En ole tottunut kieltäytyyn tai sanomaan ei tai yleensä ilmaisemaan omaa mielipidettä.Sitten kun joskus harvoin sanon ,tuntuu että,sanon "rumasti".Jälkeenpäin harmittelen mitä tuli sanottua.Joskus menee vapaapäivätkin näitä miettiessä.Onko vääränlaista syyllisyyttä vai pitäisikö opetella sanomaan asiallisesti.
Mulla on vanhanajan työmoraali ja nuoret työkaverit varmaan pitää minua turhantärkeenä.Joskus kyllä mietin stressaanko liikaa.Miten osaisin olla oma itseni mutta ymmärtää ja hyväksyä nuortenkin työtavat ja -moraali?
Mulla on vanhanajan työmoraali ja nuoret työkaverit varmaan pitää minua turhantärkeenä.Joskus kyllä mietin stressaanko liikaa.Miten osaisin olla oma itseni mutta ymmärtää ja hyväksyä nuortenkin työtavat ja -moraali?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sinun on korkea aika alkaa ilmaista omia mielipiteitä, eriäviäkin, ilman tuota turhanpäiväistä, kiduttavaa syyllisyyttä!!
Olet ilmeisesti kiltti naisihminen?! Miksi vain muilla ihmisillä olisi oikeus omiin mielipiteisiin ja "EI":n sanomiseen?
Mikä kiltti nyssäkkä luulet olevasi? Kohta piilokiukkuinen , kihisevä, katkera keski-ikäinen...
Ota nyt järki käteen ja ala opetella tervettä itsekkyyttä. Vielä ei ole myöhäistä. Jos joku joskus pahoittaa mielensä asiallisesta vastauksestasi, on se HÄNEN ongelmansa, EI sinun.
Sinulla on sama oikeus kuin muillakin kieltäytyä joskus asioista ja laittaa oma etusi ensisijalle.
Kiltteydestä voi joskus sairastuakin, uskotko. Siis muuta suhtautumistasi ja ala arvostaa itseäsi enemmän!