Turkkuseen? Ei kiitos!

Tarkkuutta!

Nykyisin kuulee ei-turkulaisten hokevan usein "Mennään Turkkuseen". Mistä moinen virheilmaisu tulee - tietenkin taas jostain typerästä Kolmoskanavan suomalaisesta huumorisarjasta, niin kuin kaikki idioottihokemat aina, vai? Millään Suomen murteella ei sanota "Turkkuseen", turuksikin se on "Turkkuun"!

17

4259

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Dev

      Sua ei paljon J.Karjalainen inspaa vai?

      • Tarkkuutta!

        Ei. Lopetin kuuntelun v. 1983 ensimmäisen levyn jälkeen, loput ovat toistoa. Olen muuten kuullut tuon Turkkuseen -sanan jo ennen kuin Zei Kerjäläinen teki biisinsä, jossa mennään Turkkuseen ja kaadetaan kaljaa kurkkuseen, joten biisistä se ei ole voinut tulla.


    • Topias

      "Turkkuseen" taitaa olla eestin kielen vaikutusta. Illatiivi sanasta Turku olisi eestiksi Turkusse 'Turkuun'. Äännettäessä eestin "k" on hieman pidempi ja kovempi kuin suomen vastaava äänne ja saattaa meistä suomalaisista kuulostaa geminaatta-k:lta.

      Suomen murt. esiintyy illatiivimuoto "Turkku" 'Turkuun', jossa tuota alkuperäistä illatiivin tunnusta ("vokaalinpidentymä") edustaa k:n geminaatta.

      "Turkkuseen" on sitten [leikillisesti muodostettu?] pleonasmi tuosta illatiivimuodosta. Mallina on voinut olla em. eestin muoto jolloin tuo muoto voitaisiin nimetä myös kontaminaatioksi?

      • Kielien kääntelijä

        Puhut eestin etkä viron kielestä, ilmeisesti harkiten ja tarkoituksella. Voisitko perustella?

        Eteläisen naapurimme nimi on heidän omalla kielellään Eesti ja sikäläiset haluaisivat itsekin suomalaisten puhuvan suomeksi Eestistä ja eestin kielestä.

        Virallinen Suomi ja kielemme vartijat haluavat puolestaan pitää yllä suhteita Viron tasavaltaan ja puhua viron kielestä.

        Eestiläisille/virolaisille Viru ilmeisesti tarkoittaa suppeahkoa maantieteellistä aluetta Rakveren ja Jõhvin kaupunkien ympäristössä. Minulle on epäselvää, mikä on Virun ja toisaalta Võrun (maakunnan) välinen yhteys. Voisikohan Topias tai joku muu kertoa tästäkin enemmän?

        Tallinnastahan tunnetaan hyvin Viru-hotelli, jonne virunut ja väsynyt matkalainen voi piipahtaa palauttamaan itsensä taas teräkuntoon nauttimalla Viru Valge -nimistä virvoitusjuomaa.


      • Kielien kääntelijä

        Niin, eikös illatiivi "Helsinkiin" ole viroksi/eestiksi "Helsingisse"!

        nimentö = Helsingi
        sisäolento = Helsingis
        sisäeronto = Helsingist
        sisätulento = Helsingisse

        "Kõik kupongid kehtivad kõikidel nädalapäevadel ja kõikidele väljumistele nii Tallinnast Helsingisse kui Helsingist Tallinnasse"

        Eivätkös muuten ole vekkuleita nuo sijamuotojen suomenkieliset nimet! Sudenkorento sieltä vain puuttuu!

        Tuo g-kirjainhan nimessä Helsingi ääntyy kovana eli se on äänteellisesti ihan vaan Helsinki, Helsinkis, Helsinkist, Helsinkisse.


      • Topias
        Kielien kääntelijä kirjoitti:

        Niin, eikös illatiivi "Helsinkiin" ole viroksi/eestiksi "Helsingisse"!

        nimentö = Helsingi
        sisäolento = Helsingis
        sisäeronto = Helsingist
        sisätulento = Helsingisse

        "Kõik kupongid kehtivad kõikidel nädalapäevadel ja kõikidele väljumistele nii Tallinnast Helsingisse kui Helsingist Tallinnasse"

        Eivätkös muuten ole vekkuleita nuo sijamuotojen suomenkieliset nimet! Sudenkorento sieltä vain puuttuu!

        Tuo g-kirjainhan nimessä Helsingi ääntyy kovana eli se on äänteellisesti ihan vaan Helsinki, Helsinkis, Helsinkist, Helsinkisse.

        että tuo Helsingi olisi OMANTO ;-)


      • Topias
        Kielien kääntelijä kirjoitti:

        Puhut eestin etkä viron kielestä, ilmeisesti harkiten ja tarkoituksella. Voisitko perustella?

        Eteläisen naapurimme nimi on heidän omalla kielellään Eesti ja sikäläiset haluaisivat itsekin suomalaisten puhuvan suomeksi Eestistä ja eestin kielestä.

        Virallinen Suomi ja kielemme vartijat haluavat puolestaan pitää yllä suhteita Viron tasavaltaan ja puhua viron kielestä.

        Eestiläisille/virolaisille Viru ilmeisesti tarkoittaa suppeahkoa maantieteellistä aluetta Rakveren ja Jõhvin kaupunkien ympäristössä. Minulle on epäselvää, mikä on Virun ja toisaalta Võrun (maakunnan) välinen yhteys. Voisikohan Topias tai joku muu kertoa tästäkin enemmän?

        Tallinnastahan tunnetaan hyvin Viru-hotelli, jonne virunut ja väsynyt matkalainen voi piipahtaa palauttamaan itsensä taas teräkuntoon nauttimalla Viru Valge -nimistä virvoitusjuomaa.

        >Puhut eestin etkä viron kielestä, ilmeisesti
        >harkiten ja tarkoituksella. Voisitko perustella?

        No, oikeastaan kysymys on siitä samasta ilmiöstä, jonka vuoksi minä en koskaan saa metsästyskorttia: en opi erottamaan teertä metsosta, vai olikos se koppelo?...

        Nykyisin kai suositetaan käytettäväksi Viro ja viron kieli (ks esim. Oulun yliopisto http://www.oulu.fi/suosalo/ ).

        Tematiikkaa käsittelee mm. Erkki Lyytikäinen Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä (tammikuu 1998):


        "Suomen kielenhuolto vierastaa Eesti-nimeä siksi, että se on turha raakalaina", toteaa Lyytikäinen ja jatkaa:

        "Vaikka äkkiä ajatellen naapurikansan nimen (Eesti) lainaaminen ja käyttäminen on kohteliasta, omaperäisen nimen (Viro) käyttö on vielä kohteliaampaa. Omaperäinen nimi kantaa viestiä pitkistä, vuosisatojen ja -tuhansien aikana muotoutuneista suhteista, joita poliittiset tai kaupalliset konjunktuurit eivät heiluttele."

        Artikkeli kokonaisuudessaan:
        http://www.cc.jyu.fi/Viro-seura/viro_vai_eesti.html


      • Tarkkuutta!

        Koko lounais - Suomen murre aina Lohjaa myöten on saanut äännevaikutteita eestistä, tiedän. Nyt olikin kyse siitä, mistä on juuri ÄSKETTÄIN alkanut tuo outo diminutiivin käyttö puhuttaessa Turusta. Turkkunen on pieni Turku, käsitteellinen mahdottomuus.


      • Kielien kääntelijä
        Topias kirjoitti:

        että tuo Helsingi olisi OMANTO ;-)

        Minä olin/olen siinä luulossa, että Helsingi on sekä nimentö (nominatiivi) että omanto (genetiivi). Voinpa olla väärässäkin. Mitäs niitä muita – kohdanto, osanto, olento, tulento, vajanto, seuranto, keinonto...


      • muuan mies
        Kielien kääntelijä kirjoitti:

        Minä olin/olen siinä luulossa, että Helsingi on sekä nimentö (nominatiivi) että omanto (genetiivi). Voinpa olla väärässäkin. Mitäs niitä muita – kohdanto, osanto, olento, tulento, vajanto, seuranto, keinonto...

        Työkaverilla oli vissiin mahatauti, sen sisäolento muuttui yllättäen ulkotulennoksi...


      • Kielien kääntelijä
        muuan mies kirjoitti:

        Työkaverilla oli vissiin mahatauti, sen sisäolento muuttui yllättäen ulkotulennoksi...

        Eihän vain tauti ole niin vakava, että joutuisit kohtapuoliin ottamaan hänen omaisiinsa yhteyttä esim. seuraavasti:

        ”Tätä vaatimatonta keinontoa käyttäen pyydän lausua vilpittömän osantoni ja seurantoni suruunne, kun teille rakkaan olennon kohdantona on hengen vajannon tulento!”


      • Turussa opiskellut
        Kielien kääntelijä kirjoitti:

        Niin, eikös illatiivi "Helsinkiin" ole viroksi/eestiksi "Helsingisse"!

        nimentö = Helsingi
        sisäolento = Helsingis
        sisäeronto = Helsingist
        sisätulento = Helsingisse

        "Kõik kupongid kehtivad kõikidel nädalapäevadel ja kõikidele väljumistele nii Tallinnast Helsingisse kui Helsingist Tallinnasse"

        Eivätkös muuten ole vekkuleita nuo sijamuotojen suomenkieliset nimet! Sudenkorento sieltä vain puuttuu!

        Tuo g-kirjainhan nimessä Helsingi ääntyy kovana eli se on äänteellisesti ihan vaan Helsinki, Helsinkis, Helsinkist, Helsinkisse.

        Turun murteessa on käytetty aivan samaa illatiivimuotoa kuin viron kielessä. Parikymmentä vuotta sitten Turussa paikallista syntyperää oleva opiskelukaverini käytti tällaisia sijamuotoja: "talosse", "laivasse" jne.


      • muuan mies
        Kielien kääntelijä kirjoitti:

        Eihän vain tauti ole niin vakava, että joutuisit kohtapuoliin ottamaan hänen omaisiinsa yhteyttä esim. seuraavasti:

        ”Tätä vaatimatonta keinontoa käyttäen pyydän lausua vilpittömän osantoni ja seurantoni suruunne, kun teille rakkaan olennon kohdantona on hengen vajannon tulento!”

        Muistuu mieleeni muuan viime vuosisadalla vaikuttanut myrkkylaivuri, jolle kävi köpelösti: häneltä meni sekä alus että maine...


      • Maaenkämie
        Turussa opiskellut kirjoitti:

        Turun murteessa on käytetty aivan samaa illatiivimuotoa kuin viron kielessä. Parikymmentä vuotta sitten Turussa paikallista syntyperää oleva opiskelukaverini käytti tällaisia sijamuotoja: "talosse", "laivasse" jne.

        Mutta myös vuosikymmeniä sitten on tuo "Turkuun" kuulunut turuksi "Turkku". Mää menen Turkku, mää asun Turus, mää tulen Turust.


    • Helsinkki

      Kylläpä vaan sanotaan, tai on joskus sanottu, ei ehkä kukaan oikeen nykyään, mutta joku vanha vanha mummo saattas jostain Halikosta tai Perniöstä bussiin noustessa sanoa Turkkusse. Siskoani kerran hymyilytti, kun Halikosta nousi mummo bussiin ja sanoi "Turkkusse":) Ei siis ollut mikään meiän vitsi täällä tommosia puhua. Ja mää sit taas lähre tänä Helsikki:)))

      Turun murre ei muuten kuulemma ole yhtä aitoa lounaismurretta, kuin vähä Turust Helsikki päi, jossa on enemmän vaikutteita eesti keelest. Kerran yks eestiläinen sanos meneväsä Varsovisse. Minne meni?

    • Määenkämie

      Eiköhän lounaassa ole aidot lounaismurteet, hiukan toisistaan vain poikkeavat paikkakunnittain. Rauman murre vasta viroa muistuttaakin lyhyydessään! Sitten on Laitilassa taas hiukan erilaista, tai Eurassa, jne. Kiva on niitä eroja kuulostella, kun eri paikkakunnilla käy. Isoissa kaupungeissa saadaan enemmän vaikutteita muualta Suomesta, kun on enemmän muuttoliikettä, oppilaitoksia jne. Iäkkäät turkulaiset puhuvat mielestäni aidompaa murretta kuin nuoret. Televisio on iso vaikuttaja myös, valitettavasti ohjelmia lähetetään pääkaupungista ja Tampereelta, jolloin lounaismurteet eivät leviä muualle.

    • olen.robotti

      Viron kielet, pohjoisviro, eteläviro ja võru sekä suomen lounaismurteet kuuluvat itämerensuomen läntiseen ryhmään. Siitä viron ja Turun seudun puheenparren samankaltaisuus. Ero näkyy myös suomesta poikkeavassa taivutuksessa. Karjalan kieli, savonmurre ja suomen lounaismurre kuuluvat itämerensuomen itäiseen ryhmään.

      Vanha suomen kirjakieli perustui lounaismurteisiin, siis samaan ryhmään kuin viro. Uusi kirjakieli, jonka synnyn päävaikuttajana 1800-luvulla oli Elias Lönnrot, oli yhdelmä itämerensuomen molemmista ryhmistä. Syntyi siis kieli, jota muistuttavaakaan ei ollut sitä ennen.

      "Turkkuseen" on ei-turkulaisten käyttämä leikillään syntynyt taivutus. Siinä on on sana tahallaan taivutettu väärin, koska turkulaiset usein muuten käyttävät taivutusta -seen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      38
      1620
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1341
    3. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1285
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      9
      1279
    5. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      42
      1267
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      4
      1253
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1234
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1210
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1170
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      1
      1146
    Aihe