Jos palloa puristaa kauttaaltaan tasaisesti niin kestääkö pallo silloin äärettömässti kaveri väittää näin. Itse väitän että pallo hajoaa eikä kestä. Mitäs mielt ootte?
Entäs jos on käytössä ympyrärinkula onkos silloin sama juttu?
Entäs jos on käytössä ympyrärinkula onkos silloin sama juttu?
Vastaukset 9
Vanhimmat
riippuu ihan ratkaisevasti siitä materiaalista
mistä ko. pallo on tehty?
Ilmapallo vastaan teräspallo on ihan eri juttu.
Rinkula ei ainakaan voi kestää, koska se pursuaa sivuille. Mutta pallon ollessa kyseessä tullaan tilanteeseen, jossa pallon kestäminen riippuu eri pintojen atomirakenteista ja siitä, millä sisältä kuormitetaan ja millä ulkoa tuetaan ja mistä pallo on tehty?
Yhtäkkiä tulee mieleen esimerkiksi se, että atomipommi perustuu imploosiopalloon, jossa ulkoinen paine pakottaa sisälle ydinreaktion....
Tarkempi vastaus edellyttäisi parempia tietoja ydinreaktioista.
Ei räjähdys mitään pakota. Fissiopommi saadaan aikaan pitämällä ylikriittistä materiaalia koossa riittävän kauan. Pommin teho riippuu suuresti siitä miten hyvin koossapitämisessä onnistutaan. Siis heikkotehoisen pommin saa aikaan vaikka jousivoimalla.
Voisi ajatella että jos pallo viedään mereen ja sitä viedään hitaasti yhä syvemmälle, niin veden paine puristaa palloa tasaisesti kasaan joka puolelta.
mutta pallon sisäpuolinen tila on rajallinen ja siellä palloa pallomaisena pitävä paineen nousu johtuu ainoastaan pallon ulkopuolelta tulevasta puristuksesta. Yhä syvemmälle mentäessä tulee vastaan tilanne jossa pallon ulkopuolinen paine kasvaa suuremmaksi kuin pallon rakenne kestää ja pallon sisällä oleva paine (jota ei siis voida suurentaa) ja pallo luhistuu kasaan.
Kun paine kasvaa riittävän suureksi pallon molekyylirakenne antaa periksi ja pallo puristuu kasaan oli se tehty mistä tahansa alkuaineesta ja niiden yhdisteistä. Jopa timantille käy lopulta näin. Jos paine kohdistuu tasaisesti joka puolelta kasaan puristuminen on tasaista ja pallon läpimitta pienenee. Koska pallon sisäinen mikrorakenne muuttuu voi sanoa, että kyse on hajoamisesta. Yksi ääriesimerkki on neutronitähti, jossa jopa atomit ovat hajonneet riittävän sisäänpäin kohdistuvan painovoiman aiheuttaman paineen vaikutuksesta. Se on pallo, jonka lusikallisen kokoinen massa vastaa elefantin painoa maan pinnalla.
Mitä ainetta luhistunut tähti on? Meinaan vaan, että se sisältää varmaan aivan tuhottomasti energiaa.
Ei luhistunut tähti sisällä sen enempää energiaa kuin samanpainoinen tavallinen tähtikään. Kaikki ylimääräinen energia häipyy avaruuteen supernova räjähdyksessä. Se mitä ainetta jäjelle jäänyt tähti on, riippuu jäljelle jääneen tähden massasta. Pienikokoinen tähti on voinut tiivistyä ns. neutronitähdeksi eli se koostuu pelkästään neutroneista. Muutamaa kertaluokkaa isompi tähti voi luhistua mustaksi aukoksi. jne.
Kaverisi taisi keksiä juuri miten kotikonstein saa aikaiseksi mustan aukon.
Ilmiötä jossa suunnaton paine kohdistuu "pallon" keskipisteeseen kutsutaan tähdeksi. Siellä on plasmaa, "täydellisesti hajonnutta ainetta".
Jos tämä paine on tarpeeksi suuri tähti romahtaa mustaksi aukoksi. Että sillätavalla.
voi upottaa merenpohjaan ja se kestää, sanottiin tv;ssä.
en kyllä usko.