Ihmettelimpä lämpösydämen toimintaa ja Googlettelin aikani ja törmäsin "Natriumasetaatin jäätymispiste on 54C" tiedä sit kuinka luotettava tuo tieto on. Google ei tiennyt sitä?
Mutta eikös tuon aineen pitäisi olla silloin kiinteää huoneen lämmössä? Eikä vasta sen jälkeen kun napsauttaa sitä napsutinta pussis?
Mutta eikös tuon aineen pitäisi olla silloin kiinteää huoneen lämmössä? Eikä vasta sen jälkeen kun napsauttaa sitä napsutinta pussis?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eli se on nestemäistä jäätymispistettä alemmassa lämpötilassa ja pieni häiriö "napsautus" saa sen muuttumaan kiinteäksi.
Tämä jäätyminen luovuttaa lämpöä.
http://www.tiede.net/keskustelut/viewtopic.php?p=211253&sid=69fdcc79e76d9aabff21bfd1fac0fdea
Mutta miksi siitä on tullut alijäähtynyttä eikä kiinteää?
atomien järjestyminen kidemuotoon ei välttämättä tapahdu lämpötilan laskiessa hitaasti. Atomien on siirryttävä oikeille paikoilleen. Ne jäävät kait jotenkin jumiin, eivätkä "putoa" paikoilleen kidehilaan ennen sopivan suurta sysäystä.
tuo alijäähtyminen terminä viittaa siihen, että liuos saatetaan nopeasti faasidiagrammissa kiinteän kenttään. kun alijäähtyminen natriumasetaatissa tapahtuu, se ei ehdi kiteytyä vaan kasvattaa valtavia sferuleita yms. geologiassa tuollaisia alijäähtymisrakenteita on paljon, esim spinifex rakenteet, varioliitit. myös talvella autojen ikunoihin syntyvät jääkukkaset ovat samanlaisia rakenteita ja myös rakeet. kun natriumasetaatti alijäähtyy nopeasti, se vapauttaa latentin kiteytymislämpönsä nopesti, mihin se lämpövaikutus perustuu.
korjaan hieman edellistä kommenttiani, kun havaitsin siinä virheitä:
natriumasetaatti siis on alijäähtyneenä liuoksena huoneenlämmössä. sen metallin napauttaminen aiheuttaa nopean kiteytymisen, mutta, koska ko. tapahtuma on niin nopea, niin kyseiselle litkulle ominaisi kiteitä ei synny vaan muodostuu valtava "jääkukka" joka ei ole kide. jos sen litkun pusseineen keittää ja rupeaa napsuttelemaan pussia, silloi kun se on noin 50 asteista liuosta, niin silloin on mahdollista saada aikaan nukleaatioprosessi ja kyseiselle litkulle ominaisten kiteiden synnyn. nukleaation ja kiteytymiseenalkamisen voi havaita melko helposti:Liuos samentuu hieman ja silloin se on mukava laittaa esim teipillä roikkumaan johonkin ja on mukava seurata kuinka kiteet gravitatiivisesti putoavat säiliönsä pohjalle.
itse epäilen, että se metallin napsauttelu vapauttaa jotain ainetta liuokseen, koska niitä lämpöpusseja voi käyttää vain rajoitetun kerran.
Mitenkäs ikkunalasi?
Käsittääkseni se ei yleisestä käsityksestä huolimatta ole varsinaisesti kiinteää. Tämän pitäisi johtua siitä, että piin oksidit, eli kvartsihiekka, josta lasi tehdään, kiteytyy läpinäkymättömäksi, joten itseasiassa lasi ei ole koskaan kiteytynyt. Joten se ei ole aivan kiinteää ainetta.
Kuuleman mukaan totta ja sen voisi tarkistaa vaikka vanhojen talojen ikkunoista: Lasin alareuna on kuulemma aina paksumpi, kuin yläreuna, jos se on seissyt vuosia paikallaan. Se on valunut hivenen alaspäin.
Tarkoittaako tämä sitä, että jos lasiruudun kanssa odottaa tarpeeksi kauan, se valuu ulos kehyksistään?