KYLLÄPÄ ON PLANEETTA MAA SURKEA ASUINPAIKKA.
29.08.2006 kello 09.00 Matti Keränen , Salla.
Otetaanpa vaikka esimerkiksi planeetta Saturnus.
Nasa / Jpl - nettisivustot kertovat kuita olevan 47 kappaletta. Kuitenkin joka
vuosi suuret jättiteleskoopit keksivät tukuttain uusia kuita. Viimeisin tietoni
perustuu " Tähdet ja avaruus " lehden N:o 5 / 2006 tietoon , että Saturnuksella
on peräti 56 kuuta.
Ajatelkaapahan kuinka hienoja tähtiöitä saavatkaan Saturnuksen asukkaat
ihailla , kun taivaalla näkyy tuollainen määrä kuita. Tosin kuillakin saattaa olla
tiettyjä dynaamisia rajoituksia keskinäisessä liikennöimisessään. Esimerkiksi
kuut Enceladus ja Dione kiertävät Saturnusta resonanssissa 2 : 1 .
Siis joka kerta kun Dione saa suoritettua yhden kierroksen , täytyy
Enceladuksen tehdä tasan kaksi kierrosta. Jupiterin jättikuilla Io , Eurooppa ja
Ganymedes on vieläkin kauniimpi tanssikoreografia. Ne kiertävät isäntäänsä
Jupiteria resonanssissa 4 : 2 : 1 . Vain jättiläiskuu Callisto on irti tästä kosmi-
sesta kellopelistä ja kiertää asynkronisesti näiden ulkopuolella.
Vaikka planeetta Pluto pudotettiinkin statuksestaan vain mikroplaneetaksi , niin
mitäänhän se ei menettänyt. Päinvastoin siltä löydettiin kaksi uutta kuuta. Aiemman
jättiläiskuun Charonin seuraksi löytyvät pikkukuut Nix ja Hydra. Tosin nämä ovat
vain asteroidien kokoluokkaa kuten Marsin kaksi kuuta Phobos ja Deimos .
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=609&posting=22000000013980761
29.08.2006 kello 09.00 Matti Keränen , Salla.
Otetaanpa vaikka esimerkiksi planeetta Saturnus.
Nasa / Jpl - nettisivustot kertovat kuita olevan 47 kappaletta. Kuitenkin joka
vuosi suuret jättiteleskoopit keksivät tukuttain uusia kuita. Viimeisin tietoni
perustuu " Tähdet ja avaruus " lehden N:o 5 / 2006 tietoon , että Saturnuksella
on peräti 56 kuuta.
Ajatelkaapahan kuinka hienoja tähtiöitä saavatkaan Saturnuksen asukkaat
ihailla , kun taivaalla näkyy tuollainen määrä kuita. Tosin kuillakin saattaa olla
tiettyjä dynaamisia rajoituksia keskinäisessä liikennöimisessään. Esimerkiksi
kuut Enceladus ja Dione kiertävät Saturnusta resonanssissa 2 : 1 .
Siis joka kerta kun Dione saa suoritettua yhden kierroksen , täytyy
Enceladuksen tehdä tasan kaksi kierrosta. Jupiterin jättikuilla Io , Eurooppa ja
Ganymedes on vieläkin kauniimpi tanssikoreografia. Ne kiertävät isäntäänsä
Jupiteria resonanssissa 4 : 2 : 1 . Vain jättiläiskuu Callisto on irti tästä kosmi-
sesta kellopelistä ja kiertää asynkronisesti näiden ulkopuolella.
Vaikka planeetta Pluto pudotettiinkin statuksestaan vain mikroplaneetaksi , niin
mitäänhän se ei menettänyt. Päinvastoin siltä löydettiin kaksi uutta kuuta. Aiemman
jättiläiskuun Charonin seuraksi löytyvät pikkukuut Nix ja Hydra. Tosin nämä ovat
vain asteroidien kokoluokkaa kuten Marsin kaksi kuuta Phobos ja Deimos .
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=609&posting=22000000013980761
Vastaukset 8
Vanhimmat
Katsotaanpas esim nuita ilmastoja. Kaikennäköistä saastetta ollaan päästetty ilmastoon ja ilmasto on lämpeämässä. Ensin ne jäätiköt sulavat, voi voi, sitten kohtapuolin meteoriitti iskee tänne. Sinä aikana kaikki vaan ajattelee rahaa ja mitä lie turhuuksia. Amerikka sotii toisia maita vastaan silloin ja sellasta vielä. Suomi varmaankin jää viimeiseksi eloon kun suomi ei tiedä mitä kaiken keskellä tekisi. ^^
Muukalaiset saavat nauttia ihanista maisemista, kauniista maisemista. Me saamme nauttia tehtaiden päästöistä ja rakennuksista...huoh... Emmekö tosiaankaan yritä päästä avaruudessa pidemmälle kuin maapallostamme pikkuisen matkan. Se olisi kivempaa asua avaruudessa kuin täällä kaatopaikalla, mihin roskat kerääntyvät tien poskiin ja jokapaikkaan. Tupakan tumppujakin löytyy jokapaikasta. Viinapullon särkyneitä sirpaleitakin löytyy. Kukat kuolee tien lähettyviltä pakokaasuihin. Kaupungit suurenevat ja metsät ajetaan pois.
Hyvin suuri katastrofi on syntymässä eikä kukaan ajattele mitään. Eikö se nyt aika olisi toimia jonkun tämän asian suhteen. Eikö se meidän kaikkien olisi tehtävä jotakin, maapallomme pelastamiseksi. Ainakin minun mielestä pitäisi kaikkien jotakin tehdä sellaista hyvää maapallolle millä pelastamme tämän kaatopaikkamme. No jaa, meidän roskat kylläkin yltää avaruuteen asti, kaikennäköistä avaruusromua, hyi. Eihän kukaan enää kehtaa tulla meidän maapallollakaan käymään kun käyttäydymme epäsiististi kuin sikamaiset olennot.
No jaa, kyllä se parempi päivä jonakin päivänä koittaa...ehkäpä.
Meidän on todellakin yritettävä päästä asuttamaan muita planeettoja. Tämän me olemme jo saastuttaneet, lähtekäämme siis muualle jatkamaan samaa hävitystä.
...mieleen, että mahtavatko esim. Saturnuksen kuut hohtaa kuitenkaan niin komeasti, kuin oma kuumme? Eli tuleeko auringosta riittävästi valoa, jotta kuut hohtaisivat näyttävästi?
31.08.2006 kello 12.10 Matti Keränen , Salla.
Arvoisa nimimerkki " Alik. Kine " !
Alempana luettelen aurinkokuntamme planeetoiden saaman sähkömagneettisen säteilyn kokonaismäärät Auringosta.
Ensimmäisellä sarakkeella ovat absol. määrät watteina neliömetriä kohden ja toisella sarakkeella ovat suhteeliset määrät , kun Maapallon arvona on tasan yksi.
Muutama aukkopaikkakin löytyy , en ole yrittänyt itse niitä ekstrapoloida , mutta aivan varmasti vielä planeetta Saturnuksella riittää päivänvalo oivallisesti. Kun Huyghens - laskeutuja laskeutui tammikuussa 2005 Titan - kuuhun , niin pinnalla oli kirkas päivä. Laskeutujan kamerat ja spektrianalysaattorit saivat hienoja monivärikuvia.
Titanin atmosfääri on kaasumäärältään 20-kertainen ja runsaspilvinen Maahan verrattuna.
Lisäksi useimmat Satusnuksen kuut ovat liki puhtaan jään peittämiä. Vain Titan on valtavan , appelsiininvärisen pilviverhon peitossa. Uloin suuri kuu Phoebe on sen sijaan tummien nokimaisten , hiilipitoisten mineraalien peitossa ja näkyy himmeästi.
SOLAR_CONSTANTS
Mercury 9936,9 6,67
Venus 2613,9 1,19
Earth 1367 1,00
Mars - 0,431
Jovis 50,5 0,037
Saturn - 0,011
Uranus 3,71 0,003
Neptunus 1,47 0,001
Pluto - 0,0006
Saturnuksen kuista taitaa suurin osa olla mitättömiä kivenmurikoita
Nyt kun planeetat on jaettu oikeisiin ja kääpiöplaneetteoihin, olisi korkea aika keksiä määritelmä myös kuille
Selkeästi esim oma kuumme, Jupiterin ja Saturnuksen suuret kuut, Triton jne kuuluvat eri sarjaan kuin pienet kivenmurikat kuten Marsin kuut Thuros ja Cluria
Kuut pitäisi myös jakaa oikeisiin kuihin, kääpiökuihin ja avaruusmoskaan
Yksinkertaista, Kuu on meisän ihan oma kuumme, ja muolla planeetoilla ne on kiertolaisia.
PLUTOLLE TAKAISIN PLANEETAN STATUS !
Tätä mieltä on Elmeri Turusta ja viittaa seuraavaan linkkiin tästä aiheesta :
http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=760921&userThreadMode=flat
http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?messageID=760922��
Plutolle takaisin oikean planeetan status !
Matti_Keranen | 15.9.2006 13:52
15.09.2006 kello 13.45 Matti Keränen, Salla.
15.09.2006 Plutolle takaisin sen oikean planeetan status !
Perusteluni ovat lähinnä historialliaset , kulturelliset ja jopa astrologisetkin.
Monet hyvät horoskoopit ja astrologian menetelmät menevät sekaisin, jos Pluto poistetaan planeettain joukosta. Pluton löytöhistoriakin on yhtä amatööriastronomian juhlaa.
Planeetan löytäjä Clyde Tombaugh oli itseoppinut amatööriastronomi. Hän joutui aluksi löytönsä ansiosta esimiestensä syrjimäksi.
Astronomisestikin alkaa löytyä lisää perusteluja Pluton planeetta-statukselle uusimpien kuulöydösten vuoksi. Plutollahan on yksi jättiläiskuu Charon ja kaksi pientä kuuta Nix ja Hydra.
Charon on lähellä Maapallomme Kuun kokoluokkaa aivan kuten Pluto itsekin. Lisäksi uusimpien tutkimustulosten mukaan planeetat, kuut , asteroidit ja komeetat muodostavat jatkumon. Tässä jatkumossa SUURIMMAT jättiläisplaneetat Jupiter ja Saturnus ovat valtavia kaasu - ja nestepalloja. Niiden bruttokoostumus on kiinto-tähtien kaltainen.
Pienemmät planeetat muuttuvat vähitellen kaasu- ja nestevarannoiltaan niukemmiksi , kuivemmiksi , jäiden ja kivien muodostamiksi kiinteiksi palloiksi. Alle 1000 km:n läpimittaiset alkavat sitten jo poiketa pallonmuodostaan pienen gravitaationsa vuoksi.
Lisäksi Plutolla on monimutkainen kaasukehä ja pintakerrosten kemia. Se että uusiutuuko sen pinta kuten Maapallolla, Europalla, Enceladuksella ja Titanilla on vielä avoin kysymys. Yhtään luotaimen ohilentoa ei ole vielä tehty. Vasta ensi vuosikymmenellä tämä kysymys ratkennee.
Pienimpien asteroidien ja komeettojen ero meteoreihin ja kosmiseen pienrojuun on myöskin vaikeata määrittää.
http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?messageID=760922��