Mitä Jeesus sinulle merkitsee?

"Jeesus" ei nimenä minulle merkitse mitään sen kummempaa, kuin yleensä joku nimi merkitsee jollekin hänen siviilisäätiöönsä kuuluvana henkilönä joka siten tunnustaa identtisyytensä, niin, että ei persoonan nimi suinkaan merkitse sen kummempaa! Mutta mikäli tuollainen persoona, joka Uuden testamentin puolella mainitaan, etenkin Matt: evankeliumin "Vuorisaaassa" ovat ihan viksuja ja nykyaikaankin sopivia neovoja ja moraaliin johdannaisia opetuksia, mutta kyllähän nykyajan kouluja käynyt ihminen on henkisesti valveutunut tosi opillisen tieteeseen perehtymisen ja tutkimuksen pohjalta, ellei joku ole kesken opintojensa hurahtanut ihminen ala seuraamaan jonkun kirkollisen oppikauppiaan perässä.

"-Saako vastakkaisen näkökannan edustaja vastata, siis ei kristitty?-"
Anna palaa vain!
Täytyyhän totuus tuoda esiin, vaikka jotkut lahkojen valtaapitävät sille totuudelle hammasta kiristelisivätkin. Hammasten kiristely johtuu siitä, että he pelkäävät menettävänsä makean ja helpon elämänsä, kun rahoittajat=lahkojen rivijäsenistö kaikkoaa ympäriltä saadessaan oikeaa tietoa. Heistä tulee siis uskonnottomia.

Viesti livahti ennen viimeistä kommenttia.

Joten koska todennäköisyys sille, että vain yksi jumala tuhansista saattaisi olla se oikea ja ainoa on nolostuttavan pieni, niin en voi ymmärtää sitä, että miksi eri uskontojen uskovaiset mollaavat toistensa jumalia, koska sen kannattaminen, että jokainen jumala voi olla yhtä totta kuin toinenkin, tekisi tuosta uskovais-pelleilystä huomattavasti rehellisempää kuin mollata toisten jumalia ja pitää niitä epäuskottavina ja olemattomina.

Sillä jos kerrot järkevälle ihmiselle, että minun mielikuvituskaverini on todellinen, mutta tuon toisen mielikuvituskaveri ei ole todellinen, niin väistämättä loogisen ihmisen mielessä käy ajatus, että no miksi ihmeessä sinun mielikuvituskaverisi sitten on todellinen, jos toinen ei sinulle kelpaa.

Joten hyväksymällä toisten mielikuvituskaverit, tekisi sinun omastasi hiukan uskottavamman. Tosin vain hiukan.

Taisi livahtaa kaksi nollaa liikaa noihin prosenttilukuihin.

1/4000 = 0,025%
1/28000 = 0,00357%

Pieniä lukujahan ne ovat joka tapauksessa.

v.aari kirjoitti:

Taisi livahtaa kaksi nollaa liikaa noihin prosenttilukuihin.

1/4000 = 0,025%
1/28000 = 0,00357%

Pieniä lukujahan ne ovat joka tapauksessa.

Otetaanpa tarkasteluun tuo pessimistisempi arvio, 0.00357%.

Tuo luku on silti paljon suurempi, kuin edes 170 emäsparin asettautuminen satuumalta oikeaan järjestykseen. Jotta saisi hyvän kuvan siitä miten epätodennäköistä se on, laskin todennäköisyyden oikeaan järjestykseen asettumiselle seuraavasti:

Leikitään että koko maapallon pinta olisi alkumerta, joka on 10 kilometriä syvää, ja jossa olisi emäksiä tarjolla siten, että joka puolella alkumerta, vain 0.001 millimetrin etäisyydellä toisistaan olisi keskittynyt riittävä määrä emäksiä (eli niitä keskittymiä olisi jokaisella alkumeren litralla 1 000 000 000 000 000 kappaletta). Toki tämä on aivan järkyttävän epärealistisen suuri määrä, mutta olkoon.

Lisäksi leikimme, että jokaisella tällaisella keskittymällä, joita muuten ajatusleikissämme olisi noin 5 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 kappaletta maapallolla, tapahtuisi uusi rekombinaatiokokeilu JOKA IKINEN SEKUNTI 15 miljardin vuoden ajan.

Todennäköisyys, että 170 emäsparia tänä 15 miljardin vuoden aikana tehdyllä noin
2.3 miljardilla miljardilla miljardilla miljardilla miljardilla miljardilla miljardilla miljardilla kokeella asettuisi oikeaan järjestykseen, on noin:

0.000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 010 53%

Tosin, tuo 170 emäsparia ei tunnetusti ole lähelläkään mitään edes yksinkertaisimman tunnetun elämän vaatimaa genomikokoa, koska kaikkein pienimmässäkin viruksessa on yli 1700 emäsparia, ja sekään ei pysty vielä lisääntymään yksinään, koska kyseessä on virus; ja pienimmällä bakteerillakin on sentään yli 100 000 emäsparia, joten kyllä tuo laskettu 170 on kokolailla evoluutioteorian eduksi laskettu luku.

Jos laskisimme tuon vaikkapa edes tuplalla, eli 340 emäsparilla, niin todennäköisyydessä olisi reilut 100 nollaa enemmän, eli parisen riviä nollia lisää tällä kirjoituspalstan leveydellä.

Joten kyllä se Jumalaan uskominen kannattaa paljon paremmin kuin uskoa alkusolun syntyyn sattumalta.

>>> 0.000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 010 53% >>>

Eli se on siis mahdollinen, kuten luonnollisilla prosesseilla on.

Se ei vaadi edes uskoa, sillä jos jokin asia on luonnossa prosessina mahdollinen, se on sitä, olipa todennäköisyys mikä tahansa.

Sen sijaan se vaihtoehto, että kakkaa taputtelevien taikauskoisten beduiinien käsitykset, jota maailmaa hallitsivat puhuvat aasit ja puhuvat käärmeet, olisi millään tasolla realistinen, on täydellisen pyöreä nolla.

Joten miten kummassa kukaan voi vertailla mahdollista luonnollista prosessia ja sen mahdollisuutta olla olemassa siihen, että joidenkin taikauskoisten beduiinien jutut olisivat totta, joiden pöljäkkeiden maailmaa hallitsivat puhuvat käärmeet ja puhuvat aasit?

bushmanni kirjoitti:

>>> 0.000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 010 53% >>>

Eli se on siis mahdollinen, kuten luonnollisilla prosesseilla on.

Se ei vaadi edes uskoa, sillä jos jokin asia on luonnossa prosessina mahdollinen, se on sitä, olipa todennäköisyys mikä tahansa.

Sen sijaan se vaihtoehto, että kakkaa taputtelevien taikauskoisten beduiinien käsitykset, jota maailmaa hallitsivat puhuvat aasit ja puhuvat käärmeet, olisi millään tasolla realistinen, on täydellisen pyöreä nolla.

Joten miten kummassa kukaan voi vertailla mahdollista luonnollista prosessia ja sen mahdollisuutta olla olemassa siihen, että joidenkin taikauskoisten beduiinien jutut olisivat totta, joiden pöljäkkeiden maailmaa hallitsivat puhuvat käärmeet ja puhuvat aasit?

Lue lisää

"Eli se on siis mahdollinen, kuten luonnollisilla prosesseilla on."

Tuossa käytetyt ehdot koetin tehdä sellaisiksi, ettei tarvitse edes tuhatta nollaa kirjoittaa todennäköisyyden ilmaisemiseksi; sattumalta noita tarvittavia emäksiä ei löydy maapallolta riittävän tiheässä yhtään mistään muutoin kuin bioprosessien tuotteina. Todellisuudessa nuo solun tarvitsemat aineet nimenomaan syntyvät bioprosesseissa, mutta ennen elämää ei noita bioprosesseja ollut yhden yhtäkään, joten itse asiassa kyseessä on mahdottomuuksien mahdottomuus.

"Joten miten kummassa kukaan voi vertailla mahdollista luonnollista prosessia ja sen mahdollisuutta olla olemassa" - aivan oikein, ei voikaan. Alkusolun syntyminen on siis sula mahdottomuus. Sorry että annoin turhaa toivoa.

Se millainen maapallo oli silloin kun elämä syntyi on epäselvää. Se minkälainen prosessi tapahtui ja minkälainen todennäköisyys vallitsi on myöskin epäselvää.
Ehkä emme saa ikinä varmuutta asiasta ja lopullinen vastauksemme on: en tiedä?

Mutta sen me tiedämme, että elämä syntyi. Ehkä vastoin todennäköisyyksiä, ehkä löydämme vielä paljon elämää avaruudesta, vaikka Marsista? Millainen elämä ja mihin ympäristöön? En tiedä?

Mutta sen todella tiedämme, että se elämä mukautui vallitseviin olosuhteisiin, kukoisti, kasvoi, muokkaantui ja kehittyi. Evoluutioteoria ei vastaa ensimmäisen solun syntymisen ongelmaan mutta se kertoo miljoonin konkreettisin todistein miten päädyttiin tähän hetkeen.

Eikä se todistus ole jonkin vanhan kirjan mukainen kuollut uskomus. Vaan se on elävää faktaa jonka näemme ympärillämme.

Exap kirjoitti:

"Eli se on siis mahdollinen, kuten luonnollisilla prosesseilla on."

Tuossa käytetyt ehdot koetin tehdä sellaisiksi, ettei tarvitse edes tuhatta nollaa kirjoittaa todennäköisyyden ilmaisemiseksi; sattumalta noita tarvittavia emäksiä ei löydy maapallolta riittävän tiheässä yhtään mistään muutoin kuin bioprosessien tuotteina. Todellisuudessa nuo solun tarvitsemat aineet nimenomaan syntyvät bioprosesseissa, mutta ennen elämää ei noita bioprosesseja ollut yhden yhtäkään, joten itse asiassa kyseessä on mahdottomuuksien mahdottomuus.

"Joten miten kummassa kukaan voi vertailla mahdollista luonnollista prosessia ja sen mahdollisuutta olla olemassa" - aivan oikein, ei voikaan. Alkusolun syntyminen on siis sula mahdottomuus. Sorry että annoin turhaa toivoa.

Lue lisää

>>>Alkusolun syntyminen on siis sula mahdottomuus. Sorry että annoin turhaa toivoa <<<

Eihän ole, koska se on tapahtunut.

Mikäs on todennäköisyys sille että kakkaa taputtelevat, taikauskoiset beduiinit olisivat tarinoissaan oikeassa, joiden beduiinien elämää hallitsivat puhuvat aasit ja puhuvat käärmeet?

Olisiko nolla, ja tähän ziljoona biljoona fantastriljoona nollaa ja sen perään vielä yksi nolla, sanoisi Roope Ankka.

Quo.Vadis kirjoitti:

Se millainen maapallo oli silloin kun elämä syntyi on epäselvää. Se minkälainen prosessi tapahtui ja minkälainen todennäköisyys vallitsi on myöskin epäselvää.
Ehkä emme saa ikinä varmuutta asiasta ja lopullinen vastauksemme on: en tiedä?

Mutta sen me tiedämme, että elämä syntyi. Ehkä vastoin todennäköisyyksiä, ehkä löydämme vielä paljon elämää avaruudesta, vaikka Marsista? Millainen elämä ja mihin ympäristöön? En tiedä?

Mutta sen todella tiedämme, että se elämä mukautui vallitseviin olosuhteisiin, kukoisti, kasvoi, muokkaantui ja kehittyi. Evoluutioteoria ei vastaa ensimmäisen solun syntymisen ongelmaan mutta se kertoo miljoonin konkreettisin todistein miten päädyttiin tähän hetkeen.

Eikä se todistus ole jonkin vanhan kirjan mukainen kuollut uskomus. Vaan se on elävää faktaa jonka näemme ympärillämme.

Lue lisää

"Se millainen maapallo oli silloin kun elämä syntyi on epäselvää. Se minkälainen prosessi tapahtui ja minkälainen todennäköisyys vallitsi on myöskin epäselvää."

No tätä mieltä minäkin olen. En ymmärrä miksi joku väittää että itsestään syntynyt alkusolu olisi ainoa mahdollisuus, kun mahdollisuuksia nyt on paljon muitakin. Jos joku nyt ihan totaalisesti haluaa kieltää Jumalan olemassaolon mahdollisuuden, niin paljon todennäköisempää kuin alkusolun syntyminen itsestään maapallolle on esimerkiksi se, että eläinten alkumuodot kävi joku heittämässä tänne maan päälle joskus; se oliko se "joku" sitten Jumala vai uffomies toisesta ulottuvuudesta on ihan oma keskustelunsa.

Joten mahdollisuuksia on lähes rajaton määrä koska niitä universumejakin ajatellaan nykyisin olevan lähes rajaton määrä - ja jos tuon laskelmani mukaiset todennäköisyydet laskee oletuksella että universumeja on lähes äärettömän monta niin silloinhan elämän syntyminen JOSSAKIN universumissa onkin sitten jo melkoisen todennäköistä ja itse asiassa meidän universumissamme elämän synty ennen muita universumeja on aivan häviävän epätodennäköinen vaihtoehto - lähes yhtä epätodennäköinen kuin yksi jaettuna universumien määrällä.

Mutta tuo alkusolun syntyminen ihan itsestään täysin ilman bioprosesseja olleeseen alkumereen vain 15 miljardissa vuodessa on aikuisen oikeasti käytännössä kokolailla mahdotonta. Tonttukin tajuaa että tänne elämän tuonut avaruustonttu toisesta universumista on lähes äärettömän paljon todennäköisempi vaihtoehto kuin täällä itsestään syntynyt elämä.

En tiedä alkusolun syntymisen todennäköisyyttä.
Ainakin se on suurempi kuin Jumalan, sillä elämä on syntynyt mutta Jumalasta ei ole merkkiä.

Exap kirjoitti:

"Se millainen maapallo oli silloin kun elämä syntyi on epäselvää. Se minkälainen prosessi tapahtui ja minkälainen todennäköisyys vallitsi on myöskin epäselvää."

No tätä mieltä minäkin olen. En ymmärrä miksi joku väittää että itsestään syntynyt alkusolu olisi ainoa mahdollisuus, kun mahdollisuuksia nyt on paljon muitakin. Jos joku nyt ihan totaalisesti haluaa kieltää Jumalan olemassaolon mahdollisuuden, niin paljon todennäköisempää kuin alkusolun syntyminen itsestään maapallolle on esimerkiksi se, että eläinten alkumuodot kävi joku heittämässä tänne maan päälle joskus; se oliko se "joku" sitten Jumala vai uffomies toisesta ulottuvuudesta on ihan oma keskustelunsa.

Joten mahdollisuuksia on lähes rajaton määrä koska niitä universumejakin ajatellaan nykyisin olevan lähes rajaton määrä - ja jos tuon laskelmani mukaiset todennäköisyydet laskee oletuksella että universumeja on lähes äärettömän monta niin silloinhan elämän syntyminen JOSSAKIN universumissa onkin sitten jo melkoisen todennäköistä ja itse asiassa meidän universumissamme elämän synty ennen muita universumeja on aivan häviävän epätodennäköinen vaihtoehto - lähes yhtä epätodennäköinen kuin yksi jaettuna universumien määrällä.

Mutta tuo alkusolun syntyminen ihan itsestään täysin ilman bioprosesseja olleeseen alkumereen vain 15 miljardissa vuodessa on aikuisen oikeasti käytännössä kokolailla mahdotonta. Tonttukin tajuaa että tänne elämän tuonut avaruustonttu toisesta universumista on lähes äärettömän paljon todennäköisempi vaihtoehto kuin täällä itsestään syntynyt elämä.

Lue lisää

<<<<Mutta tuo alkusolun syntyminen ihan itsestään täysin ilman bioprosesseja olleeseen alkumereen vain 15 miljardissa vuodessa on aikuisen oikeasti käytännössä kokolailla mahdotonta. >>>

Ei ole edelleenkään. Päinvastoin sinun oman elimistösi toiminnan vertaaminen mihin tahansa eliöön todistaa sen tapahtuneeksi.

Eliiöillä on yhteinen alkuperä, koska kaikilla organismeilla on sama geneettinen mekanismi ja kaikilla organismeilla on hyvin samantyyppiset solun aineenvaihduntaprosessit.

Se kertoo alkusolusta, josta kaikki on käynnistynyt miljardeja vuosia sitten.

Taikovasta jumalasta ei ole meissä merkkiäkään, sanoivatpa muinaiset beduiinit ja heidän puhuvat aasinsa ja käärmeensä mitä tahansa.

Quo.Vadis kirjoitti:

En tiedä alkusolun syntymisen todennäköisyyttä.
Ainakin se on suurempi kuin Jumalan, sillä elämä on syntynyt mutta Jumalasta ei ole merkkiä.

"En tiedä alkusolun syntymisen todennäköisyyttä. "

Mutta tosiasioiden valossa, sen syntyminen maan päällä on aivan järkyttävän epätodennäköistä, ja jos reaalisesti asiaa katsoo, vaikka hylkäisi Jumalan olemassaolon mahdollisuuden, on todennäköisyyksien valossa kokolailla järjetöntä olettaa sellaisen syntyneen maan päällä - ennemminkin sitten jossakin toisessa universumissa.

<<<<Mutta tosiasioiden valossa, sen syntyminen maan päällä on aivan järkyttävän epätodennäköistä >>>

Ei ole, koska se on tapahtunut. Sinun tietolähteesi, puhuva aasi ja puhuva käärme, voivat olla eri mieltä, mutta se on silti tapahtunut ja olet itse todiste siitä ja kehosi jokainen solu todistaa sen murskaavasti.

"Mutta tosiasioiden valossa, sen [elämän] syntyminen maan päällä on aivan järkyttävän epätodennäköistä..."

En ole samaa mieltä, päädyin siihen päätelmään ihan katsomalla ikkunasta ulos.

Onpahan vielä Jumalan poika, niin kuin on kirjoitettu, tämä kristus ja herra, Nasaretilainen Jeesus.

Ai tämä oli sinun vanha aloituksesi. Minulla tulee 39 vuotta pelastettuna vaeltamista täyteen loppuvuodesta. Siihen on mahtunut kaikenlaista, mutta aina Hän on nostanut, kantanut ja pelastanut. Ja viimeiset vuodet ovat olleet aivan huikeita, kun Hän on johtanut aivan voittokulussa eteenpäin silloinkin kun elämässä ei ole enää mitään sellaista josta voisi luonnollinen ihminen iloita.

Mutta hauska kuulla teiltä "nuorisolta" todistuksia... ;)

Exap kirjoitti:

Ai tämä oli sinun vanha aloituksesi. Minulla tulee 39 vuotta pelastettuna vaeltamista täyteen loppuvuodesta. Siihen on mahtunut kaikenlaista, mutta aina Hän on nostanut, kantanut ja pelastanut. Ja viimeiset vuodet ovat olleet aivan huikeita, kun Hän on johtanut aivan voittokulussa eteenpäin silloinkin kun elämässä ei ole enää mitään sellaista josta voisi luonnollinen ihminen iloita.

Mutta hauska kuulla teiltä "nuorisolta" todistuksia... ;)

Lue lisää

Tarinat näistä mielikuvituskavereiden erilaisista tempuista ovat sinällään ihan hauskaa kansanperinnettä.

Mutta eikös tässä haiskahda nyt hieman sellainen asia, että laiska ihminen ei halua ottaa omasta elämästään vastuuta, vaan ulkoistaa tätä touhua jollekin jumalalle, tontulle, maahiselle tai muulle henkimaan otukselle?

Tietenkin hieman outoa, että tämä sinun mielikuvituskaverisi ensin päästää sinut tilanteeseen, jossa luonnollinen ihminen ei voisi mitenkään iloita ja sitten hän liihottaa paikalle ja pistää taas elämäsi järjestykseen, kun et itse siihen kykene jostain syystä.

Miksi ihmeessä se mielikuvituskaveri edes päästää sinua tilanteeseen, jossa luonnollinen (?) ihminen ei voisi iloita ja sitten tulee rinta kaarella hoitelemaan hommat, kun se minusta kuulostaa vähän siltä, että sillä kaverilla viiraa hiukan, koska ei oikeasti kiva mielikuvituskaveri, jonka tarkoitus on auttaa ja suojella etc, päästäisi sinua edes inhottavaan tilanteeseen, vaan hän hoitelisi hommat kunnolla.

Hän koettaa tehostaa omaa erinomaisuuttaan ensin saattamalla sinut vaikeuksiin ja sitten hän vasta tulee pelastamaan tilanteen.

Kuulostaa kyllä joltain persoonallisuushäiriöiseltä touhulta, jossa omaa turhamaisuutta korostaen halutaan oman toiminnan näyttävän joltain todella hienolta.

Vähän kuin naapuri joka lainaisi sinulle soutuvenettä, jonka tappi vuotaa, mutta ei kerro siitä ja sitten kun olet järvellä pulassa, hän saapuu suurin elkein sinua pelastamaan, että olisitpa hukkunut, jos en olisi tullut apuun, vaikka itse oli keittänyt koko sopan.

bushmanni kirjoitti:

Tarinat näistä mielikuvituskavereiden erilaisista tempuista ovat sinällään ihan hauskaa kansanperinnettä.

Mutta eikös tässä haiskahda nyt hieman sellainen asia, että laiska ihminen ei halua ottaa omasta elämästään vastuuta, vaan ulkoistaa tätä touhua jollekin jumalalle, tontulle, maahiselle tai muulle henkimaan otukselle?

Tietenkin hieman outoa, että tämä sinun mielikuvituskaverisi ensin päästää sinut tilanteeseen, jossa luonnollinen ihminen ei voisi mitenkään iloita ja sitten hän liihottaa paikalle ja pistää taas elämäsi järjestykseen, kun et itse siihen kykene jostain syystä.

Miksi ihmeessä se mielikuvituskaveri edes päästää sinua tilanteeseen, jossa luonnollinen (?) ihminen ei voisi iloita ja sitten tulee rinta kaarella hoitelemaan hommat, kun se minusta kuulostaa vähän siltä, että sillä kaverilla viiraa hiukan, koska ei oikeasti kiva mielikuvituskaveri, jonka tarkoitus on auttaa ja suojella etc, päästäisi sinua edes inhottavaan tilanteeseen, vaan hän hoitelisi hommat kunnolla.

Hän koettaa tehostaa omaa erinomaisuuttaan ensin saattamalla sinut vaikeuksiin ja sitten hän vasta tulee pelastamaan tilanteen.

Kuulostaa kyllä joltain persoonallisuushäiriöiseltä touhulta, jossa omaa turhamaisuutta korostaen halutaan oman toiminnan näyttävän joltain todella hienolta.

Vähän kuin naapuri joka lainaisi sinulle soutuvenettä, jonka tappi vuotaa, mutta ei kerro siitä ja sitten kun olet järvellä pulassa, hän saapuu suurin elkein sinua pelastamaan, että olisitpa hukkunut, jos en olisi tullut apuun, vaikka itse oli keittänyt koko sopan.

Lue lisää

Minun elämästäni Antman on tehnyt aivan huikean. Usko tai älä. Voitosta voittoon aina kun olen lausunut Antmanin nimen! Tämä on taivaan totta. Anttemanuuu!

AntmanRulez kirjoitti:

Minun elämästäni Antman on tehnyt aivan huikean. Usko tai älä. Voitosta voittoon aina kun olen lausunut Antmanin nimen! Tämä on taivaan totta. Anttemanuuu!

Älä Mattia syytä.