moni kirjoittelee valonnopeudesta yhtä sun toista ja luulee keksivänsä helposti kuinka valonnopeus ylittyy. selitän tässä huvikseni jotenkin yleisen suhteellisuusteorian koska yleisen koska sen selittäminen on kivaa. jos sitä ei ole hiffannut sitä ehkä pitää järjettömänä, mutta jos sen tajuaa, tajuaa että se onkin ainoa mahdollinen tapa miten asiat voivat toimia.
----
perusoletukset:
1. kappaleet, jotka liikkuvat tasaista liikettä ovat omasta mielestään paikallaan. tämän takia valo karkaa kohteesta aina valonnopeutta (vaikka kappale jonkin toisen kappaleen suhteen liikkuisikin lähes valonnopeutta)
2. valonlähde on aina paikallaan. valo lähtee kappaleesta ajanhetkellä 0 ja valofotonit lähtevät joka suuntaan niin että valo laajenee pallonpintana (pallon keskipiste on se piste jossa valonlähde oli silloin kun valo lähti, ei ole siis merkitystä vaikka valonlähde ajan kuluessa liikkuu koska täytyy ajatella vain ajanhetkellä 0 lähtenyttä valoa)
3. valonnopeus on vakio, sen taitaa kaikki tietää
4. jatkoa edelliseen, kaikki havaitsijat näkevät siis saman laajenevan pallon ja kaikki havaitsijat ovat omasta mielestään paikallaan
-> tästä seuraa ristiriita koska jos pisteet A ja B liikkuvat toisiinsa nähden esim 0.5c ja pisteessä C on valonlähde. tällöin jos ajatellaan C -> A kulkenutta valoa niin A ja B näkevät valon kulkeneen eri pituisen matkan. esim jos A kulkee B:n mielestä C:stä poispäin (A on mielestään paikallaan C:hen nähden) valo kulkee B:n mielestä matkalla A:han pidemmän matkan kuin A:n mielestä, A:n kellon mukaan valo tulee A:han perille nopeammin kuin B:n mielestä eli B:n kello käy hitaammin.
lukioesimerkki: jos pentti on avaruuslauksessa joka liikkuu 0.9c maapalloon nähden sivuttaissuunnassa (ei poispäin eikä kohti) ja keijo odottaa maaassa. pentti laukaisee valonlähteen lattiasta kattoon. pentin avaruusalus liikkuu tasaista nopeutta joten pentin mielestä valo liikkui avaruusaluksen korkeuden verran, esim 5metriä. keijo katselee pentin valoa maasta maagisilla pullonpohjillaan, ja hänen mielestään valo on sen sijaan kulkenut sekä ylöspäin avaruusaluksen lattiasta kattoon, että MYÖS sivusuunnassa koska valon matkallaolon aikana alus on liikkunut jo jonkun matkaa. tämän takia keijon mielestä pentin valo on kulkenut pidemmän matkan kuin pentin mielestä. valon nopeus oli edelleen sama molemmille joten ajan on täytynyt kulua eri määrä. (pentin kello käy hitaammin koska sen mielestä matka oli lyhyempi)
aivan samahan olisi jos keijo istuisi paskalla ja sytyttäisi kattolampun jonka valo matkaisi lattiaa kohti. pentin mielestä maapallo liikkuu ja valo matkaisi pitemmän matkan. se kumpi on vanhentunut tapahtumien aikana oikeasti enemmän pitää laskea sitten kun molemmat ovat taas samassa liiketilassa. lähtökohtana se, että jos toinen ei koskaan kiihdytä suuriin nopeuksiin ja toinen kiihdyttää, niin silloin tämä kiidhyttänyt tyyppi vanhenee hitaammin.
vielä lisäksi ajasta. joku voi ihmetellä miten se aika voi kulua eri tahtiin. aikahan on ihmisten kehittämä käsite tyhjästä kuten wikipediaankin on joku kirjoittanut. aika ilmoitetaan eri asioilla. kelloilla lähinnä, jonkun pohjimmiltaan fyysisten tapahtumien avulla. maolin taulukko määrittelee sekunnin jotenkin cesiumatomien värähtelyn kertoimena (värähtely energiatilalta toiselle). eli kellonaika määritellään atomien ominaisuuksien avulla. ja nämä ominaisuudet vain ovat erilaiset riippuen siitä missä liiketilassa kappale on suhteessa johonkin toiseen kappaleeseen.
siinä se 8)
----
perusoletukset:
1. kappaleet, jotka liikkuvat tasaista liikettä ovat omasta mielestään paikallaan. tämän takia valo karkaa kohteesta aina valonnopeutta (vaikka kappale jonkin toisen kappaleen suhteen liikkuisikin lähes valonnopeutta)
2. valonlähde on aina paikallaan. valo lähtee kappaleesta ajanhetkellä 0 ja valofotonit lähtevät joka suuntaan niin että valo laajenee pallonpintana (pallon keskipiste on se piste jossa valonlähde oli silloin kun valo lähti, ei ole siis merkitystä vaikka valonlähde ajan kuluessa liikkuu koska täytyy ajatella vain ajanhetkellä 0 lähtenyttä valoa)
3. valonnopeus on vakio, sen taitaa kaikki tietää
4. jatkoa edelliseen, kaikki havaitsijat näkevät siis saman laajenevan pallon ja kaikki havaitsijat ovat omasta mielestään paikallaan
-> tästä seuraa ristiriita koska jos pisteet A ja B liikkuvat toisiinsa nähden esim 0.5c ja pisteessä C on valonlähde. tällöin jos ajatellaan C -> A kulkenutta valoa niin A ja B näkevät valon kulkeneen eri pituisen matkan. esim jos A kulkee B:n mielestä C:stä poispäin (A on mielestään paikallaan C:hen nähden) valo kulkee B:n mielestä matkalla A:han pidemmän matkan kuin A:n mielestä, A:n kellon mukaan valo tulee A:han perille nopeammin kuin B:n mielestä eli B:n kello käy hitaammin.
lukioesimerkki: jos pentti on avaruuslauksessa joka liikkuu 0.9c maapalloon nähden sivuttaissuunnassa (ei poispäin eikä kohti) ja keijo odottaa maaassa. pentti laukaisee valonlähteen lattiasta kattoon. pentin avaruusalus liikkuu tasaista nopeutta joten pentin mielestä valo liikkui avaruusaluksen korkeuden verran, esim 5metriä. keijo katselee pentin valoa maasta maagisilla pullonpohjillaan, ja hänen mielestään valo on sen sijaan kulkenut sekä ylöspäin avaruusaluksen lattiasta kattoon, että MYÖS sivusuunnassa koska valon matkallaolon aikana alus on liikkunut jo jonkun matkaa. tämän takia keijon mielestä pentin valo on kulkenut pidemmän matkan kuin pentin mielestä. valon nopeus oli edelleen sama molemmille joten ajan on täytynyt kulua eri määrä. (pentin kello käy hitaammin koska sen mielestä matka oli lyhyempi)
aivan samahan olisi jos keijo istuisi paskalla ja sytyttäisi kattolampun jonka valo matkaisi lattiaa kohti. pentin mielestä maapallo liikkuu ja valo matkaisi pitemmän matkan. se kumpi on vanhentunut tapahtumien aikana oikeasti enemmän pitää laskea sitten kun molemmat ovat taas samassa liiketilassa. lähtökohtana se, että jos toinen ei koskaan kiihdytä suuriin nopeuksiin ja toinen kiihdyttää, niin silloin tämä kiidhyttänyt tyyppi vanhenee hitaammin.
vielä lisäksi ajasta. joku voi ihmetellä miten se aika voi kulua eri tahtiin. aikahan on ihmisten kehittämä käsite tyhjästä kuten wikipediaankin on joku kirjoittanut. aika ilmoitetaan eri asioilla. kelloilla lähinnä, jonkun pohjimmiltaan fyysisten tapahtumien avulla. maolin taulukko määrittelee sekunnin jotenkin cesiumatomien värähtelyn kertoimena (värähtely energiatilalta toiselle). eli kellonaika määritellään atomien ominaisuuksien avulla. ja nämä ominaisuudet vain ovat erilaiset riippuen siitä missä liiketilassa kappale on suhteessa johonkin toiseen kappaleeseen.
siinä se 8)
Vastaukset 7
Vanhimmat
> 1. kappaleet, jotka liikkuvat tasaista
> liikettä ovat omasta mielestään paikallaan.
> tämän takia valo karkaa kohteesta aina
> valonnopeutta (vaikka kappale jonkin toisen
> kappaleen suhteen liikkuisikin lähes
> valonnopeutta)
Parempi selitys on, että valo kulkee vallitsevassa gravitaatiokentässä valon nopeutta riippumatta siitä miten yksittäiset kevyet massat siinä liikkuvat.
> 2. valonlähde on aina paikallaan. valo lähtee
> kappaleesta ajanhetkellä 0 ja valofotonit
> lähtevät joka suuntaan niin että valo laajenee
> pallonpintana (pallon keskipiste on se piste
> jossa valonlähde oli silloin kun valo lähti,
> ei ole siis merkitystä vaikka valonlähde ajan
> kuluessa liikkuu koska täytyy ajatella vain
> ajanhetkellä 0 lähtenyttä valoa)
Kevytmassainen valonlähde voi tehdä mitä lystää, koska valo etenee aina kullakin paikalla vallitsevassa gravitaatiokentässä paikallisen kentän suhteen valon nopeudella.
> 3. valonnopeus on vakio, sen taitaa kaikki
> tietää
Valon nopeus on vakio paikallisessa paikallaan olevassa kentässä (tyhjiössä). Siis kun sen ympärillä lähellä olevat suuret massat ovat paikallaan.
> 4. jatkoa edelliseen, kaikki havaitsijat
> näkevät siis saman laajenevan pallon ja kaikki
> havaitsijat ovat omasta mielestään paikallaan
Kyllä! pallo on kaikille sama. Havaitsijat (kevytmassaiset) voivat liikkua miten haluavat. Lähellä jokaista paikallista massaa valon nopeus sopeutuu ko. massan nopeuteen. Ja paikallisten liikkuvien massojen kohdalla kyseinen laajenemispallo vääristyy. Näin ollen esimerkiksi ns. gravitaatiolinssi onkin suhteellisen nopeuden aiheuttama nopeuden muutos paikallisen gravitaatiokentän läheisyydessä.
esittämällesi hypoteesille on yhtä paljon todisteita kuin Jukterin kirjoituksille.
Mua on vähän askarruttanut kyseinen esimerkki, että jatkuuko avaruusaluksen liike tosiaan myös fotonin liikkeessä.
Verrataan lentokoneesta pudotettuun pommiin joka jatkaa pudotuksen jälkeen liikettään lentosuuntaan. Tosin hidastuen, mutta...
Se mikä minua tässä mietityttää on se, että eikö fotoni, lepomassaa omaamattomana lähtisi matkaan suoraan kohti pistettä mihin lähde sen lähtöhetkellä suuntaa ilman sivuttaisliikkettä.
Eli silloin aluksen matkustaja havaitsisi valon sivuttaisliikeetä päin vastoin, kun alkuperäisessä esimerkissä.
Vai onko tässä joku havannointiin liittyvä seikka joka ei minulle vaan ole auennut?
Toivottavasti joku ymmärtää mikä mua vaivaa.
Kommentoikaa, jos ette ymmärrä mitä tarkoitan.
Eli kun pommikoneesta tiputetaan pommi, ja ilmanvastus jätetään huomioimatta, pommi näyttäisi lentokoneesta katsoen tippuvan suoraan alaspäin. Maasta katsoen pommilla olisi kuitenkin myös sivuttaista nopeutta lentokoneen nopeuden verran.
Kun avaruusaluksesta ammutaan valoa sivusuuntaan, näyttää se avaruusaluksesta katsoen menevän suoraan sivullepäin. Kun joku "paikallaan" oleva tarkkailija katselee tilannetta, havaitsee tämä valon tulevan suoraan kohti.
Juuri näin ymmärrän, mutta sitä en ymmärrä miksi maanmatonen havaitsee valon liikkuneen omassa koordinaatistossaan sivulle päin.
Kuten jo ketjun avausviestissä kirjoitettiin, niin valo eteenee pallomaisesti lähtökohdastaan riippumatta lähteen liikkumis nopeudesta ja suunnasta.
Eli, kun maan havaitsia näkee valon syttyvän ja sitten heijastuvan aluksen katosta.
On alus liikkunut valon matkaamis aikana eteen päin, niin maan havaitsia näkisi valon heijastuvan omassa koordinaatistossaan suoraviivaisesti.
Mutta alus olisi ko. koordinaatistossa liikkunut eteenpäin ja heijastus tulisi erikohdasta kattoa mikä oli kohdalla valon lähtöhetkellä.
Maasta käsin siis nähdään valon matkanneen aluksen sisällä 5m ylös 5m alas =10m.
Myös aluksessa olija havaitsee, että valo ei osu kattoon samassa kohtaa avaruusalusta missä valonlähde sijaitsee, muuta koska hän ei koe liikkuvansa niin hän havaitsee valon matkanneen pidemmän matkan, joten hänen aikansa on kuljettava hitaammin, kuin maanmatosen.
Sillä onhan(?) hänen ajan hidastuttava joka näkee valon matkaavan pidemmästi, koska nopeus on sama.
Tämä on se ratkaiseva seikka, mikä saa minun aivot menemään kippuralle, kun mietin ko. esimerkkiä.
???
Olis mukava saada selvyyttä tähän ongelmaan.
vaivaa pientä mieltä!
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=9648