Otsikko voi vähän hämätä, kukaan ei ole lopettamassa kasvisten syöntiä :)
Mutta, tyttöystäväni ei ole syönyt lihaa 15 vuoteen. Kalaa hän kyllä on syönyt. Nyt hän haluaisi ottaa ruokavalioonsa takaisin broilerin ja kalkkunan.
Miten hänen elimistönsä tulee reagoimaan muutokseen? Miten ruokavalion muutos kannattaa toteuttaa? Mitä kaikkia seikkoja tässä tilanteessa tulisi ottaa huomioon?
Mutta, tyttöystäväni ei ole syönyt lihaa 15 vuoteen. Kalaa hän kyllä on syönyt. Nyt hän haluaisi ottaa ruokavalioonsa takaisin broilerin ja kalkkunan.
Miten hänen elimistönsä tulee reagoimaan muutokseen? Miten ruokavalion muutos kannattaa toteuttaa? Mitä kaikkia seikkoja tässä tilanteessa tulisi ottaa huomioon?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hei
Kyllä kana ja kalkkuna soveltuu hyvin kasvissyöjälle.
Linnut olivat eläimiä ainakin silloin kun minä olin koulussa.
Eihän sitä sitten olla mitään kasvissyöjiä...
Koska tyttöystäväsi ei ole aikoihin syönyt lihaa ja haluaa ottaa sen (kanan ja kalkkunan) taas mukaan ruokavalioonsa, kannattaa aloittaa pienillä annoksilla, koska elimistö ei ole tottunut sulattamaan niinkään raskasta ravintoa kasvisruokiin verrattuna. Siis syö muuten normaaliin tapaan, mutta lisää annoksiinsa vähitellen lihaa ja sitä mukaa kun elimistö tottuu sulattamaan lihaa, suurentaa annoksia.
Alkuun kannattaa varautua vatsakipuihin ja ehkä ruoansulatusongelmiin...
Mautinnollisia ruokailuhetkiä :)
Noin hän juuri aloittikin, eli kasviswokin sekaan muutama pieni palanen broileria minun annoksestani. Maku oli kuulemma ihan ok, eikä vatsaoireita ilmennyt. Tosin hän sanoi, että olo oli hyvin kylläinen todella pitkään. Kaipa tämä "tyvestä puuhun" toimii tässäkin tilanteessa parhaiten.
En mitenkään moralisoi tms., mutta miksi hän haluaa palata takaisin lihapatojen ääreen? Siis onko ajatusmaailma muuttunut vai onko kyseessä esim. terveydentilan vuoksi tehtävä muutos?
Ei hän aikanaan lihansyöntiä lopettanut ajatusmaailman tai aatteiden takia. Sanoi, että liha vaan ei maistunut. Nyt hän haluaa ottaa lihan takaisin ruokavalioon siksi, ettei ole ihan varma, saako kaikkia tarvittavia ravintoaineita, vitamiineja yms. pelkästään kasvisruoasta ja ravintolisävalmisteista. Eikä se pillereiden syöminenkään kuulemma pidemmän päälle jaksa kiinnostaa. Yksi syy on myös se, että tähän asti olemme usein tehneet ruoan hänelle ja ruoan minulle, minä kun syön lihaa. Nyt niiden ruokien määrä, joita voimme tehdä meille molemmille, lisääntyy.
Olen itse syönyt vihannesruokaa (ja joskus kalaa) ties kuinka monta vuotta. Joskus on kysystty tuosta vitamiinien saannista, mutta en ole ollut huolissani, sillä käyttäisin lisävitamiinia muutenkin. Meillä kävi kotona niin, että kun lopetin lihan syönnin (paitsi kalan) ihan tyystin, teimme kai kaksi kertaa erillistä ruokaa. Sitten ilman sen kummempia päätöksiä aloimme tehdä vain kasvisruokia. Poikaystäväni alkoi itsekin syödä kotona vain kasvista tai kalaa, täysin omasta tahdostaan. Kodin ulkopuolella, esim. ravintolassa hän saattaa tilata lihaa.
Kana ja kalkkuna rasvattomina vaihtoehtoina eivät sisällä juuri muuta kuin proteiinia ja vettä.
En usko, että vatsa sanoo mitään. useimmiten oireita on tullut rasvaisen lihan kuten punaisen lihan kanssa, mutta ongelma on enempi psyykenperäinen kuin fyysinen.
Kana ja kalkkuna rasvattomina vaihtoehtoina eivät sisällä juuri muuta kuin proteiinia ja vettä.
En usko, että vatsa sanoo mitään. useimmiten oireita on tullut rasvaisen lihan kuten punaisen lihan kanssa, mutta ongelma on enempi psyykenperäinen kuin fyysinen.
Kyllä sitä lihaa pystyy syömään millaisia määriä vaan haluaa, vaikka olisi kuinka monta vuotta ollut ilman. Mä olin täysin vegetaristi, kunnes mies meni hirvimetälle ja sitä tulee usein syötyä, mä kun alun perin aloin vegetaristiksi vaan sen takia että en halua, että eläimet mun takia kärsii pienissä häkeissä tai ahtaissa navetoissa, mutta ulkona ikänsä asunut elukka on mun mielestä eri asia, varsinkin kun sitä hirvikantaa pitää harventaa. Mutta on jokaisen oma valinta mitä syö. Eli antaa tytön syödä niin paljon kuin jaksaa. p.s meidän perheessä tehdään ruuat aina minun näkökulmasta, mies hyvin tottunut elämään ilman liharuokia, ja mä kyllä kestän katella vaikka mies makkaraa leipänsä päällä vetääkin..
En muuta voi sanoa! Onkohan meillä vähän liian hyvin asiat kun tällaiseen on aikaa/mahdollisuuksia?