En ymmärrä mistä absorptiospektrin mustat viivat johtuvat.
Toki ymmärrän miten tietyt energiatilat tietyssä aineessa, johon valo absorpoituu, ovat mahdollisia. Ymmärrän myös näitä energiatiloja vastaavat taajuudet yhtälöstä E=hf, missä f on taajuus ja h on Planckin vakio.
Asia jota en ymmärrä on seuraava: Kun viritys purkautuu niin aine emittoi viritystaajuudella valoa. Eikö tämä valo "paikkaa" sen mustan viivan, jolloin absorptiospektrissä ei nähtäisikään mustaa viiva vaan spektri olisi jatkuva.
Toki ymmärrän miten tietyt energiatilat tietyssä aineessa, johon valo absorpoituu, ovat mahdollisia. Ymmärrän myös näitä energiatiloja vastaavat taajuudet yhtälöstä E=hf, missä f on taajuus ja h on Planckin vakio.
Asia jota en ymmärrä on seuraava: Kun viritys purkautuu niin aine emittoi viritystaajuudella valoa. Eikö tämä valo "paikkaa" sen mustan viivan, jolloin absorptiospektrissä ei nähtäisikään mustaa viiva vaan spektri olisi jatkuva.
Vastaukset 14
Vanhimmat
absorboituminen imaisee "valosta" sen komponentin (värähtelyenergian) pois, joka siinä oli ennen kuin säteily kohtasi vastaanottavan materian. Taikka paremmin sanottuna energian säilymislain johdosta säteilyllä ei ole enää mitään annettavaa absorboitumiskohdan takana oleville massoille.
(jos tätä kysyit.....???)
... se viritys purkautuu aina nopeasti. Ja silloin emittoituu valoa absorption taajuudella. Eikö tämä emissiospektri täytä absorptiospektrin mustat viivat?
on että uusi emiittoituminen EI tapahdu
absorbion taajuudella.
niin ja eikö uusi emittoituminen tapahdu joka suuntaan, kun taas alkuperäinen signaali tuli tiettyn suuntaisena. Hajaannus hajoittaa energian olemattomiin?
Tuo oli hyvä selitys.
Se siepattu energia ei suinkaan purkaudu siihen suuntaan, mihin se oli menossa, vaan sinne sun tänne ja vain pieni osa siihen suuntaan mihin se oli menossa.
...tokaisi Stokes kun siirtymänsä kanssa puutarhassa puuhaili!
Absorption aiheuttama viritystila purkautuu tietyn ajan jälkeen niinkuin arvelitkin. Tosin fotonin emissiosuunta on satunnainen eli ei se sama suunta, johon absorptoitunut fotoni oli matkalla. Tällöin näillä absorptiotaajuuksilla valossa näkyy mustia viivoja spektrissä eli havaitsijan näkökulmasta valolähteestä tulevasta valosta suuri osa näillä absorptiotaajuuksilla puuttuu.
emissio samalla taajuudella kuin absorptio. Eikö viritys voi purkautua vähitellen osissa eri suuruisina hyppäyksinä?
Energiatasot ovat kvantittuneita ja diskreettejä (eivät jatkuvia) atomissa. Tietyn viritystason aikaan saamiseen tarvitaan tietty määrä energiaa eli fotoni, jolla on tietty taajuus. Yksinkertaisessa tapauksessa atomi ensin absorboi energiaa ja elektronikuoren atomi siirtyy ylempään energiatilaan. Emissiossa atomin elektroni ei voi siirtyä energiatasojen väliin luovuttaen ensin osan energian ja sitten perustilaan luovuttaen lopun energian. Tämä siis yksinkertaisen atomin tapauksessa. Monimutkaisemman atomin tapauksessa energia voi emittoitua useiden taajuuksien eli energiatasojen siirtymien kautta. Tästä syntyy aineelle tyypillinen emissiospektri, joka on vastakkainen absorptiospektrille. Toisin sanoen ainetta kuumennettaessa se emittio samoja taajuuksia kuin mitä se absorboi, kun siihen kohdistetaan puhdasta valkoista valoa.
Mistä johtuu, että tietty pinta heijastaa vain osan valkoisen valon väreistä takaisin ja absorboi muut? Mikä ominaisuus on pinnalla? Esimerkiksi pinnan muoto se ei voi olla.
vahinko
Sori.
Itsekin ko. ongelmaa pähkäilin joskus. Mutta kyllä voin takuuvarmasti todeta että syy on se joka jo mainittiinkin. Viritys purkautuu samalla taajuudella, mutta virityksessä emittoituva fotoni lähtee minne sattuu, joten prosessissa kohteeseen saapuva valo hajaantuu.