"läksivät" - alle 2.5%
"lähtivät" - loput 100%:sta
"Läksivät" muoto on näköjään käytössä sellaisissa marginaalisissa kaunokirjallisissa teoksissa kuin Seitsemän veljestä ja Raamattu. Tuplasti yleisempi sana kuin esimerkiksi elävää suomea oleva 'lienisi', mutta 30% harvinaisempi kuin "Thaimaaseen". Verbien käytön köyhtyminen ja kieliopin opetuksen substantivoituminen jatkuu - kiitos indoeurooppalaisen vaikutuksen äidinkielen opetukseen.
Näistä taajuuksista saa hyvän pipon kireys- mittarin. Jos jo muoto "Thaimaaseen" ottaa päähän niin rautapipo on sekä ruosteessa että kireällä, mutta "läksivät" taivutusärsytyksen kohdalla pipo on vain pari numeroa liian pieni. Lisäpisteitä saa jos muodon "Thaimaaseen" lynkkaa ilman asiantuntemusta suomalaisten paikannimien taivutuksesta.
Mm. espanjan kielessä semmoista parin prosentin esiintymää pidetään kieliopillisesti virheellisenä preposition käyttönä.
"lähtivät" - loput 100%:sta
"Läksivät" muoto on näköjään käytössä sellaisissa marginaalisissa kaunokirjallisissa teoksissa kuin Seitsemän veljestä ja Raamattu. Tuplasti yleisempi sana kuin esimerkiksi elävää suomea oleva 'lienisi', mutta 30% harvinaisempi kuin "Thaimaaseen". Verbien käytön köyhtyminen ja kieliopin opetuksen substantivoituminen jatkuu - kiitos indoeurooppalaisen vaikutuksen äidinkielen opetukseen.
Näistä taajuuksista saa hyvän pipon kireys- mittarin. Jos jo muoto "Thaimaaseen" ottaa päähän niin rautapipo on sekä ruosteessa että kireällä, mutta "läksivät" taivutusärsytyksen kohdalla pipo on vain pari numeroa liian pieni. Lisäpisteitä saa jos muodon "Thaimaaseen" lynkkaa ilman asiantuntemusta suomalaisten paikannimien taivutuksesta.
Mm. espanjan kielessä semmoista parin prosentin esiintymää pidetään kieliopillisesti virheellisenä preposition käyttönä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
>"läksivät" - alle 2.5%
>"lähtivät" - loput 100%:sta
Minun pipoani kiristää se, että suomalaiset nykyisin niin usein käyttävät desimaalierottimena anglosakseilta apinoitua pistettä. Pilkku sen kuuluu yhä olla tässä maassa!
Minun pipoani kiristää se, ettei prosentin merkin ja sitä edeltävän lukuarvon välille osata jättää kiinteää väliä tai välilyöntiä. Sellainen siihen kuuluu.
Minun pipoani kiristää taivutuspäätteen liittäminen prosentin merkkiin. Taivutusmuodoissahan tuo lyhenne pitäisi ehdottomasti mieluummin ”kirjoittaa auki”: ei %:sta vaan prosentista.
Seuraavan tiukkapipoisen vuoro niuhottaa minun sanomisistani.
Onko tarkoituksesi sanoa että läksivät on oikein vai päinvastoin?
lahti vai laksi?
kahti vai kaksi?
veti vai vesi (H2O)?
En ole asiantuntija, mutta laksi lienee muinainen muoto sanalle lahti. Ruotsiksihan on monia paikannimiä lax-päätteellä, vaikka merkitys onkin toinen. Esim. Maalahti on ruåttix Maalax.
Samantapaista vaihteluahan on mm. mehtä - metsä.
Ks on siis korvautunut ht:llä ja ht ts:llä.
tuossa 'lienisi'- sanan kohdalla. Mitä se on? Ei kai elävää suomea? Minusta pelkkä lienee riittää.
Tavataan: Thai-maa. Sana maa taipuu maahan, ei maaseen. Onko tässä jotain epäselvää? Ihmiset ovat ehkä unohtaneet, että kyseessä on yhdyssana (joista puheen ollen nykyään tehdään paljon yhdys sana virheitä).