Moikkelis!
Kukapa osaisi kertoa mistä löytyisi NaCl:n pitoisuuden mittauksen ohjeet? Laboratorioanalyyseistä löysin Mohrin titrauksen, mutta se ohje ei kyllä ollut ihan ok? Koska jos mittaan elintarvikkeesta NaCl:n pitoisuuden on näyte kyllä lämmitettävä, jotta suola siirtyisi nesteeseen? Jos jollain olisi tietoa olisin kiitollinen...
Kukapa osaisi kertoa mistä löytyisi NaCl:n pitoisuuden mittauksen ohjeet? Laboratorioanalyyseistä löysin Mohrin titrauksen, mutta se ohje ei kyllä ollut ihan ok? Koska jos mittaan elintarvikkeesta NaCl:n pitoisuuden on näyte kyllä lämmitettävä, jotta suola siirtyisi nesteeseen? Jos jollain olisi tietoa olisin kiitollinen...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mohrin titrausta tuohon sovelletaan. Jossain minulla on suomenkielinen työohjekin esim. leivän suolapitoisuuden määrittäiseen. Voin etsiä jossain vaiheessa... En muista pitikö keittää. Joka tapauksessa luulisin, että diffuusio ja osmoosi tasaa suolakonsentraation liuoksessa, kun näyte lietetään veteen keitettiin sitä tai ei. Titranttinahan oli hopeanitraattiliuos ja ekvivalenttipisteessä valkeaa muodostuu AgCl-sakka (joka liukee HNO3:oon)
Itse olen kerran toetuttanut tämän koken koulussa. Mittasimme leivän suolapitoisuutta, mutta valitan en muista aineita. Leipä ainakin murskattiin veteen ja suodatettiin, jolloin NaCl liukeni veteen. Jotain Kromaatti ja jotain käyttäen saostettiin tietyyn pisteeseen asti ja laskettiin. En muista enempää!
Joskus määritettiin koulussa makkarasta (n. 6 g) suolapitoisuus: murskattiin makkara, lisättiin vettä ja lämmitettiin seos. Indikaattoriksi K2CrO4-liuosta ja sitten titrattiin AgNO3:lla punaruskeaan vivahteeseen. NaCl:n määrä laskettiin makkaran tuorepainosta.
Löysin tuollaisen linkin:
http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/elintarvikkeet/tyo_5.htm
Itse pidän kennolevytitrauksia aika epätarkkoina. Voihan tuon toteuttaa rehellisellä byretillä tai vaikka lääkeruiskulla.