Röyttä, se on kyllä

MUISTAA JA KAIPAA ENTISAIKAA, sehän oli yhteisö jossa oli ystävät ja kylämiehet toimeentultiin ja huolta pidettiin toinen toisestamme, vielä yhäkin olemme saaneet käydä muistelemassa kesäisin entisten RÖYTTÄLÄISTEN kanssa ja aina on mukavaa ollut tavata. Nasuat on muisto vain, sahasta on vielä jonkinverran jäljellä mutta muutos on ollut valtava eipä ole jäljellä montakaan rakennusta enään joskus tuntuu että oliko tuo edes tottakaan että kylällä oli 3 kauppaa ja väkeä piisasi moneen "lähtöön"

...on vielä samassa paikassa, tosin koulutoimintaa siinä ei ole ollut enää aikoihin. Nasua on jo muisto, Ylipäässä on vielä paljonkin vanhoja sahanaikaisia teollisuus- ja asuinrakennuksia. Koko aluehan on nykyään melko pääsemättömissä, käytännöllisesti katsoen tehtaan sisällä. Sahan alueella toimii pakkauslavatehdas, koulullakin taisi joku firma pitää majaa, mutta "siviili"asujaimistoa siellä ei enää ole.

päntiö kirjoitti:

...on vielä samassa paikassa, tosin koulutoimintaa siinä ei ole ollut enää aikoihin. Nasua on jo muisto, Ylipäässä on vielä paljonkin vanhoja sahanaikaisia teollisuus- ja asuinrakennuksia. Koko aluehan on nykyään melko pääsemättömissä, käytännöllisesti katsoen tehtaan sisällä. Sahan alueella toimii pakkauslavatehdas, koulullakin taisi joku firma pitää majaa, mutta "siviili"asujaimistoa siellä ei enää ole.

Lue lisää

... tuli käytyä isän kanssa joskus Väänäsen kaupassa. Samoin muistan korkeat trukit jotka kuskasivat sahatavaraa alueella. Muistan tarhan palon ja myöhemmin paloi myös saha. Satamassa oli kapakka... Renne, tai jotain...

pikkupoikana... kirjoitti:

... tuli käytyä isän kanssa joskus Väänäsen kaupassa. Samoin muistan korkeat trukit jotka kuskasivat sahatavaraa alueella. Muistan tarhan palon ja myöhemmin paloi myös saha. Satamassa oli kapakka... Renne, tai jotain...

Lue lisää

paloa oltiin velipojan kanssa katselemassa ja se taitaa olla eräs niitä varhaisimpia lapsuudenmuistoja. Rennen baariakaan ei enää ole ollut vuosiin edes rakennuksena, sen sijaan talo, jossa Renne kalkkunoitaan kasvatteli on vielä pystyssä, muttei kauaa. Samoin satamasta on kaikki vanha jo pois ja uutta tilalla. Liuhanlahtikin, paikka jossa opin uimaan, on nykyään maapenkalla eristetty merestä ja osin jo täytetty... Ja Ylipään apteekista sai helkkarin hyvää salmiakkia.

päntiö kirjoitti:

paloa oltiin velipojan kanssa katselemassa ja se taitaa olla eräs niitä varhaisimpia lapsuudenmuistoja. Rennen baariakaan ei enää ole ollut vuosiin edes rakennuksena, sen sijaan talo, jossa Renne kalkkunoitaan kasvatteli on vielä pystyssä, muttei kauaa. Samoin satamasta on kaikki vanha jo pois ja uutta tilalla. Liuhanlahtikin, paikka jossa opin uimaan, on nykyään maapenkalla eristetty merestä ja osin jo täytetty... Ja Ylipään apteekista sai helkkarin hyvää salmiakkia.

Lue lisää

... suurin piirtein samaa ikäluokkaa kun minäkin. Varhaisimpia muistojani on myös tarhan palo.

päntiö kirjoitti:

paloa oltiin velipojan kanssa katselemassa ja se taitaa olla eräs niitä varhaisimpia lapsuudenmuistoja. Rennen baariakaan ei enää ole ollut vuosiin edes rakennuksena, sen sijaan talo, jossa Renne kalkkunoitaan kasvatteli on vielä pystyssä, muttei kauaa. Samoin satamasta on kaikki vanha jo pois ja uutta tilalla. Liuhanlahtikin, paikka jossa opin uimaan, on nykyään maapenkalla eristetty merestä ja osin jo täytetty... Ja Ylipään apteekista sai helkkarin hyvää salmiakkia.

Lue lisää

muistan myös itsekkin ton palon röyttässä olen asunut siellä lapsuuteni ja sitten kerrostaloissa koulun vieressä se oli kivaa aikaa kun sai hyvää salmiakkia ylipäästä apteekista ja ikimuistoinen väänäsen kauppa sen muistan aina mutta ei siellä enään mitään vanhaa ole liiemmälti jäljellä jos tämän sattuu joku lukemaan joka olisi asunut röyttässä 70 luvulla niin olisi kiva kuulla kuulumisii

SITÄPÄ, SITÄ.................. kirjoitti:

MUISTAA JA KAIPAA ENTISAIKAA, sehän oli yhteisö jossa oli ystävät ja kylämiehet toimeentultiin ja huolta pidettiin toinen toisestamme, vielä yhäkin olemme saaneet käydä muistelemassa kesäisin entisten RÖYTTÄLÄISTEN kanssa ja aina on mukavaa ollut tavata. Nasuat on muisto vain, sahasta on vielä jonkinverran jäljellä mutta muutos on ollut valtava eipä ole jäljellä montakaan rakennusta enään joskus tuntuu että oliko tuo edes tottakaan että kylällä oli 3 kauppaa ja väkeä piisasi moneen "lähtöön"

Lue lisää

Niin, mietin kun Haaparannallakin on asuinalue Nasua, enkä koskaan ole tiennyt mitä tuo nasua merkitsee..

Tulihan tuolla nasualla asuttua oli semmosia lutikan pesiä koko talon rotisko ei ollu juoksevia vesiä ja muutki mukavuuet oli hukassa nuita samanlaisia taloja tais olla kaksi toinen oli siinä koulun alapuolella lähellä sahalahtea nehän oli rakennettu joskus 1900 luvun alussa sahan työntekijöitten asunnoiksi sehän saha sijaitsi siinä nasua talojen välissä eikös näillä ollut nimetki argenttiina ja brasilia rennessä tuli otettua ensimmäiset kalja kännit ja ko inva -baari meni kiinni niin laivasta sai haettu jatko pulloja ja tupakkia monesti merimiesten kanssa sovittiin että tuovat sinne kuppilaan viinat ja tupakit ei onnistu enään tämä peli on niin tiukkaa tuo valvonta satamasa

Iin Röyttä ja Tornion Röyttä nyt ovat saman lammikon äärellä ja meren yli välimatkaa näköetäisyyden verta. Molempien välillä on myös todistettavasti entisaikana liikkunut sama väki.

Joten eiköhän Röyttä sanan historia ole molemmissa paikoissa sama. Se juontaa alunperin saamen sanasta "ruikka", joka nykysuomeksi on suurinpiirtein "riuttaa, karikkoa" vastaava sana.

Jos jossain paikallisessa ruotsin murteessa röyhtäillään "gröit" sanalla niin eiköhän sen alkuperä ole just tuo sama, saamen/suomen sanasta apinoitu. Ei ole muuten mikään harvinainen ilmiö itänorrbottenin paikallismurteissa, että sanasto vilisee saamen ja suomen lainoja. En tunne näitä ruotsin paikallismurteita, ehkä gröit on sitten jälkikäteen mestaroitu tarkoittamaan "niemeä"? Jos em. sana olisi yleisesti hyväksytty ruotsin murresana Perämerenkaarella, niin luulisi sanaa esiintyvän vähän Kalixn ja Luleån saaristossakin vaan eipä esiinnyt.

Kaikenlisäksi röyttä on kuulemma vanhan suomen sana, joka tarkoittaa "karikkoa". Tiettävästi se olisi käytössä (ollut käytössä) muuallakin Suomessa.

Tässä linkki Iin Röyttään. http://fi.wikipedia.org/wiki/Iin_Röyttä

PS. "Röyttän niemellä" on jo nimi: Se on Sellee. Sekin puhuu sen puolesta, ettei nimellä ainakaan niemeä ole tarkoitettu koska sille oli jo oma nimensä olemassa.

kansantieteilija kirjoitti:

Iin Röyttä ja Tornion Röyttä nyt ovat saman lammikon äärellä ja meren yli välimatkaa näköetäisyyden verta. Molempien välillä on myös todistettavasti entisaikana liikkunut sama väki.

Joten eiköhän Röyttä sanan historia ole molemmissa paikoissa sama. Se juontaa alunperin saamen sanasta "ruikka", joka nykysuomeksi on suurinpiirtein "riuttaa, karikkoa" vastaava sana.

Jos jossain paikallisessa ruotsin murteessa röyhtäillään "gröit" sanalla niin eiköhän sen alkuperä ole just tuo sama, saamen/suomen sanasta apinoitu. Ei ole muuten mikään harvinainen ilmiö itänorrbottenin paikallismurteissa, että sanasto vilisee saamen ja suomen lainoja. En tunne näitä ruotsin paikallismurteita, ehkä gröit on sitten jälkikäteen mestaroitu tarkoittamaan "niemeä"? Jos em. sana olisi yleisesti hyväksytty ruotsin murresana Perämerenkaarella, niin luulisi sanaa esiintyvän vähän Kalixn ja Luleån saaristossakin vaan eipä esiinnyt.

Kaikenlisäksi röyttä on kuulemma vanhan suomen sana, joka tarkoittaa "karikkoa". Tiettävästi se olisi käytössä (ollut käytössä) muuallakin Suomessa.

Tässä linkki Iin Röyttään. http://fi.wikipedia.org/wiki/Iin_Röyttä

PS. "Röyttän niemellä" on jo nimi: Se on Sellee. Sekin puhuu sen puolesta, ettei nimellä ainakaan niemeä ole tarkoitettu koska sille oli jo oma nimensä olemassa.

Lue lisää

Tai Sellee, eller Sellö, on alue Pirkkiön länsi-ja eteläpuolella. Niemi on Junkkalanniemi.