittäny ettei mailman kaikkeus olisi elävä, kun menet kattomaan joitain syvän meren asukkeja niin huomaat hyvin äkkiä että ne muistuttavat galakseja, me olemme vain pakteereja näiden solujen pinnoilla.
Tottakai maailmankaikkeuson elävä. Mistä muuten "elämä" olisi tullut? Eli koska maailmankaikkeudessa esiintyy elämää sen täytyy luontaisesti kuulua siihen, sen on täytynyt jo siaöltyä alkuräjähdyshetkeen ja koska alkuräjähdyshetki sisältää menneen, nykyisen ja tulevan, niin elämä näinollen on myös ikuinen. Jo hetkellä ennen alkuräjähdystä tämäkin kommentti oli jo olemassa, eli kaikki on jo tapahtunut.
Toisaalta oletko varma että elämä todellakin kuuluu ja on osa mailmankaikkeutta?, vai voisiko ajatella siten että itseasiassa elämä onkin mailmankaikkeudelle kuin flunssa tai kasvain, joka pyrkii tuhoamaan isäntä planeettansa, toisinsanoen vahinko tuotos kuten esim mustat aukot, elämä siirtyy ja laajenee viruksen lailla kunnes täyttää koko mailmankaikkeuden.. meidän älykkyydellämme me voimme jo nyt asuttaa 90% planeetoista koska tiedämme tavan selviytyä vieraassa ympäristössä.
ja mistä sitä tietää että onko maapallo suinkaan ensimäinen.. itse olen aina miettiny että miksi kirkot muistuttaa kuu raketteja.. vai onkohan se sit toisinpäin eli raketit muistuttaa kirkkoja...