Ihastumisen ja rakastumisen jälkeen se tuli todella tuskallisena uutisena, vaikka aavistelinkin: mies on mielestään sittenkin antanut väärää informaatiota ja haluaa nyt olla vain ystävä ja jatkaa siltä pohjalta. Sulkematta pois myöhempiä mahdollisuuksia tunteiden lämpenemiseen...
Siis todella tavallinen juttu. Minäkin haluan jatkaa edes ystävänä, vaikka sydän on musta. Ohi se menee, tiedän, mutta onkohan kenelläkään kokemusta noista "tunteiden myöhemmistä uudelleen lämpenemisistä"? Muutama kuukausi siis ollaan tunnettu.
Siis todella tavallinen juttu. Minäkin haluan jatkaa edes ystävänä, vaikka sydän on musta. Ohi se menee, tiedän, mutta onkohan kenelläkään kokemusta noista "tunteiden myöhemmistä uudelleen lämpenemisistä"? Muutama kuukausi siis ollaan tunnettu.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kuulostaa siltä että sua oltais jättämässä varalle odottamaan jos ei joku muu homma onnistu jne.
Minkälaisena tunteiden kaatopaikkana oikein meinaat palvella? "Sydän on musta" ja silti pitäisi olla iloinen kaveri?? Jätä nyt jo ihmeessä olematon ystävyys taakse, onhan se nyt suhteen huonoin vitsi että jatketaan kavereina vaan jos on takana vain pari kk seurustelua eikä mikään muu (kuten muksut ) sido yhteen.
Tee itselles palvelus ja unohda, ja jatka.
juuri tällä tavoin täytyisi toimia. Itsekin olen aikoinaan tehnyt näin joten tiedän mistä kirjoitan.
jos toinen haluaa enemmän.. Tulee mieleen että satutat vain itseäsi sillä.
Jos toinen ilmoittaa että haluaa pysyä vain ystävänä, en usko että se myöhemmin jatkuu minään muuna. Meinaan, tehän olette sen jo kokeileet, eikä se kolahtanut hänelle? Ellei syynä ole joku elämäntilanne hänen kannaltaan joka vaikeuttaa teidän suhdetta... mutta silloinkin tunteet lämpenee uudelleen vaikka ette olisi pysyneet ystävinä. Eikö?
itse tapasin aivan täydelliseltä tuntuvan naisen (minulle) ja treffeilläkin käytiin. Nyt vaan ei enää halua tavata sovitusti, jos törmätään niin katsotaan sitten. Muuten voidaan soittelemalla pitää yhteyttä, on kuulemma ihan kiva jutella...
No, omaa tyhmyyttä on mennä ihastumaan korviaan myöten jo heti alkuunsa.
Näin se vaan menee. Sitten kun löydät todella kiinnostavan ihmisen, kiinnostus ei ole samanlaista toiseen suuntaan.
Pitää kai tyytyä tuohon puhelimen välityksellä pidettävään yhteyteen, koska mukavahan se on pelkästään jutellakin ihastuksensa kanssa, vaikka tietää ettei siitä seuraa sen enempää.
itselläni on käymässä ihan samalla tavalla. vituttaa ihan kympillä... en haluaisi kuitenkaan menettää häntä kokonaan, mutta turhalta tuntuu jos toinen pitää sua vaan varalla. kuin nurkkaan hylätyltä lelulta, joka vain odottaa että joku tulisi leikkimään hänen kanssaan...
Mies halusi eron jälkeen olla ystävä. Hiukan epäröiden suostuin. Tuolloin rakastin häntä edelleen (erosta oli vain muutama päivä) ja ajattelin, että vaikka menetinkin hänen rakkautensa niin minun ei silti tarvitse menettää rakasta ihmistä.
Tunteethan siinä lämpeni siinä määrin, että aloitimme omituisen surustelun kaltaisen seksisuhteen. Kun ilmoitin etten kuitenkaan enää voi elää pelkässä seksisuhteessa miehen "ystävyys" ja yhteydenpito loppuivat siihen. eli tälläistä lämpenemistä täällä päin. Suosittelenkin että jos tahdot olla entisesi kanssa ystävä, niin odota niin kauan kunnes olet totaalisesti yli hänestä. Muuten tiedossa on helposti lisää sydänsuruja :(
En usko noihin suhteen uudelleen lämpiämisiin. Todennäköisesti pettäisit vain itseäsi, jos jäisit odottelemaan jotakin tapahtuvaksi ja saisit lisää sydänsuruja. Suhteesta saattaisi vain tulla korkeintaan pinnallinen seksisuhde, jota mies pitäisi hätävarana. Olet varmasti enemmän arvoinen. Jatka rohkeasti elämääsi eteenpäin!
Eivät nuo miehet(kään) tunnu aina tietävän mitä oikein tahtovat. Itselleni kävi melko samoin tässä ihan hiljattain. Suhdetta lämmiteltiin ja hyvältä tuntui, mutta lopputuloksena oli "rottailu" ja asioiden kesken jättäminen. Kunnon päätöskeskustelu on vielä käymättä, mutta eiköhän sen lopputuloksena ole tuo "kaveruus". Sitä keskusteluhetkeä tässä kaipailen.
Kaipa se on parempi tuo kaveruus kun ei mitään ellei se ole liian tuskallista ja johda turhiin toiveisiin jostain muusta. Varmaan ne piirteet, joihin ihmisessä ihastuu ovat toivottavia myös kaverille.
Joskushan noissa tilanteissa käy niin, että tämä suhteen päättänyt osapuoli keksii myöhemmin mitä on menettänyt. Eli kyllä ne tunteet joskus myös lämpenevät. Usein vaan turhan myöhään. Emme siis taida olla ajoituksen mestareita...
Eilen mies soitti ja kertoi haluavansa jatkaa vain kaverina,mekin olemme tunteneet vasta n.2 kk,mutta tässä ajassa olin jo kerennyt ihastumaan,ehkä jopa rakastumaan häneen.nyt on hieman paha olla.
Tietenkin haluan olla hänen ystävänsä,sillä tulemme hyvin toimeen keskenämme ja meillä on hauskaa yhdessä.Mutta itseni kohdalla en edes halua,että suhteemme lämpenisi uudelleen,sillä usein seuraukset eivät ole hyvät.
Ehkä ajan kuluessa ystävyys tulee sujumaan hyvin,mutta seuraavaa tapaamistamme jännitän,koska minulla on edelleen tunteita tätä miestä kohtaan..
Seurustelimme melkein vuoden. Minä ainakin rakastuin sinä aikana. Hänkin sanoi rakastavansa. Asumme kaukana toisistamme, mutta tapasimme säännöllisesti. Hän on eronnut ja lasten tapaamisten kanssa on ongelmia ja lapsetkin oirehtivat sitä. Eivät haluaisi lähteä etävanhemman luo. Työt loppumassa ja stressi painoi muutenkin. Lopulta hän ilmoitti, että kokee, että hän tekee väärin minua kohtaan, kun hän ei voi tarjota minulle sitä mitä minä suhteelta kaipaan. Hän sanoi ettei jaksa panostaa suhteeseen niin paljon kun hänen mielestään pitäisi. Kaikki muu härdelli vie hänen voimansa. Ja voi pojat, se on härdelli, olen sivusta seurannut.
Nyt mies haluaa jatkaa ystäväpohjalta niin, että tavattaisiin edelleen aina kun lapset ovat äidillään. Mitä tästäkin pitäisi ajatella. Eikö hän oikeasti rakastanut? Lakkasiko hän rakastamasta? Vai eikö hän vain jaksa rakastaa juuri nyt? Pitäisikö minun vain lopettaa kokonaan ja antaa olla vai pitäisikö jatkaa eteenpäin, tavata, ilman odotuksia pelisäännöt sopien? Mitä tehdä.