(Kähistään Adi Ehrnrootin äänellä ärrää sorten: ) Siihen aikaan, kun vaarrri aloitti alakansakoulun, oli suomen kielen kielioppi vielä suomalaista, ainakin meidän koulussamme! Siellä opettajat olivat vanhoja iikolleja, joten terrrmitkin olivat suomalaisia.
Ei tunnettu vokaaleja eikä konsonantteja, vaan puhuttiin ääntiöstä ja kerrrakkeista. Tutuiksi kävivät myös sisätulennot ja ulkomenennöt vai mitä ne ennen olivatkaan...
Tietääkö kukaan, mistä saisi vielä tuollaisen vanhan kansakoulun kielioppikirrrjan vanhoin terrrmein - ja kenen tekijän ja millä nimellä? Vaarrrin muisti pätkii!
Ei tunnettu vokaaleja eikä konsonantteja, vaan puhuttiin ääntiöstä ja kerrrakkeista. Tutuiksi kävivät myös sisätulennot ja ulkomenennöt vai mitä ne ennen olivatkaan...
Tietääkö kukaan, mistä saisi vielä tuollaisen vanhan kansakoulun kielioppikirrrjan vanhoin terrrmein - ja kenen tekijän ja millä nimellä? Vaarrrin muisti pätkii!
Vastaukset 5
Vanhimmat
onko vika minun mielikuvituksessani, kun sisätulennosta tulee mieleen lapsilta kielletty?
Tarkoittanetkohan Eemil Nestor Setälän teosta SUOMEN KIELIOPPI (1898), jonka sanotaan olleen käytössä Suomen kouluissa yli 50 vuoden ajan? Valitettavasti tiedossani ei ole, mistä tuota teosta vielä saisi. Antikvariaateistahan tietenkin voisi kysellä. Itse kävin kansakouluni niin myöhään kuin 1950-luvulla, mutta minunkin muistini pätkii enkä muista käytössämme olleen kieliopin nimeä ja kirjoittajaa.
Itsekin ajattelin legendaarista Setälää, mutta antikvariaateista en ole löytänyt. Kirja oli muuten käytössä vielä 1970 -luvulla, joten saattaa olla jonkun muunkin tekemä.
Kokemäellä syntynyt maanviljelijän poika E.N.Setälä (1864-1935) oli sekä tiedemies (kieli- ja kansatieteilijä) että poliitikko. Suomen itsenäisyysjulistuksen (1917) sanamuoto oli hänen tarkistamansa. Suomen kielen lauseopin Setälä kirjoitti jo 17-vuotiaana. Suomenkielisen filologian ja kirjallisuuden professoriksi Helsingin yliopistoon Setälä nimitettiin 29-vuotiaana.
Joku vuosi sitten selvitettiin, että Setälän "varhaisnerouden" taustalla oli aiemman, Adolf Valdemar Jahnssonin suomen kieltä koskevan väitöskirjan ottaminen oman työn pohjaksi. Tämä rohkea lainaus herätti aikanaan väittelyä.
Aiheesta on tehty kirja:
Fred Karlsson: E.N. Setälä vaarallisilla vesillä. SKS 1999, 309 sivua.