Tahtoisin kuulla jotain vinkkejä pyöräilyyn (ja miksei muuhunkin liikuntaan), taustasta sen verran että peruskunto tippui vuoden aikana nollaan onnettomuudesta kuntoutumisen aikana ja nyt olen siinä kunnossa että voin pyöräillä pieniä lenkkejä.
Vika onkin siinä että jo 15minuutin lenkki saa pahoinvoinnin aikaan (syön ja juon terveellisesti) sekä voimat loppuu totaalisesti jo tässä ajassa. Kävellen olen tehnyt lenkkejä (n.30min-1h) ja ne onnistuu hyvin. En voi harrastaa mitään erityisen "extremeä" koska niskani on lopullisesti hajalla..suositteletteko edes pyöräilyä?
Pyöränä kaupunkimaastopyörä,kunnollinen kypärä löytyy tottakai.
Kysymys siis kuuluu,miten tehdä pyöräilystä sellaista ettei siitä tule pahaolo vaan se on hauskaa eikä kuluta täysin loppuun?
Vika onkin siinä että jo 15minuutin lenkki saa pahoinvoinnin aikaan (syön ja juon terveellisesti) sekä voimat loppuu totaalisesti jo tässä ajassa. Kävellen olen tehnyt lenkkejä (n.30min-1h) ja ne onnistuu hyvin. En voi harrastaa mitään erityisen "extremeä" koska niskani on lopullisesti hajalla..suositteletteko edes pyöräilyä?
Pyöränä kaupunkimaastopyörä,kunnollinen kypärä löytyy tottakai.
Kysymys siis kuuluu,miten tehdä pyöräilystä sellaista ettei siitä tule pahaolo vaan se on hauskaa eikä kuluta täysin loppuun?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vaikea sanoa missä vika on, mutta miksi et polkisi pidempiä lenkkejä ihan maisemia katsellen? Jos hengästyy, niin hidasta vauhtia vähän ja laita vaikka reggeetä kuulumaan korvanapeista :)
Tee tuollaisia kevyitä 1-1.5h lenkkejä alkuun kuukauden päivät ja koita lisätä vauhtia vasta myöhemmin. Näin itse sain ensin peruskunnon paremaksi, jolloin kovempaakin meneminen maittoi.
Kiitos vastauksestasi!
Poljen tällä hetkellä melkein kävelyvauhtia, silti 15min matka uuvuttaa. Täytyy yrittää vielä hidastaa vauhtia :)
Jos pyöräily on raskasta, niin oletko koittanut kävelylenkkejä aluksi?
Kun on vuoden ollut toipilaana, niin peruskunto on varmasti vähintään nolla ellei jopa negatiivisen puolella (ajattele, että keskiverrolle toimistorotalle jopa kilometrin kävely voi tuottaa vaikeuksia..). Aluksi on varmasti aikaa vievää ja hidasta päästä edes välttävään kuntoon, mutta toisaalta nousujohtinen ura on väistämätöntä :)
Aloittaisin sijassasi *todella* kevyesti ja lisäisin "vaativuutta" sen mukaan mikä tuntuu hyvältä. Oletko lääkäriltäsi kysynyt näkemystä?
Aja pienillä vaihteilla ja valitse reitit niin, ettei niihin kuulu isoja korkeuseroja.
Tarkasta myös istuma-asentosi, josko se on sulle liian etukumara. Kaikille se nykypyörien tyypillinen ajoasento (istuin lähes yhtä korkealla kuin ohjaustanko) ei vaan sovi. Vatsa menee liikaa "linkkuun" ja niska ja hartiat väsyy jne. Pystympi ajoasento tuntuu ihan erilaiselta.
Sinnikkäästi kroppaasi liikuntaan totuttamalla pääset varmasti pahoinvoinnistakin eroon kun lihaskunto ja hapenottokyky paranevat.
Älä siis anna periksi.
Oletko ajatellut että pahoinvointi voisi johtua niskastasi? Mikä niskaasi vaivaa? Onko ajoasentosi sellainen, että joudut taivuttamaan päätäsi hieman taaksepäin, eli ajatko paljonkin etukumarassa.
Itselläni kun oli ongelmia kaularangan kanssa, niin etukumara ajoasento maastopyörällä jumiutti niskan ja pääkipu sekä pahaolo seurasi pyöräilystä aina.
neuvoja näytät jo saaneenkin. Lähtisin ihan onnettomuuden jälkeisestä kuntoutumisesta ja siitä, onko sinulle laadittu kuntouttussuunnitelma. Onko liikunnan osalta kokeiltu liikuntaresptiä. Niissä asioissa kaiketi kuntoutuksesta ja hoidosta vastannut lääkäri, fysioterapeutti, ehkä kuntoutusohjaajakin olisivat avainasemassa sanomassa antaako vamma jotain tiettyjä rajoituksia liikkumisellesi. Ehkä myöskin kunnan liikunnanohjaaja tai erityisliikunnan ohjaaja voivat auttaa liikuntareseptin soveltamisessa käytäntöön. Kuullostaa hyvältä, että kiinnostuksesi ja motivaatioso l omaehtoiseen liikuntaan on säilynyt. Käytä ne pieneltä tuntuvat mahdollisuudet edelleenkin, niin eiköhän kunnon kohentuessa mahdollisuudet laajena.
Kiitos kaikille hyvistä vastauksista!
Niskastani sen verran,että se murtui 2 kohtaa kun tipuin hevosen selästä pää edellä sekä lukuisia vammoja ylävartalossa (mm.nivelsiteet repesi niskasta). Kuntoutusta on ollut jonkin verran, ja kuten täällä jo mainittiin kunto on todella miinuksen puolella.
Joudun kuitenkin ottamaan rauhallisemmin nyt, jatkuvien selkä/niskaongelmien takia kävin kirurgilla ja tilanne on odotettua pahempi. Huomisen kuvaukset kertovat joudutaanko leikkaamaan vai aloittamaan fysioterapiset hoidot aivan alusta. Olin jo innoissani että liikuntaa voisi lisätä,taisin olla asioiden edellä liikaa :(
Nyt on sitten niskatuki käytössä,ei tällä olotilalla nyt pyöräilemään mennä. onneksi ei sairaslomaa ;)
Onnistuuko kuntopyöräily olohuoneessa?
Tasainen maasto ja omatahti kuntoutuksen mukaan.