Elämä on viimeisien vuosien aikana ollut melkoista hallitsematonta ylä ja alamäkeä, sotaa, ikäänkuin olen kokeessa, minua tarkkailaan, jotkut ihmiset tuntuvat objekteilta tämän kokeen suorittamiseen. Nyt yhtäkkiä ajattelin, että ehkä minussa piilee jonkilainen narsisti. Tiedän että jokaisessa enemmän tai vähemmän, tuntuu kuitenkin että minussa hieman sallittua enemmän.
Toivon, että se ei ole ehtinyt vallata minua ja tulen analysoimaan tätä tietysti niin tarkasti kuin mahdollista ja kitkemään sen minusta pois.
En (päälimmäisessä tajunnassa) edes muista miksi katsoin googlesta mitä narsismi on, alitajuntani varmasti tietää, mutta löysin tietoa johon oli helppo samaistua monelta osaa. Tuntuu jotenkin pahalta ja pelottavalta. Sen tiedän että on ystäviä jotka ovat aitoja, mutta tiedän myös että on 'ystäviä, jotka ovat narsistisen puolen luomuksia jotta saan suoritettua 'tehtävän' loppuun.
Onko kukaan muu huomannut yhtäkkiä samaa? Parasta on tietenkin, että itse tajuaa, niin on aina parasta työskennellä ja parantua. Mistä olisi hyvä lähteä? Olen kuitenkin hyvilläni tästä löydöstä joka selvittää sen sekasotkuisen olotilan.
Toivon, että se ei ole ehtinyt vallata minua ja tulen analysoimaan tätä tietysti niin tarkasti kuin mahdollista ja kitkemään sen minusta pois.
En (päälimmäisessä tajunnassa) edes muista miksi katsoin googlesta mitä narsismi on, alitajuntani varmasti tietää, mutta löysin tietoa johon oli helppo samaistua monelta osaa. Tuntuu jotenkin pahalta ja pelottavalta. Sen tiedän että on ystäviä jotka ovat aitoja, mutta tiedän myös että on 'ystäviä, jotka ovat narsistisen puolen luomuksia jotta saan suoritettua 'tehtävän' loppuun.
Onko kukaan muu huomannut yhtäkkiä samaa? Parasta on tietenkin, että itse tajuaa, niin on aina parasta työskennellä ja parantua. Mistä olisi hyvä lähteä? Olen kuitenkin hyvilläni tästä löydöstä joka selvittää sen sekasotkuisen olotilan.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Seuraavalta sivulta löytyy narsismitietoutta:
www.narsistienuhrientuki.info
Se on valitettavasti ihan luonnollista että hengaillaan sellaisten ihmisten lähellä joista on meille hyötyä, jotkin tekee sitä enempi toiset vähempi ja se on ihan tervettä käyttäytymistä, mehän ollaan laumaeläimiä.
Ei itse välttämättä huomaakkaan sitä.
Narsisti ei tiedosta itsessään puutteita, joten jos olisit narsisti et olisi nähnyt itseäsi siinä tekstissä, joten kykenet näkemään puutteesi.
Olet ihan tavallinen
Amerikkalaistumista :)
Sellaista ajattelin kirjoittaa, että oikeanlainen narsismi on ihan tervettä ja ihan hyvä asia, mutta vääränlainen narsismi on ihan sairasta ja se on jotenkin ylikorostunutta. Näinä aikoina jolloin on edessä todella epävarma tulevaisuus ja edes se kuinka kauan saa aikaa elää, on hyvä vähän jäähdytellä ja tarkastella omaa käyttäytymistään. Narsismi voi olla jossain mielessä tervettä itsesuojeluvaistoa ja elämänlaadun kohottamista, mutta sellainen liiallinen oman itsensä korostaminen voi olla myös hyvin turmiollista.
Mä muistan lapsuudestani asti kuinka helposti pystyin aina manipuloimaan kaikkia ympärilläni olevia ihmisiä,mutta en ole ikinä tuntenut minkäänlaista yhteenkuuluvuutta ainoaankaan.Mukaankukien perheeni.Ainoa asia miksi pidän yhteyttä yhtään kehenkään on täysin tästä ihmisestä saatavan hyödyn määrittelemä(rahallinen tai seksuaalinen)Jos joudun(ja olen joutunut)esim.auto onnettomuuteen joka olisi voinut viedä henkeni minun lepopulssini tuskin nousee ja kun muut itkevät hautajaisissa minä pidättelen naurua.Kumpikin psykopaatteja määrittelevä testi antaa minulle täydet plussat ja ainoa tapa miten kommunikoin ihmisten kanssa on sarja opeteltuja tunteita ilmaisevia reaktioita,jotka olen toki opetellut hyvin jotta saan tahtoni perille.Olen hyväksynyt itseni tälläisena ja olen erittäin pidetty seuramies ja monien ns.luottoystävä ja se on mulle ihan o.k.Kunhan he eivät tiedä että olisin luultavasti valmis työntämään jokikisen heistä vaikka rotkon reunalta jo parista-kolmesta tuhannesta eurosta tai kivasta kattohuoneistosta.
itsesi? Etko usko Jumalaan tai johonkin?? Minä ainakin hakeutuisin hoitoon jos olisin noin sairas kun sinä olet.
Minä nimenomaan uskon itseeni.Enemmän kuin mihinkään muuhun.Ja kannan myös aina seuraukset teoistani surkuttelematta kohtaloani kuten kaikenmaailman surkimukset.Ihmisen olisi aika ruveta jo pikkuhiljaa uskomaan ihmiseen eikä naurettaviin unimaailmoihin.
Ja en pelkää itseäni.
...tällanen!Voitko neuvoa,miten saan hänet tunnustamaan soskuille ,et hän valehteli minusta kaikkia karmeuksia vain ja ainoastaan sen rahan ja sexin takia.
Te olette hirveen pelottavia!
Kysyisin vielä miten reakoitte sellasessa tilanteessa jossa joku vaikutusvaltainen viranomainen olisi estämässä NAUTINTOSI TULEVAISUUDESSA?Esim.olisit raiskannut naisen ja kiinnijääminen ja tuomio uhkaisi?Tietäisit kohta joutuvasi vankilaan.
No nyt kun olen lomalla niin kait mä voin vastatakkin(tää alkaa oleen aika huvittavaa)
No ei meitä voi ihan niin paljon yleistää että voisin antaa mitään nyrkkisääntöjä hallita meidän käyttäytymistä(tietysti sellaisiakin on,mutta miksi antaisin).Ja jos sun mies on psyko niin ei sun rahkeet riitä sitä selättään,se kyllä näyttelee itsensä tilanteesta irti,jos se ei sitten ole joku juoppo kun sossussa laukotte.Mutta lakihan on sama kaikille,eli jos hän on tehnyt jotain lainvastaista niin sitten hän joutuu siitä vastuuseen,mutta jos sä olet edesauttamassa tuota vastuuseen joutumista niin pitää muistaa ettei meitä tästä(puutteesta-lisästä)omaavia ole varustettu ihan niin korkealla kynnyksellä mitä tulee kostamiseen tai poispyyhkimiseen jos koemme että joku astuu tiellemme ja yrittää vahingoittaa etenemistämme.Yleensä me olemme erittäin mielihyvähakuisia ja haemme asioista nopeaa mielihyvää ja sen vuoksi olemme valmiit uhraamaan toisia ihmisiä päämääriemme vuoksi.Mutta onnea sulle taistelussa.
Meillä on huoltajuus kiista ja mies sanoi mulle,et jos hän ei saa siinä asiassa poitseja,hommaa lapset vasiten huostaan(Tää hänen valehtelu ja kieroilu josta kirjotin,auttaa hänen asiaansa)
Kertomuksesi on tismalleen sama kuin minulla. Siksi itsekin tänne päädyin. Pahalta on tuntunut miettiä olenko minäkin tuollainen.
Erottelen maailman hyvin paljon luotettaviin ja ei-luotettaviin (kaikkiin muihin). Osaan kuitenkin suhtautua lämmöllä vieraisiin, kunnes olen jaotellut heidät. Omasta mielestä on kyse elämäni yksinkertaistamisesta, jossa voin puhua avoimesti tietyille ihmisille, koska luotan heihin. Jos havaitsen piilovittuilua, eikä ihminen sano suoraan mikä on taustalla, hän tippuu automaattisesti ei-luotettaviin.
Sen kuitenkin tiedän, etten puno juonia selkien takana toisia satuttaakseni ja itseäni pönkittääkseni. En voisi elää itseni kanssa sellaisen jälkeen, ellei se olisi kostoa, luultavasti en sittenkään.
" Tuntuu jotenkin pahalta ja pelottavalta. "
Oikeasti?
Jos näin on, et ole narsistia nähnytkään...
Vanha aloitus mutta, pakko vastata..
Kuin lukisin itseni kirjoittamaan tekstiä. Koen itsekin elämän vain sotana, jatkuvaa ylä, - alamäkeä. Näen että maailmassa on ottajia ja antajia, itse olen edellä mainittua. Näen ihmisessä kuin ihmisessä onko tuota helppo petkuttaa vai onko tuokin petkuttaja (yleensä olen petkuttajiakin vedättänyt mm. rahallisesti tai muun hyödyn muodossa) se on minulle kuin intuitio.
Väkivallan käyttäminen tai sen näkeminen ei tuota negatiivisia tunteita, päinvastoin olen saanut jonkun pahoinpitelystä "kiksei"
Epäilen ihmisten tarkoitusperiä ja tunteita jos ne liittyy minun itse. Ennalta ehkäisen mahdollisesti tulevan loukkauksen tekemällä itse jotain sellaista mikä loukkaa toista esim. pettäminen.
Puhun paljon paskaa toisten selän takana eri ihmisille, saatan vaikka matin sanoneen penalle että tämä on puhunut siitä pahaa ja päinvastoin.
Olen käyttänyt erilaisia tahoja omasta tahdostani (Kriminaalihuoltoa, päihdetyöntekijöitä, sossu yms) jos siitä on ollut hyötyä rahallisesti tai asunnon saamisessa.
Valehtelin ja kaunistelin asioita lääkärille joka tutki onko minulla persoonallisuushäiriö, sain semipuhtaat paperit eli vain "piirteitä" Olen entinen nuorisorikollinen ja kerran ollut suljetullakin. Rikollisuus on ollut vain monipuolisempaa mitä enemmän ikää tulee. Turhaudun ja masennun jos tylsistyn siksi tarvitse kokoajan seuraa tai huumeita jos en saa vaikka seksiä sillon kun haluan. Olen lisäksi myös seksiaddikti, menin suomen anonyymiset seksiaddiktit kokoukseenkin ja kun huomasin että ryhmä on vain miehille, en mennyt toista kertaa. Luulin siellä olevan nymfo-naisiakin..
No tässähän tuli tekstiä, oli mukavaa kuulla etten ole ainoa "tämmöinen" maailmassa.
Lopettakaa hölmö satuilu. Tollasia ihmisiä ole oikeasti olemassakaan! :D