Omasta mielestäni jouduin terveyskeskuslääkärin hoitovirheen uhriksi.
Pohkeessani oli kipeä ja kuumottava kovettuma josta lähtivät punaiset juovat polvitaivetta ja nilkkaa kohti. Lisäksi nilkkani oli voimakkaasti turvoksissa. Lääkäri totesi että minulle on tulossa suonikohju ja määräsi minulle Trombosol Forte-voidetta, lentosukat apteekista ja kolme päivää lepoa. Kun näytin nilkkaani, lääkäri totesi että ompas se turvoksissa.
Sivelin sitten lääkärin ohjeen mukaan voidetta kipeään kovettumaan. Siltä kohtaa tilanne alkoikin rauhoittua, mutta punaiset juovat jatkoivat etenemistään. Hankin tuota ko. voidetta lisää kun sitä sai ilman reseptiäkin luullen koko ajan että tällähän tämä vaiva paranee. Jonkun ajan päästä minua alkoi vaivata kuiva ja ärsyttävä yskä. Siinä vaiheessa olo huononi äkillisesti ja oli pakko mennä taas terveyskeskukseen.
Minut lähetettiin suoraan ambulanssilla keskussairaalaan, jossa minulla todettiin olevan jalassa syvä laskimotukos ja sen aiheuttama keuhkoveritulppa (keuhkoembolia). Hengen lähtö oli kuulemma ollut lähellä. Jouduin olemaan sairaalassa kolme viikkoa.
Nyt olen muuten kunnossa mutta jalkaani on todettu jääneen pysyviä ja melko vakavia verenkierto-ongelmia.
Eri lääkäreiden luona sairauteni vuoksi asioidessani olen selittänyt tämän sairauskertomukseni ja kysellyt heiltä, että toimiko terveyskeskuslääkäri alun perin oikein vai olisiko hänen pitänyt toimittaa minut välittömästi jatkotutkimuksiin. Vastaukseksi olen kaikilta saanut sen että eipä tuossa vaiheessa vielä oikeastaan muutakaan vielä voinut päätellä.
Nyt kun olen paljon viisaampi tämän sairauteni suhteen voin vakuuttaa että ainakin minä lääkärinä olisin toiminut toisella tavalla. Valitettavasti harvalle potilaalle se tietämys sairaudestaan kehittyy vasta sairauden edetessä.
Olen itsekseni miettinyt, että velvoittaako lääkärinvalan tämä kohta lääkärit olemaan arvostelematta toisiaan:"Suhtaudun kollegoihini kunnioittavasti ja annan heille apuani, kun he potilaita hoitaessaan sitä pyytävät. Rohkaisen potilaitani kysymään tarvittaessa myös toisen lääkärin mielipidettä." Tarkoitan siis tuota ensimmäisen lauseen alkuosaa.
Toivonpa totisesti että tuo terveyskeskuslääkäri olisi toteuttanut tuossa toisessa lauseessa olleen valan velvoittaman lupauksen.
Mistä siis saisin puolueettoman kannan siihen, että tekikö terveyskeskuslääkäri hoitovirheen?
Tiedän että tapauksestani voin valittaa johonkin mutta onko mitään tahoa josta voisin pyytää valituksen tekemiseen apua? Vaikuttaa siltä että ainakaan lääkäreiltä ei siihen apua tule.
Pohkeessani oli kipeä ja kuumottava kovettuma josta lähtivät punaiset juovat polvitaivetta ja nilkkaa kohti. Lisäksi nilkkani oli voimakkaasti turvoksissa. Lääkäri totesi että minulle on tulossa suonikohju ja määräsi minulle Trombosol Forte-voidetta, lentosukat apteekista ja kolme päivää lepoa. Kun näytin nilkkaani, lääkäri totesi että ompas se turvoksissa.
Sivelin sitten lääkärin ohjeen mukaan voidetta kipeään kovettumaan. Siltä kohtaa tilanne alkoikin rauhoittua, mutta punaiset juovat jatkoivat etenemistään. Hankin tuota ko. voidetta lisää kun sitä sai ilman reseptiäkin luullen koko ajan että tällähän tämä vaiva paranee. Jonkun ajan päästä minua alkoi vaivata kuiva ja ärsyttävä yskä. Siinä vaiheessa olo huononi äkillisesti ja oli pakko mennä taas terveyskeskukseen.
Minut lähetettiin suoraan ambulanssilla keskussairaalaan, jossa minulla todettiin olevan jalassa syvä laskimotukos ja sen aiheuttama keuhkoveritulppa (keuhkoembolia). Hengen lähtö oli kuulemma ollut lähellä. Jouduin olemaan sairaalassa kolme viikkoa.
Nyt olen muuten kunnossa mutta jalkaani on todettu jääneen pysyviä ja melko vakavia verenkierto-ongelmia.
Eri lääkäreiden luona sairauteni vuoksi asioidessani olen selittänyt tämän sairauskertomukseni ja kysellyt heiltä, että toimiko terveyskeskuslääkäri alun perin oikein vai olisiko hänen pitänyt toimittaa minut välittömästi jatkotutkimuksiin. Vastaukseksi olen kaikilta saanut sen että eipä tuossa vaiheessa vielä oikeastaan muutakaan vielä voinut päätellä.
Nyt kun olen paljon viisaampi tämän sairauteni suhteen voin vakuuttaa että ainakin minä lääkärinä olisin toiminut toisella tavalla. Valitettavasti harvalle potilaalle se tietämys sairaudestaan kehittyy vasta sairauden edetessä.
Olen itsekseni miettinyt, että velvoittaako lääkärinvalan tämä kohta lääkärit olemaan arvostelematta toisiaan:"Suhtaudun kollegoihini kunnioittavasti ja annan heille apuani, kun he potilaita hoitaessaan sitä pyytävät. Rohkaisen potilaitani kysymään tarvittaessa myös toisen lääkärin mielipidettä." Tarkoitan siis tuota ensimmäisen lauseen alkuosaa.
Toivonpa totisesti että tuo terveyskeskuslääkäri olisi toteuttanut tuossa toisessa lauseessa olleen valan velvoittaman lupauksen.
Mistä siis saisin puolueettoman kannan siihen, että tekikö terveyskeskuslääkäri hoitovirheen?
Tiedän että tapauksestani voin valittaa johonkin mutta onko mitään tahoa josta voisin pyytää valituksen tekemiseen apua? Vaikuttaa siltä että ainakaan lääkäreiltä ei siihen apua tule.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Terveyskeskuksen potilasasiamieheen. Hän neuvoo sinua valituksen teossa.
Suomen potilasliitto p. 09-5622 080
Potilasvakuutuskeskus p. 09-680 401
Bulevardi 28, 00120 Helsinki
Potilasvahinkolautakunta p. 09-700 29301,
osoite Siltasaarenkatu 14, 00530 Helsinki
[email protected]
Tromboflebiitisstä on tukos pinnallisessa suonikohjussa ja oireenä voi olla nimenomaan paikallinen kovettuma, punoitus, kuumotus, kipu, tunnusteltavissa oleva "röllykkä". Hoidetaan tulehduskipulääkkein, Trombosol-voiteella, levolla, kylmillä hauteilla, tarvittaessa jatkossa tukisukkahoito/suonikohjuleikkaus jos vaivoja usein. Tromboflebiitti itsessään ei ole vaarallinen tauti.
Syvässä laskimotrombissä ei yleensä ole yllämainittuja oireita vaan kipu voi olla koko pohkeessa, varpaita ylösnostaessa kipu pohkeeseen, sääri turvoksissa terveeseen puoleen verrattuna.
Kirjoittamasi perusteella on vaikea sanoa oliko olemassa jotain oireita jotka viittasivat syvään tukokseen... Lukemani perusteella oireesi viittasivat ennemminkin pinnalliseen tromboflebiittiin. Joskus tällaisen yhteydessä/jälkeen voi kehittyä myös syvä laskimotukos, se oliko sinulla sitä jo ensimmäisellä lääkärikäynnillä ei voi kuin arvailla.
Vielä sen verran tietoa sinulle tukoksen jälkeisistä verenkierto-ongelmista (posttromboottinen syndrooma), käytä hoitosukkaa koko päiväajan, se auttaa jkv, ohjeet olet kyllä varmaankin sairaalasta jo saanut. Alaraajatukoksia ei liuoteta joten nämä jälkioireet olisivat tod. näk. tulleet sinulle joka tapauksessa vaikka syvä tukos olisi diagnosoitu ensimmäisellä lääkärikäynnillä. Toivottavasti olet toipumassa kuitenkin ja riskitekijät on kartoitettu ja hoidossa.
ielestäni oli paras hoito itseni psyykkeelle ja muutenkin.kun mietin kohdallani ns.hoitovirhearviointia joka oli synnytyslääkäri vastaan keuhkolääkärini.synnytyslääkäri ei minua tuntenut(keuhkolääkäri tunsi ja tiesi etten kestä rankkaa synnytystä)arvio meni pieleen synnytyslääkäriltä!hengissä selvittiin kuitenkin!asia painoi mieltä ja jopa yhä melkein kymmenenkin vuoden jälkeen asiaa joskus mietin!mutta asia käytiin läpi yhteispalaverissä,seuttoi asian työstämistä itselläni!hoitovirhettä ei korjata enään voi!mutta puhumiseen ja palavereihin on tietääkseni lääkäritkin kyllä valmiita!suasittelisin!muuten ehkä mietit asiaa loppuikäsi!
" Joskus tällaisen yhteydessä/jälkeen voi kehittyä myös syvä laskimotukos, se oliko sinulla sitä jo ensimmäisellä lääkärikäynnillä ei voi kuin arvailla."
Jos näin on, niin eikö lääkärin olisi ehdottomasti kerrottava potilaalle että näinkin voi käydä, jolloin potilas osaisi tarpeeksi aikaisessa vaiheessa hakeutua jatkohoitoon?
Miksi pitäisi vain arvailla kun se pystyttäisiin varmistamaan esim. verikokeilla? Ilmeisesti tässä tapauksessa lääkäri todellakin vain arvaili - ja väärin meni.
Kuuluuko pinnalliseen suonikohjun tukokseen myös voimakas nilkan turpoaminen?
Todennäköisesti (sitähän emme tiedä, mitä vastaanotolla on oikeasti tapahtunut, on vain yhden osapuolen kertomus koetusta) lääkäri on antanut ohjeeksi hakeutua uudelleen hoitoon jos oireet eivät tavoiteajassa rauhoitu tai selvästi pahenevat.
Kuten sanottua, tromboflebiitti on tavallinen vaiva ja ne tavalliset vaivat ovat yleisimpiä ja useinmiten itsestään paranevia.
Minunkaan mielestäni ei oireissa ole mitään syvään tulppaan viittaavaa, mutta olisin ehkä vielä enemmän painottanut uuden vastaanoton tarvetta, kenties sopinut kontrolliajankin seuraavalle päivälle /loppuviikolle.
Suosittaisin, että tälläisissä tapauksissa olisi hyvä ottaa enemmin yhteyttä terveyskeskuksen ylilääkäriin, tai edes hoitaneeseen lääkäriin ja setviä ongelma siellä. Tämä foorumi ei tälläisille keskusteluille ole oikea paikka.
Lääkäri saa arvostella kollegaansa - tottakai- mitta harvoin siihen aihetta on. Kuten tässäkin tapauksessa nähdään, ei kukaan voi olla erehtymätön, hoitovirhe voi piileskellä huolellisimmankin lääkärin oven takana.
Kyllähän sitä ensin aina epäillään tavallisempaa vaivaa kuin harvinaisempaa. Eihän flunssaa valittavalta ensimmäiseksi aleta leukemiaa etsiä, vai mitä?
Valitettavan usein tuntuu, ettei potilasta kuitenkaan oikein kuunnella. Vanha proffa lääkiksessä opetti, kuinka useimmiten potilas itse kertoo jo oleelliset seikat, joiden perusteella pääsee diagnoosiin. Siis oireiden synty, kesto, jne. Kun vaan lääkäri syventyisi ongelmaan...
Lisäksi olen muuten sitä mieltä, että mitä enemmän delegoidaan lääkärin töitä hoitohenkilökunnalle, sitä enemmän juuri kuvatun kaltaisia tilanteita tulee tapahtumaan, koska mennään "yleisyyden" mukaan, eikä muisteta niitä vähemmän tavallisia.
Kyselit asian varmistusta verikokeella. Ikävä kyllä sellaista verikoetta EI ole jolla varmuudella nämä kaksi vaivaa voi erottaa toisistaan. FIDD (fibrinogeenin D-dimeeri) on koe josta puhuit. Se nousee veritulpissa, mutta MYÖS pinnallisissa sellaisissa, mustelmissa, tulehduksessa ym. Joten se on huono koe. Ainut varma tapa on alaraajalaskimoiden UÄ-tutkimus ja sen saatavuus ei ole sitä luokkaa että kaikille tromboflebiittipotilaille se saaraisiin tehtyä.
"Ainut varma tapa on alaraajalaskimoiden UÄ-tutkimus ja sen saatavuus ei ole sitä luokkaa että kaikille tromboflebiittipotilaille se saaraisiin tehtyä."
Miksi UÄ-tutkimus ei ole kaikille saatavilla? Mikä sitä rajoittaa?
Sitä rajoittaa yksinkertaisesti raha ja se, että ei ole tarpeenkaan eikä järkevää tehdä kaikille joilla ei ole viitettä mistään muusta kuin pinnallisesta suonikohjutulehduksesta. Kallis tutkimus, vie rtg-lääkärin aikaa 20-30 min ja tehdään kun on aihetta tehdä. Yhtä turhaa olisi kaikkia tavallisia flunssapotilaita passittaa keuhkokuvalle, kattaviin laboratoriokokeisiin ja erikoislääkärin vastaanotolle. Vain jos aihetta on. Ja siinä tuleekin vastaan kliininen tutkimus ja tutkimukseen perustuva lääkärin mielipide jota mysö arvaukseksi ihmiset kutsuvat. Mutta perustuu koulutukseen ja kokemukseen.
...> Suhtaudun kollegoihini kunnioittavasti ja annaan apuani, kun he potilaita hoitaessaan sitä pyytävät.
Tässähän sanotaan, että kollegat saavat kunnioituksen ja avun, potilaita hoitaessaan.
Potilaan kunnioituksesta ja avusta on vaikeampi löytää lupauksia.
...löytyvät kyllä ihan alussa ko. lupaukset. Turha nyt tuollatavalla mustamaalata koko ammattikuntaa jos itse on jostain katkeroitunut. Luuletko tosiaan että hoitoalan ihmiset hakeutuvat alalle sen vuoksi että saisivat sadistista tyydytystä ihmisten kiusaamisesta. Vainoharhainen kuvitelma.
asioiden käytännössä useinkin havaitaan etenevän!
Toivottavasti masennuksesi on jo helpottumassa.
Totta on että ns. terveyskeskuslääkärit suhtautuvat hyvin yliolkaisesti potilaisiisinsa. Omia kokemuksia on useitakin.
Esimerkiksi omassa sairaanhoitopiirissä on sääntö, että lääkäri ei kirjoita lähetettä jatkotutkimuksiin jollei potilas sitä itse erityisesti Pyydä!
Koska vähävaraisena minulla ei ole varaa kalliisiin yksityishoitoihin olen yksinkertaisesti käynyt vain yksityisellä lääkärillä hakemassa diagnoosin jonka jälkeen mennyt terveyskeskuslääkärille ja kertonut mistä on kyse ja pyytänyt tarvittavat lähetteet ja lääkityksen.
Koska en ole saanut minkäänlaista lääketieteellistä koulutusta en osaa tietenkään varsinaista diagnoosiakaan itse tehdä, mutta niin valitettavaa kun se onkin on nykyään terveyskeskuslääkärille mentäessä oltava ns. diagnoosi ja lääkitys potilaalla valmiina. Diagnoosin tekemisessä voi käyttää nettisivuja ainakin yleisimmät sairaustilat löytyvät.
Muutama linkki edellisestä asiasta:
http://www.kaypahoito.fi
http://www.poliklinikka.fi/?page=7009957&id=6581446
Valitettavasti nämä terveyskeskuslääkärithän ovat itse varsin saamattomia ja nuhjuja tilanteensa korjaamiseen.
Näiden lääkäreiden käytöshän määrätään kunkin terveyskeskus ja/tai sairaanhoitopiirin hallinnossa. Eli julkisen sairaanhoidon tason määrittelee ne luottamushenkilöt ja virkamiehet jotka päättävät käytettyjen varojen määrästä.
Silti se ei mielestäni anna tietenkään lääkärille oikeutta suhtautua välinpitämättömästi potilaisiinsa.
ja aika tiukka sellainen. Terv. Lääkäri terveyskeskuksesta
päin vaikutat?
Jos vielä potilaankin ongelmat, ja niiden parantaminen sinua kiinnostavat, omantunnon lisäksi, eikä vain bisneksenteko, kuulostaa jo harvinaisen hyvältä, suorastaan lupaavalta!
... vaikutan ja voin sanoa että lähes kaikki kollegat jotka itse henk. koht. tunnen haluavat tehdä hyvää eivätkä pahaa ammatissaan. Poikkeuksia toki on kuten joka ammattikunnassa.
Siis lähes kaikki tuntemasi kollegat haluavat tehdä hyvää, eivätkä pahaa. Siitähän voi rivien välistä lukea (varmaan tarkoituskin), että jotkut tuntemasi haluavat tehdä myös pahaa. Voi niitä poloisia jotka joutuvat noitten potilaiksi!
Vähintä mitä voisit tehdä olisi paljastaa, ketä ne pahantekijät ovat. Vai kieltääkö vala senkin?
Tuskinpa mikään lääkäri oletkaan!
...lääkkeesi ja hanki töitä!
Onko minulla aihetta valittaa lääkärin tekemästä hoitovirheestä tämän perusteella?
... antamiesi tietojen perusteella kukaan ei voi sanoa perusteltua vastausta tähän. Kannattaa ottaa yhteys paikan potilasasiamieheen ja sitä kautta lähteä asiaa selvittämään.
On ota yhteys potilasasiamieheen
se sitten hyödyttää vaikka kuinkakin valitat?
Korvausvelvollisuus, kun sitten onkin jo aivan eri juttu!
Valittaa voi voi voi voivoi voivoivoivoivoivoiii..................
Ilman valitusta et kylläkään saa korvaustakaan. Ja sitäpaitsi jos valitat niin päätöksestäkin voit aina valittaa, eli se on ainoa tie millä saat asiasi kuuluviin.
Näillä keskustelupalstoilla rutiseminen ei auta pohjimmiltaan kuin siihen akuuttiiin tiedon saamiseen, että onko sinulla mahdollisesti kohtalotovereita ja miten heidän valituksensa on toiminut.
http://www.kho.fi/17351.htm
http://www.ms-liitto.fi/index.phtml?s=198
tuossapa muutama linkki joista voit saada tietoa valittamisesta. Eri potilasjärjestöt ja lakimääräinen potilasasiamies neuvovat kyllä sinua tarvittaessa. Aina voit vaatia korvausta aiheutetuista kivuista ja säryistä.
Kuten niin kovin moni on valituksia tehnyt, niin melkeinpä yhtä moni on saanut pettyä päätöksiin!
Jostain syystä, kun nämä niin paljon, ja hyvää potilaille lupaavat pykälät, kun ne otetaan käyttöön, ne tai niiden tulkinta kääntyykin potilasta vastaan, vaikka niiden sanoma pitäisi häntä jopa puolustaa!
Tuntuu kuin niitä ei olisikaan, kun päätöksiä tehdään!
Niinpä niin ja mistähän se johtuu? Räikein potilaan oikeuksia polkeva ja oikeusmurhia harrastava taho on varmasti KELA.
Vääryyttä kärsineen asiakkaan on turha mennä valittamaan kohtelustaan esim. omalle kansanedustajalleen. Edustaja voi kyllä luvata ottavansa asian esille päättäjäkollegojen kanssa, mutta siihen se sitten jääkin. Ei kahta hyvää, kyllä pelkkä lupaaminen riittää.
KELAssahan pääjohtajankin paikka on poliittinen palkkiovirka. Ei voi astua sellaisen johtajan varpaille joka hoitaa tärkeää tulosvastuullista virkaansa ja tulostahan syntyy kun potilaille ei makseta heille kuuluvia korvauksia, vaan päinvastoin heitetään tarkoituksella kapulaa rattaisiin masentamalla apua tarvitsevat mielivaltaisilla hylkäyspäätöksillä joilla useinkaan ei ole mitään tekemistä potilaan todellisen terveydentilan kanssa. Todellisuudessa kukaan päättäjä ei haluakaan saada aikaan mitään parannusta KELAn toimintaan.
Harvinaisen totuuden mukaista puhetta. Riippuu kyllä yksittäisistä virkailijoistakin miten asiasi tulee hoitumaan.
Jotkut virkailijat ovat hyvinkin aggressiivisia ja hyökkääviä asiaksata kohtaan, syystä jota en todellakaan ymmärrä. Vaivaisiko heitä jonkilainen stressi koska asiakaspalvelutehtävissä ovat? Paljonhan tällaisestakin puhutaan.
Etenkin omastamielestään hyvinkin tunnollisesti työnsä ottavat henkilöthän helposti stressaantuu kun työ ei vastaakaan odotuksia.
Sosiaalialan töihin lähdetään usein aivan oudoin perustein. On mielikuvia jostakin autuaasta auttajasta joka pyyteettä jakaa hyvää kaikille köhille ja kurjille syrjätetyille...
Henkilökunta on sellaista kuin ylin johto sen antaa ja haluaa olevan.
Niin juuri julkisella puolella, juuri sellaista henkilökuntaa kuin vaaleilla valitut luottamushenkilöt haluavat.
Tietämättömyys taitamattomuuden apuna, niin toimii nykyinen julkinen terveyden huolto. Ei riipu mitenkään potilaan oireista tai sairaudesta saako hoitoa, vaan siitä mitä kunnallispoliitkot ovat keksineet laittaa terveydenhoidon budjettiin.
Eli ekonomistit määrittelevät sairauden ja siihen tarvittavan hoidon ei lääkärit eikä terveyden huolto.
Tänävuonna on verokertymää tullut kokoajan enemmän kuin mihin on varauduttu, mutta uutiset kerrotaan vaan siitä miten sairaanhoitomenot paisuvat joka sektorilla... kaikki on niin suhteellista ja asiat saavat juuri sen huomion kuin mitä niistä uutisoivat 'tiedottajat' haluavat.
...> Eli ekonomistit määrittelevät sairauden ja siihen tarvittavan hoidon eikä terveyden huolto.
Toivottavasti selvennät hieman tätä väitettäsi!
Ei meinaa avautua!
Kun esim. olen vaivoineni ollut lääkärin vastaanotolla, en ole näitä mainitsemiasi ekonomisteja siellä havainnut.
Pöydän takana on ollut henkilö valkoinen takki päällänsä.
Olen kuvitellut että se olisi lääkäri.
Käyttääkö myös ekonomisti samanlaista valkoista takkia?
Tällainen valkotakkinen henkilö on kuitenkin kirjoitellut lähetteitä tutkimuksiin, myös pillereitä on kirjoiteltu, joiden tuloksia potilaan kannalta ei voi kiitellä.
Esim. kipujen suhteen tulokset ovat ollet kovinkin kehnot, voi sanoa tuloksettomat.
Kuinka tällaiset tutkimukset ja hoidot ovat ekonomistien vastuualueilla?
Tällaisiin pitkäaikaisiin tuloksettomiin tutkimuksiin ja hoitoihin? sitä rahaa vasta tuhraantuukin älyttömästi, eikä sitä mistään riitä sellaisia summia, jos jokaista potilasta juoksutetaan kymmeniä kertoja saman ongelman takia, vuodesta toiseen lääk.vast.otoilla ja tutkimuksissa!
Mm. lääkärin tieto, taito sekä halu auttaa potilastaan ovat lähtökohtia hyvälle, tulokselliselle, jopa halvalle hoidolle!
Vai olikohan vast.otolla pöydän takana kuitenkin se ekonomisti, koskapa tuloksetkin viittaavat paremmin siihen?
Sitä RAHAA on kyllä saatu liikuteltua potilaasta poispäin, varsin kunnioitettavia summia, kuitenkin ilman potilaan odottamia tuloksia!
Juu ei avaudu ei, ja siihenhän niin poliitikot kuin virkamiehtkin luottavat, että tavis ei käsitä kuinka nää jutut junaillaan.
Uskomatonta rumbaa pyöritetään kyllä, mutta todellisia hoitotuloksia ei edes haluta saavuttaa, vaan odotellaan että potillaat vihdoin käyvät pyydykseen ja siirtyvät yksityissektorille hoidettavaksi, jolloin heiltä voidaan pumpata myös nekin rahat joita hänelle on mahdollisesti jäänyt kaikkien verojen ja muiden pakollisten menojen jälkeen.
Lääkärit ovat vain pelinappuloita tässä kokonaisuudessa.
lääkäreissä niin kuin muillakin ammattialoilla on erikseen ne ammattimiehet/-naiset jotka tekevät mitä haluavat, muut tekevätkin sitten vain joten kuten sitä mitä osaavat. Ovat siis alallaan luonnostaan lahjakkaita ja motivoituneita ja kiinnostuksensa kautta ovat jatkuvasti halukkaita oppimaan uusia asioita. Siihen kun vielä liittyy ystävällisyys ja empaattisuus potilasta kohtaan niin johan tuntee olevansa turvallisissa käsissä. Tällaisten "antennit ylhäällä" kulkevien lääkäreiden, jotka usein pelkän hyvän muistinsa ja kokemuksensa perusteella voivat sanoa mikä potilasta vaivaa soisi itse kunkin pääsevän. Arvailuille ei jätetä valinnanvaraa ja tarvittaessa he myös lähettävät potilaansa tarkempiin jatkotutkimuksiin,eikä heillä ole ensimmäisenä mielessä tutkimuskustannusten minimointi, vaan potilaan hyvinvointi.
Sitten taas ovat ne jotka jostain syystä vaan ovat ajautuneet alalle ja toiminta perustuu suurelta osalta arvailuihin. Heille sattuu huomattavasti useammin hoitovirheitä ja usein kärsivät myös burnouteista.
Valitettavasti nuo hyvät, luonnostaan lahjakkaat useimmiten erikoistuttuaan hakeutuvat muihin kuin julkisen puolen terveyskeskusvirkoihin. Onneksi he yleensä kuitenkin samanaikaisesti toimivat myös yksityisen puolen lääkärin tehtävissä. Sillä puolella hoito tosin on jonkun verran arvokkaampaa, mutta yleensä se kuitenkin on sen arvoista. Ainakin minä ja perheeni käytämme yksityisen puolen palveluita vähänkin epäselvissä terveyttä koskevissa asioissa. Pitemmällä tähtäyksellä se kuitenkin kannattaa.
Yksityisen puolen paikkoihin otetaankin vain niitä ammattimiehiä/naisia, eikä tarvitse pelätä mutrunaamaisen, epäempaattisen lääkärin käsiin joutumista. Siitä pitää huolen kilpailu yksityisellä sektorilla. Mikään yksityinen lääkäriasema ei ota palvelukseensa lääkäriä, jonka vastaanotolla potilaat käyvät vain kerran.
Potilaitten kesken kokemukset leviävät hyvin nopeasti, olivat ne sitten hyviä tai huonoja.
taitaa kuitenkin olla se kollegan rajaton ymmärtäminen, ja avun antaminen potilaita hoitaessaan, kuten tuolla aikaisemmin on todettukin?
Se näyttäisi ylittävän jopa tämän kunnallinen-yksityinen akselinkin!
Vinha perä puheessasi, mutta, mutta...
No eipä tietenkään kukaan halua tahria itseään epäpätevän lääkärin sotkuihin, olisi kuitenkin asiallista että kertoisi oman kantansa edes potilaalle. Niin monesti näissä 'pallottelutapauksissa' jää sellainen ikävä petetyksi tulleen tunne potilaan mieleen.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000202&posting=22000000018923852
Siis jos potilas tietää itsellään olevan nikkeliallergian ja lääkäri ei hoksaa sitä.
Miten se liittyy tähän?
POTILAS on sitä vapaata riistaa, jota korpit saavat vapaasti nokkia ja raadella?
Näinkö se menee?