Suomen kielessähän ei ole epämääräisiä tai määrättyjä artikkeleita, mutta tulipahan mieleen, että on kuitenkin tapa ilmaista määrätty muoto monikossa
Näin siis:
Ihmisiä käveli kadulla / Ihmiset kävelivät kadulla
Ostin omenoita kaupasta / Ostin omenat kaupasta
Yksikössä tuo ei sitten onnistukaan. Mutta t-loppuinen monikkomuoto on oikeastaan aina määrätty. Hassua, jos vertaa esim germaanisiin kieliin.
Näin siis:
Ihmisiä käveli kadulla / Ihmiset kävelivät kadulla
Ostin omenoita kaupasta / Ostin omenat kaupasta
Yksikössä tuo ei sitten onnistukaan. Mutta t-loppuinen monikkomuoto on oikeastaan aina määrätty. Hassua, jos vertaa esim germaanisiin kieliin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ostin sitten sen omenan kaupasta. Omenani ostin kaupasta. Kaupasta ostin omenan.
Meillä niitä omenoita on, mutta muilla käy hankalaksi. :)
>Yksikössä tuo ei sitten onnistukaan.
Onnistuu kyllä.
Ostin kaupasta omenan. (ei-määräinen muoto)
Omenan ostin kaupasta. (määräinen muoto)
Suomen kieli käyttää spesieksen ilmaisuun lähinnä sanajärjestystä.
--
Onnistuuhan toki erilaisin keinoin suomenkielessäkin määrätyn muodon ilmaiseminen.
Varsinainen pointtini oli kuitenkin olevinaan se, että mielenkiintoista on se, että monikon perusmuoto on luonteeltaan aina määrätty, eikä epämäärinen.
Sä voit kyllä puheessa painottamalla tehdä minkä tahansa sanan määräiseksi, mutta muuten tuo väitteesi sanajärjestyksestä on kieliopin kirjoittajan mielikuvitusta.
Sen sijaan kieliopin kirjoittaja ei tainnut tietää, että sanajärjestys on murrespesifinen suomen kielessä.
Täällä siis kukaan ei sano eikä kirjoita: "Omenan ostin kaupasta" mutta olen kyllä kuullut maalaisturistien vielä puhuvan noin. Kaikkien niiden puhetta ei vielä kuvitteellisen äidinkielen opetus ole tuhonnut.
Mutta kertokaapa, miksi nen-päätteiset paikkakunnat muuttuvat monikollisiksi heti kun niiden nimet taivutetaan:
Kauniainen - Kauniaisissa
Huittinen - Huittisissa
Parainen - Paraisilla
Läyliäinen - Läyliäisissä...?
Kaikki!
Tosi outoa?
Esimerkiksi Kaustinen pysyy yksiköllisenä taivutettunakin.
"Kaustisten Purppuripelimannit" eivät ole kotoisin "Kaustisilta" vaan Kaustisen Purppuripelimannit ovat Kaustiselta.
Säyneinen > Säyneisessä.
Ei latinassakaan ole vieläkään artikkeleita, mutta sen seuraajakielissä on. Määräiset artikkelit syntyvät 'se'-sanan degeneroituneena käyttönä. Epämääräiset artikkelit syntyvät sanojen 'yksi/eräs' rappeutumina.
Kaiken kukkuraksi esimerkiksi epsanjan määräisiä ja epämääräisiä artikkeleita käytetään fundamentaalisesti ristiin vaikkapa englannin artikkeleihin verrattuna.
Tämän artikkeliasian voi ilmaista toisin: Suomen, venäjän ja latinan artikkelisanoja käytetään vain painotettuina. Toistaiseksi.
Olen itsekin sanonut keskieurooppalaisille, että kielessämme itse asiassa on artikkelit, mutta niiden käyttö ei ole aktiivista, vaan ne tulevat esille lähinnä spontaanisti ja tilanteen mukaan.