Kertokaapas joku nyt totuus tässä kalorivajeasiassa... millaisella kalorivajeella laihtuminen on tehokkainta? Ja samaan asiaan liittyen toinen kysymys: onko olemassa jotain kaavaa, millä saisi luotettavimmin laskettua päivittäisen peruskulutuksensa?
Käytin Kalorilaskuria, ja sen mukaan mut näissä nykyisissä mitoissa pitävä energiamäärä on 1480 kcal / vrk. Paljonko tuosta siis pitäisi napsauttaa pois, että kalorivaje olisi optimi.
Kiitos asiallisista vastauksista!
Käytin Kalorilaskuria, ja sen mukaan mut näissä nykyisissä mitoissa pitävä energiamäärä on 1480 kcal / vrk. Paljonko tuosta siis pitäisi napsauttaa pois, että kalorivaje olisi optimi.
Kiitos asiallisista vastauksista!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tässä jotain kalorilaskureita ja omat tulokseni niistä (nainen, 20, 165cm, 81,5kg, alin aktiivisuusluokka).
http://www.sydanliitto.fi/testaa/fi_FI/energia/
Peruskulutus 2211 kcal
http://www.kutri.net/kalorilaskuri.html
Peruskulutus 2212 kcal
http://www.terhi.net/index.php?option=com_content&task=view&id=30&Itemid=28
Peruskulutus 2127 kcal
http://ffp.uku.fi/cgi-bin/energynet03/energyneed.pl?session_id=3877af97458b4c640b05f69459bd9b5f
Peruskulutus 2382 kcal
http://www.kalorilaskuri.fi/ruokakulutus.php
Peruskulutus 1934 kcal
Luotettavaa kaavaa en tiedä, mutta kokemusten mukaan taipuisin kyllä luottamaan sydänliiton ja kutri.netin tuloksiin. Kutri.net sivuilta löytyy myös paljon tiukkaa tavaraa laihdutuksestan, mukaanlukien tuon tehokkaimman kalorivajeen, joka on ko. sivujen mukaan noin 500 kcal vaje.
Kalorivajetta voi määritellä myös minitarpeiden perusteella. Minimitarpeiden täyttämisellä pidetään elimistö aktiivisena, joka mahdollistaa täydet elintoiminnot ja näin myös maksimikulutuksen. Niukkiksella pitää olla vaan tarkkana ettei tehokkaalla liikunnalla menetetä lihaksia. Toisaalta liikunta on tärkeässä asemassa lihaskunnon ylläpitäjänä.
Aina elimistön pitäisi saada rasvaa 40g ja proteiinia 70g vuorokaudessa. Tästä saadaan energiaa 650kilokaloria. Tarkemmin proteiinin voisi määritellä 1,0g painokiloa kohti. Tämä määrä riittää kevyen liikunnan kanssa ylläpitämään lihaskuntoa, mutta teholiikuntaa varten proteiini määrää tulee lisätä 1,5 grammaan painokiloa kohti. Tämä on hyvä niukkaenergiaohjelman perusta kun siihen lisää 0,5kg hedelmiä, vihanneksia ja juureksia.
Silloin kun 500 kilokalorin vaje on todellista niin se toimii hyvin. Jos ravinnon energiasisältö on 2300 kilokaloria vuorokaudessa ja paino ei nouse ja tästä pudottaa 1800 kilokaloriin, niin voi olla että paino ei edelleenkään laske vaikka ravinnon energia onkin pudonnut 500 kilokaloria. Elimistö tässä tilanteessa tehostaakin energian imeytymistä ja hyödyntämistä sen 500 kilokaloria. Tässä tapauksessa todellisen 500 kilokalorin vajauksen saakin vasta silloin kun energian saantia on vähentänyt 1000 kilokaloria.
Yksilölliset erot ovat kuitenkin huomattavia. Ja esimerkki pitää huomioida teoreettisena mallina.
Vieläkin esitetään ohjeita joissa kaikki rasva pitää poistaa ravinnosta. Rasvaa ja myös proteiinia kuitenkin tarvitaan juuri niiden hormoonien ja entsyymien tuottamiseen jotka pilkkovat elimistön rasvavarantoja ja pitävät muutenkin yllä elintoimintojen aktiivisuutta. Elintoimintojen aktiivisuus kuluttaa kokonaisenrgiasta hyvinkin suuren osan ja vain osa kuluu fyysisiin toimintoihin.