Suomalais-turkkilaiset häät

edessä elämänmuutos

Hei kaikille!

Rohkaisin mieleni ja ajattelin kysäistä jos täältä sattumoisin löytyisi suomalais-turkkilaisia pariskuntia?

Lähinnä tämä kiinnostaisi että kuinka teidän vihkiminen ja häämenot järjestyivät? Eli pariskuntana olisi tässä tapauksessa suomalainen (kristitty) ja turkkilainen (muslimi).

Tuhannet kiitokset etukäteen jokaisesta asiallisesta ja fiksuista vastauksista jonka tähän saan.

31

11405

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jaaha...

      Edessä elämänmuutos, takana elämä. ;)

      • ja kokemuksestasi

        Olen pahoillani että sinulle kävi avioiduttuasi noin, että koit että "edessä elämänmuutos, takana elämä".
        Kiitos kun jaksoit jakaa kokemuksesi kanssani ja vaivauduit sen tähän kirjoittamaan.
        Odotan vielä vastauksia alkuperäiseen kysymykseeni häiden järjestämisestä.


      • Jebps
        ja kokemuksestasi kirjoitti:

        Olen pahoillani että sinulle kävi avioiduttuasi noin, että koit että "edessä elämänmuutos, takana elämä".
        Kiitos kun jaksoit jakaa kokemuksesi kanssani ja vaivauduit sen tähän kirjoittamaan.
        Odotan vielä vastauksia alkuperäiseen kysymykseeni häiden järjestämisestä.

        Täällä saat vastauksia lähinnä katkeroituneilta suomalaisilta miehiltä ja provoilta.


    • menja
    • virallinen

      Se on mentävä viranomaisten eteen kaikkine pyydettyine papereineen. Sopimuksen varaista tuleeko vihkijä kotiin vai mennäänkö virastoon. Kyse on siis siitä ainoasta virallisesta tavasta avioitua. Siihen ei uskonto kuulu. Hääjuhlat on sitten ihan toinen juttu. Riippuu ihan missä päin maata häät pidetään, perheen sosiaaliluokasta ja varallisuudesta.

      • :) :)

        Mitäpäs jos olisi tällainen yhtälö, et suomalainen nainen ja turkkilainen mies ja haluaisivat mennä naimsiin. Molemmat kristittyjä. Ei kai siinä pitäisi olla mitään ihmeellisyyksiä, kiemuroita matkassa? Vai onko?


    • Pastori

      Sanon vain, että et tiedä, mihin olet menossa. Turkki ja islamilaiset maat elävät edelleen hyvin vahvassa sukuyhteiskunnassa, jossa vaimo ja perhe elävät aviomiehen edusmiehisyyden alla. Varaudu todelliseen muutokseen. En onnittele!

      • Mieti tarkkaan

        Oletteko samasta yhteiskuntaluokasta? Ovatko perhetaustanne yhtään samanlaiset? Miten sinun vanhemmat ja miehesi vanhemmat? Tulevatko juttuun mitenkään? Ovatko mitenkään samanlaisia?

        Turkissa nimittäin ei kukaan täysijärkinen mene naimisiin eri yhteiskuntaluokasta olevan ihmisen kanssa. Yliopistossa opiskellut ei siis mene baaripojan kanssa naimisiin. Kaupunkilainen ei kyläläisen jne. Erot ovat todella suuret. Meidän on tätä joskus vaikea käsittää, mutta jos teillä on suuret yhteiskuntaluokkaerot niin avioliittonne tuskin toimii pidemmän päälle.

        Uskonto on myös asia erikseen. Korostit olevasi kristitty ja miehesi muslimi. Oletteko molemmat uskovaisia? Miten lasten kasvatus? Onko sinusta kasvattamaan lapsestasi muslimi sillä jos miehesi on uskonnollinen näin tulee tehdä.

        Omasta suhteestani sen verran, että olemme molemmat samasta yhteiskuntaluokasta, edustamme samaa poliittista ja uskonnollista ajatusmaailmaa ja jo ennen naimisiinmenoa olimme keskustelleet tulevien lasten kasvatuksesta tarkkaan. Eipä ole yllätyksiä tullut, 9 vuotta naimisissa oltu. Miehen suvun kanssa olen läheinen myös.

        Itse avioliiton solmiminen on helpompaa Suomessa, Turkkia varten tarvitset huomattavasti enemmän todistuksia. Tiedäthän myös, että Turkissa avioeroa haetaan aina oikeudessa tuomarin edessä? Sitä ei voi hoitaa suurlähetystössä jättämällä paperi tms vaan sinun tulee mennä oikeuteen miehesi kanssa. Jos ette ole samaa mieltä, joudut hankkimaan lakimiehen ja aloittamaan siellä oikeudenkäynnin.

        Tiesithän myös että imaamivihkimisellä ei ole mitään lainvoimaa Turkissa?

        Jos olet ottanut kaikki nämä asiat jo huomioon niin onneksi olkoon!


      • tämäkin
        Mieti tarkkaan kirjoitti:

        Oletteko samasta yhteiskuntaluokasta? Ovatko perhetaustanne yhtään samanlaiset? Miten sinun vanhemmat ja miehesi vanhemmat? Tulevatko juttuun mitenkään? Ovatko mitenkään samanlaisia?

        Turkissa nimittäin ei kukaan täysijärkinen mene naimisiin eri yhteiskuntaluokasta olevan ihmisen kanssa. Yliopistossa opiskellut ei siis mene baaripojan kanssa naimisiin. Kaupunkilainen ei kyläläisen jne. Erot ovat todella suuret. Meidän on tätä joskus vaikea käsittää, mutta jos teillä on suuret yhteiskuntaluokkaerot niin avioliittonne tuskin toimii pidemmän päälle.

        Uskonto on myös asia erikseen. Korostit olevasi kristitty ja miehesi muslimi. Oletteko molemmat uskovaisia? Miten lasten kasvatus? Onko sinusta kasvattamaan lapsestasi muslimi sillä jos miehesi on uskonnollinen näin tulee tehdä.

        Omasta suhteestani sen verran, että olemme molemmat samasta yhteiskuntaluokasta, edustamme samaa poliittista ja uskonnollista ajatusmaailmaa ja jo ennen naimisiinmenoa olimme keskustelleet tulevien lasten kasvatuksesta tarkkaan. Eipä ole yllätyksiä tullut, 9 vuotta naimisissa oltu. Miehen suvun kanssa olen läheinen myös.

        Itse avioliiton solmiminen on helpompaa Suomessa, Turkkia varten tarvitset huomattavasti enemmän todistuksia. Tiedäthän myös, että Turkissa avioeroa haetaan aina oikeudessa tuomarin edessä? Sitä ei voi hoitaa suurlähetystössä jättämällä paperi tms vaan sinun tulee mennä oikeuteen miehesi kanssa. Jos ette ole samaa mieltä, joudut hankkimaan lakimiehen ja aloittamaan siellä oikeudenkäynnin.

        Tiesithän myös että imaamivihkimisellä ei ole mitään lainvoimaa Turkissa?

        Jos olet ottanut kaikki nämä asiat jo huomioon niin onneksi olkoon!

        Miten muuten on, jos avioliitto on solmittu ulkomailla, pitääkö eroa hakea siitä maasta jossa on vihitty vai eikö sitä voi Suomestakin hakea?
        Tuli vaan mieleen, en ole ajatellut asiaa koskaan.


      • kiitos etukäteen....
        Mieti tarkkaan kirjoitti:

        Oletteko samasta yhteiskuntaluokasta? Ovatko perhetaustanne yhtään samanlaiset? Miten sinun vanhemmat ja miehesi vanhemmat? Tulevatko juttuun mitenkään? Ovatko mitenkään samanlaisia?

        Turkissa nimittäin ei kukaan täysijärkinen mene naimisiin eri yhteiskuntaluokasta olevan ihmisen kanssa. Yliopistossa opiskellut ei siis mene baaripojan kanssa naimisiin. Kaupunkilainen ei kyläläisen jne. Erot ovat todella suuret. Meidän on tätä joskus vaikea käsittää, mutta jos teillä on suuret yhteiskuntaluokkaerot niin avioliittonne tuskin toimii pidemmän päälle.

        Uskonto on myös asia erikseen. Korostit olevasi kristitty ja miehesi muslimi. Oletteko molemmat uskovaisia? Miten lasten kasvatus? Onko sinusta kasvattamaan lapsestasi muslimi sillä jos miehesi on uskonnollinen näin tulee tehdä.

        Omasta suhteestani sen verran, että olemme molemmat samasta yhteiskuntaluokasta, edustamme samaa poliittista ja uskonnollista ajatusmaailmaa ja jo ennen naimisiinmenoa olimme keskustelleet tulevien lasten kasvatuksesta tarkkaan. Eipä ole yllätyksiä tullut, 9 vuotta naimisissa oltu. Miehen suvun kanssa olen läheinen myös.

        Itse avioliiton solmiminen on helpompaa Suomessa, Turkkia varten tarvitset huomattavasti enemmän todistuksia. Tiedäthän myös, että Turkissa avioeroa haetaan aina oikeudessa tuomarin edessä? Sitä ei voi hoitaa suurlähetystössä jättämällä paperi tms vaan sinun tulee mennä oikeuteen miehesi kanssa. Jos ette ole samaa mieltä, joudut hankkimaan lakimiehen ja aloittamaan siellä oikeudenkäynnin.

        Tiesithän myös että imaamivihkimisellä ei ole mitään lainvoimaa Turkissa?

        Jos olet ottanut kaikki nämä asiat jo huomioon niin onneksi olkoon!

        Kirjoitit että Turkissa avioeroa haetaan aina tuomarin edessä. Selvennätkö kiitos tarkoittaako tämä sitä, että jos on avioitunut suomessa ja eroaa turkkilaisesta puolisostaan, niin edessä on reissu Turkkilaisen tuomarin eteen siipan kanssa??
        Voiko tuo pitää paikkaansa?


      • menee
        kiitos etukäteen.... kirjoitti:

        Kirjoitit että Turkissa avioeroa haetaan aina tuomarin edessä. Selvennätkö kiitos tarkoittaako tämä sitä, että jos on avioitunut suomessa ja eroaa turkkilaisesta puolisostaan, niin edessä on reissu Turkkilaisen tuomarin eteen siipan kanssa??
        Voiko tuo pitää paikkaansa?

        Vaikka olisit avioitunut Turkissa, voit erota Suomessa. Turkissa riittää sen täällä virallisen eron paperien näyttäminen, mutta niissä on oltava lause "ero on lopullinen". Jos ei sitä ole, prosessi on hoidettava Turkissa alusta loppuun. Ei siis ole pakollista reisua Turkkiin edessä, jos hoidat asian kuten kerroin. Näin tiedän toimitun ja asia on ok.


      • ainakin minulle
        menee kirjoitti:

        Vaikka olisit avioitunut Turkissa, voit erota Suomessa. Turkissa riittää sen täällä virallisen eron paperien näyttäminen, mutta niissä on oltava lause "ero on lopullinen". Jos ei sitä ole, prosessi on hoidettava Turkissa alusta loppuun. Ei siis ole pakollista reisua Turkkiin edessä, jos hoidat asian kuten kerroin. Näin tiedän toimitun ja asia on ok.

        Tuo oli täysin uutta täsmätietoa ainakin minulle.
        Siis että varmaan aika moni on täysin tietämätön tästä että eroamisprosessiin eri kulttuurien välillä todellakin voi liittyä mainitsemasi kaltaisia asioita, jotka helpottavat asian etenemistä mutta ne on syytä huomioida ja tietää.
        Sitä kun jotenkin on vallalla käsitys että eroprosessi on pelkkä paperin kirjoittaminen ja harkinta-aika, niin kun olemme suomessa tottuneet.

        Kiitos vaivannäöstäsi ja vastauksestasi!
        p.s mutta tottakai toivotaan että tosi harvan tarvitsee käytännössä noita asioita toteuttaa.


      • täysin uusi, vieras käsite

        Edusmiehisyys on täysin uusi ja vieras käsite ainakin meikäläiselle.
        Voisitko hieman valaista asiaa, jos ehtinet?
        Toisaalta tässä tapauksessa ei olemassa suvun muodostamaa yhteisöä, vain kaksi täysin itsenäistä ihmistä, ja suhteet sukulaisiin ovat tyyliin "kortti kahdessa vuodessa."


      • näin se menee
        ainakin minulle kirjoitti:

        Tuo oli täysin uutta täsmätietoa ainakin minulle.
        Siis että varmaan aika moni on täysin tietämätön tästä että eroamisprosessiin eri kulttuurien välillä todellakin voi liittyä mainitsemasi kaltaisia asioita, jotka helpottavat asian etenemistä mutta ne on syytä huomioida ja tietää.
        Sitä kun jotenkin on vallalla käsitys että eroprosessi on pelkkä paperin kirjoittaminen ja harkinta-aika, niin kun olemme suomessa tottuneet.

        Kiitos vaivannäöstäsi ja vastauksestasi!
        p.s mutta tottakai toivotaan että tosi harvan tarvitsee käytännössä noita asioita toteuttaa.

        Tämäkin on muutaman vuoden takainen tieto ja asiat muuttuu. Ystävättäreni avioerossa kävi näin. Ei liene mikään ongelma Suomessa pyytää lisäämään tuo pikku lause loppuun, jos sillä sitten pääsis helpommalla Turkissa. Ero on ero ja mitään haittaa tuskin on siitä, että sen ihan virallisesti todetaan olevan lopullinen.


      • sinäkään mistä puhut

        Turhaa löpinää. Riippuu ihan siitä missä päin maata ollaan, mikä on sosiaaliluokka, kouluttautumisen taso ja taloudellinen tilanne. Ei se uskonto ole se ratkaisevin juttu aina.
        Mitään muutosta ei välttämätää tapahtu yhtään sen suuremmassa määrin kuin ylipäätään avioiduttaessa. Vanha sanonta, mies on perheen pää ja naisen sitä päätä heiluttaa, pitää usein paikkansa myös Turkissa.


    • Liinu

      Merhaba!
      Minun ex-mies on turkkilainen.Olime yhdessä 12 vuotta ja naimisissa 4 vuotta.Riippuu onko teidän häät turkissa vai suomessa.Itse mentiin naimisiin suomessa ja ei tarvittu mitään papereitta turkistta koska mieheni oli jo suomen kansalainen.Mutta kun menneen suomessa naimisiin tarvitsee todella paljon papereitta turkistta ja myös aikaa.Jos menee turkissa naimisiin niin paperi sota on myös siellä.Parit mennevät turkissa naimisiin virastossa.Häät juhlat ovat aika erinlaiset riippuu perheen uskonosta ja rahasta minkälaiset häät ovat.Ja mitä eroon tulee.Toivotavastti ei sinun kohdalla tulle koskaa!Me erotiin suomessa kun olitiin naimississa vain suomessa.Mutta ex-mieheni oli vähän aikaa minua ennen suomalaisen kanssa naimississa.Ja avioliitto oli rekisteröity myös turkissa.Kun he erosivat niin ei heidän tarvinut mennä turkiin asti.Mutta oli kyllä aikamoinen paperi sota.Toivon sinulle paljon onnea!!!

      • alkup. kirjoittaja vastaa...

        Ensiksi: suuri kiitos kaikille viesteistänne!
        Pahoittelen etten täsmentänyt tilannettamme ja kysymystäni eli
        Tilanne: molemmat asumme Suomessa, molemmilla tämä olisi ihka ensimmäinen avioliitto, ei lapsia, molemmat olemme yli 40-kymppisiä (voisi sanoa että turkkilainen vanhapoika ja suomalainen vanhapiika löysivät toisensa). Mies hakee suomen kansalaisuutta, hänellä nykyään pysyvä oleskelulupa koska ollut 20 v maassa työelämässä.

        Lähinnä tuo paperisota kiinnostaa, sekä se , saako pappi tulla siunaamaan meidät vaikkei voisikaan vihkiä?
        p.s Uskokaa ja älkää: olemme muuten molemmat orpoja ja sukulaisia ei kummallakaan juuri lainkaan. Eli aika hiljaiset häät joka tapauksessa tulee....


      • alkuperäiseltä...........
        alkup. kirjoittaja vastaa... kirjoitti:

        Ensiksi: suuri kiitos kaikille viesteistänne!
        Pahoittelen etten täsmentänyt tilannettamme ja kysymystäni eli
        Tilanne: molemmat asumme Suomessa, molemmilla tämä olisi ihka ensimmäinen avioliitto, ei lapsia, molemmat olemme yli 40-kymppisiä (voisi sanoa että turkkilainen vanhapoika ja suomalainen vanhapiika löysivät toisensa). Mies hakee suomen kansalaisuutta, hänellä nykyään pysyvä oleskelulupa koska ollut 20 v maassa työelämässä.

        Lähinnä tuo paperisota kiinnostaa, sekä se , saako pappi tulla siunaamaan meidät vaikkei voisikaan vihkiä?
        p.s Uskokaa ja älkää: olemme muuten molemmat orpoja ja sukulaisia ei kummallakaan juuri lainkaan. Eli aika hiljaiset häät joka tapauksessa tulee....

        Ja tarkoitus tosiaan olisi että suomessa vihittäisiin. Kummallakaan ei hirveetä hinkua Turkkiin. Ehkä joskus lomailemaan (kertaakaan en ole siellä käynyt).


      • miksi aihe muuttui
        alkuperäiseltä........... kirjoitti:

        Ja tarkoitus tosiaan olisi että suomessa vihittäisiin. Kummallakaan ei hirveetä hinkua Turkkiin. Ehkä joskus lomailemaan (kertaakaan en ole siellä käynyt).

        On paljon turkki-suomi-pariskuntia jotka voi hyvin ja porskuttaa kimpassa eteen päin! Meteliä pitämättä ja sovussa eläen.

        Aika erikoista että alettiin tyrkyttää avioerotietoutta (toki mielenkiintoista ja tärkeää tietoutta) linkkiin jossa peräänkuulutettiin tietoa vihkimisestä ja häistä.

        Eräänkin oli oikein pakko kirjoittaa "en onnittele!" viestinsä perään, koska heti oletti (taustoja tuntematta) että joo turkin mies on jonkun oleskeluluvan perässä ja ero tulee 100%:sesti ! Fiksua!


      • keskustelu etenee
        miksi aihe muuttui kirjoitti:

        On paljon turkki-suomi-pariskuntia jotka voi hyvin ja porskuttaa kimpassa eteen päin! Meteliä pitämättä ja sovussa eläen.

        Aika erikoista että alettiin tyrkyttää avioerotietoutta (toki mielenkiintoista ja tärkeää tietoutta) linkkiin jossa peräänkuulutettiin tietoa vihkimisestä ja häistä.

        Eräänkin oli oikein pakko kirjoittaa "en onnittele!" viestinsä perään, koska heti oletti (taustoja tuntematta) että joo turkin mies on jonkun oleskeluluvan perässä ja ero tulee 100%:sesti ! Fiksua!

        Eihän tässä nyt mitään ihmeellistä ole. Keskutelu vain etenee ja rönsyilee. Aikalailla asiallisena on kuitenkin pysynyt.


      • Vaimo minäkin
        alkup. kirjoittaja vastaa... kirjoitti:

        Ensiksi: suuri kiitos kaikille viesteistänne!
        Pahoittelen etten täsmentänyt tilannettamme ja kysymystäni eli
        Tilanne: molemmat asumme Suomessa, molemmilla tämä olisi ihka ensimmäinen avioliitto, ei lapsia, molemmat olemme yli 40-kymppisiä (voisi sanoa että turkkilainen vanhapoika ja suomalainen vanhapiika löysivät toisensa). Mies hakee suomen kansalaisuutta, hänellä nykyään pysyvä oleskelulupa koska ollut 20 v maassa työelämässä.

        Lähinnä tuo paperisota kiinnostaa, sekä se , saako pappi tulla siunaamaan meidät vaikkei voisikaan vihkiä?
        p.s Uskokaa ja älkää: olemme muuten molemmat orpoja ja sukulaisia ei kummallakaan juuri lainkaan. Eli aika hiljaiset häät joka tapauksessa tulee....

        Miehelläni oli opiskelijan oleskelulupa kolmatta vuotta mennessämme maistraatissa naimisiin. Maistraatti toimitti esteiden tutkinnan ja muun. Eivät kysyneet mitään papereita, joten emme sellaisia toimittaneet. Turkissa sitten vain ilmoitimme menneemme Suomessa naimisiin, ja he merkitsivät minut papereihinsa. Ei siis varmasti ole kovin suurta paperisotaa tiedossa jos miehesi kuitenkin noinkin kauan Suomessa on jo asustellut. Pappi voi käsittääkseni vihkiä jopa kirkossa, kunhan vaan toinen puolisoista on rippikoulun käynyt seurakunnan jäsen. Onnea!


    • Mahtavaa

      Turkkilaiset muslimimiehet ovat ihania! Avioliitot muslimien kanssa onnistuvat aina! Elämä on oikeaa ruusuilla tanssimista.

      • hyväntahtoisia

        Ihanaa! Ja suomalaiset ovat hyväntahtoisia ja kansainvälisiä! Hyvinkäyttäytyviä ja hyvää tahtovia ensisijaisesti! Ihanaa!


      • tottakai kaikki menee hyvin
        hyväntahtoisia kirjoitti:

        Ihanaa! Ja suomalaiset ovat hyväntahtoisia ja kansainvälisiä! Hyvinkäyttäytyviä ja hyvää tahtovia ensisijaisesti! Ihanaa!

        Ei mitenkään ihmeempää ole avioituminen. Maistraatissa kyllä neuvotaan ja siitä se lähtee.
        Ja sitten erosta: vaikeampaa suomalaisesta alkoholistimiehestä on usein eroa ottaa/eroon päästä kun raittiista turkkilaisesta.


    • Alexa

      Mä oon kuullu et morsiammen hääpukuun ripustetaan oikeeta kultaa ja sitten morsian tanssii ja sen päälle heitetään rahaa.Ja niillä ei oo ketään saattamas eikä pappia.Mun sisko seurustelee turkkilaisen kanssa.Monet Turkkilaiset omistaa pizerioita.Mun sisko ja sen mies eli se Turkkilainen ne asuu Äänekoskella ja ne omistaa sen pizerian Boron.Turkkilaiset miehet on aika komeita,entäs teistä muista?

      • Alexa

        Ja niitten kanssa saa terveempiä lapsia kuin suomalaisten kanssa.


    • !?!

      Joo totta on saa kauniita lapsia minunkin lapseni isä on turkkilainen ja töissä haney pizzeriassa;)

      • Dtr

        Niin ja näkee lastaan tosi usein ansiostasi??? :)


    • bebek

      Me mentiin turkkilaisen mieheni kanssa Turkissa naimisiin, niin en osaa auttaa tuossa asiassa. Olemme olleet nyt 2 vuotta naimisissa ja meillä on yksi lapsi :) Voin sanoa, että olen mieheni kanssa onnellisempi kuin olen koskaan ollut :)

      Onhan meilläkin ollut huonoja aikoja, lähinnä alussa. Nyt olemme oppineet elämään yhdessä ja me ollaan tosi onnellisia! :) Ja meidän lapsi on kyllä söpömpi kuin suomalaiset lapset :D

      Paljon Onnea teille! :)

    • shosa1

      5 vuotta oltu naimisissa. Vihittiin maistraatissa ja suomalais-turkkilaiset juhlat läheisille ja ystäville. Hauskaa oli ja on edelleen. Ollaan 3,5 pojan onnelliset vanhemmat.
      Onneaa teille myös omasta puolestani!

    • karvinen5

      Voi pyhä karvaranne soikoon! Hankkikaa elämä.

    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksköhän mä oon tuolla

      Joskus antanut ymmärtää että olisin sun rinnoista pelkästään kiinnostunut 😂😁🤭 ja sä säikähdit että koskisin ilman lup
      Ikävä
      32
      4691
    2. Aamu on aina iltaa viisaampi.

      Hyvää huomenta rakas. Ajattelen sinua taas ja yritän keksiä keinoja luoksesi. Satuttaa, kun unohdan sinua joka päivä ene
      Ikävä
      15
      2648
    3. Ihana on nähdä edes ohimennen

      Mitenköhän mies sua voisi lähestyä❤️? Oon lääpälläni suhun mutta en uskalla lähestyä vaikka vilkuilet ja huomaan että su
      Ikävä
      64
      2533
    4. Juuri sinut kainaloon haluaisin nyt

      Sydän sykkii vain sinulle Sinä olet se jota kaipaan Sinä olet se josta uneksin Jos sinun rinnallesi jäädä saan Tän koko
      Ikävä
      25
      2455
    5. ymmärrätkö miksi minua sattui?

      Vinkki, jätit tekemättä jotain.
      Ikävä
      32
      1837
    6. Saattaisimme olla yhdessä

      Vaarallinen yhdistelmä. Käsitin, että meillä molemmilla on samanlaista historiaa... Siitä huolimatta haluaisin kokeilla
      Ikävä
      32
      1641
    7. Se meidän sydänyhteys

      Oli ihanaa. Oltiin samankaltaisia sieluja ja tunnettiin voimakasta vetovoimaa ja yhteenkuuluvuutta. Voisiko se löytyä vi
      Ikävä
      73
      1496
    8. Mies, mua jotenkin kiinnostaa

      Että osaatko sä ollenkaan höllätä? Ootko aina kuin persiille ammuttu karhu. Pohtimassa muiden vikoja?
      Ikävä
      60
      1428
    9. Vanhemmalle naiselle

      Juhannussauna on lämpiämässä. 🌿🥵💦
      Ikävä
      66
      1304
    10. Epäiletkö että kaivattusi

      On tai on ollut ihastunut sinuun?
      Ikävä
      82
      1241
    Aihe