Ihmisen aivot kehittyvät edelleen
Ihmisen aivojen kokoon vaikuttavat geenit muuttuvat edelleen ja kahdessa geenissä on havaittu positiivista luonnonvalintaa vielä viimeisten vuosituhansien aikana. Näin ainakin päättelee professori Bruce Lahnin johdolla työskennellyt Chigagon yliopiston tutkijaryhmä, jonka kaksi raporttia on julkaistu uudessa Science-lehdessä.
Microcepalin-geenin D-muoto on yleinen eurooppalaisilla, lähi-idän ja Pohjois-Afrikan asukkailla ja eteläaasialaisilla. Sen sijaan Aasian koillisosassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa se on harvinaisempi. Myös ASPM-geeni jakautuu epätasaisesti maailman asukkaiden kesken.
Kaikki tutkijat eivät ole vielä vakuuttuneita löydön merkityksestä ja erityisesti viittaukset rotujen välisiin älykkyyseroihin ovat tulenarkaa tavaraa. Samassa Science-lehdessä Lahnin tutkimusta kommentoinut Michael Belter varoittaa vetämästä liian nopeita johtopäätöksiä. Mikään geeni ei toimi ainoastaan aivoissa, vaan jonkun geenimuodon rikastuminen voi johtua sen eduista aivan muualla ihmiselimistössä. Myös mutaatioiden synnyn ajoittuminen juuri tärkeisiin historiallisiin käännekohtiin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Lisää tutkimuksia tarvitaan.
http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&osannimi=ajassa_tutkittua&jutunid=5665
Laajempi yhteenveto:
http://johnhawks.net/weblog/reviews/genetics/brain/lahn_2005_aspm_microcephalin_science.html
Ihmisen aivojen kokoon vaikuttavat geenit muuttuvat edelleen ja kahdessa geenissä on havaittu positiivista luonnonvalintaa vielä viimeisten vuosituhansien aikana. Näin ainakin päättelee professori Bruce Lahnin johdolla työskennellyt Chigagon yliopiston tutkijaryhmä, jonka kaksi raporttia on julkaistu uudessa Science-lehdessä.
Microcepalin-geenin D-muoto on yleinen eurooppalaisilla, lähi-idän ja Pohjois-Afrikan asukkailla ja eteläaasialaisilla. Sen sijaan Aasian koillisosassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa se on harvinaisempi. Myös ASPM-geeni jakautuu epätasaisesti maailman asukkaiden kesken.
Kaikki tutkijat eivät ole vielä vakuuttuneita löydön merkityksestä ja erityisesti viittaukset rotujen välisiin älykkyyseroihin ovat tulenarkaa tavaraa. Samassa Science-lehdessä Lahnin tutkimusta kommentoinut Michael Belter varoittaa vetämästä liian nopeita johtopäätöksiä. Mikään geeni ei toimi ainoastaan aivoissa, vaan jonkun geenimuodon rikastuminen voi johtua sen eduista aivan muualla ihmiselimistössä. Myös mutaatioiden synnyn ajoittuminen juuri tärkeisiin historiallisiin käännekohtiin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Lisää tutkimuksia tarvitaan.
http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&osannimi=ajassa_tutkittua&jutunid=5665
Laajempi yhteenveto:
http://johnhawks.net/weblog/reviews/genetics/brain/lahn_2005_aspm_microcephalin_science.html
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei ole mitään syytä miksi kehitystä tapahtuisi. Eloonjäämisen edellytys se ei ole. Yhteiskunnan turvaverkot (globaalistikin) huolehtivat myös tyhmistä. Uutta keksitään, mutta ei siksi että älyä olisi enemmän, vaan siksi, että tietoa jonka pohjalle keksiä, on enemmäm.
Ihmiskunta on älyllisesti taantunut jo monien sukupolvien ajan ja vauhti senkun kiihtyy.
Vaikka asiat meillä täällä kotoisassa Suomessa ovatkin paremmalla tolalla niin ei se tarkoita sitä etteikö eloonjäämistaistelu olisi arkipäivää muiden maiden miljoonille asukkaille. Heidän ongelmiaan ei välttämättä voida ratkaista samoin keinon kuin meillä aikanaan.
Sitäpaitsi kehitystä voi tapahtua ilman eloonjäämistaisteluakin.
Luuletko tosiaan, että uusien asioiden oivaltaminen ja keksiminen onnistuu pelkästään pinoamalla tietoa jo olemassa olevan tiedon päälle.
Olet aika kapeakatseinen.