ohjelmoiva ohjelma tietoinen ja elävä, kun se voi käskeä itseänsä ja muokata itseänsä?
Onko
itse itseään
7333
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Itseään voi muokata vain jos voi tehdä havaintoja itsestään. Se ei onnistu ilman aisteja, joten tietoisuus tarvitsee aisteja avukseen ollakseen täydellinen. Jos ohjelmalla on aistit, voidaan mielestäni sanoa, että ohjelmoiva ohjelma on täysin ihmisen tietoisuuteen verrattavalla tavalla tietoinen itsestään ja ympäröivästä todellisuudesta. Riittävä älykin tässä on jo saatu, sillä tyhmä ohjelma ei voi käskeä ja muokata tietoisesti itseään pyrkien johonkin tietoiseen tavoitteeseen.
Ihmisen tekemisiä säätelevät älyn (ja aistien) ohella myös voimakkaasti tunteet. Tunne (ja siis tunteiden taustalla olevat biologiset mekanismit) luovat meille motivaation pyrkiä johonkin, muuten pelkkä järki ymmärtääkseni vain "seisoisi". Eläimen aivot(limbinen järj. ym) alitajuntamme prosessoijana ohjaa siis yhä vahvasti käyttäytymistämme.
Itselläni tosin järki tuntuu seisoskelevan usemminkin ja kyselevän mm. sitä miksi äly yleensä on kehittynyt, jos dinotkin selvisivät 200 milj.v. vallan loistavasti parhaimmillaankin rusinankokoisilla logiikkaelimellään. Maailma on toki muuttunut niistä ajoista "hitusen", mutta ihmetellä silti sopii miksi älyn kehittymiseen (mikäli se on luonnossa niin ylivertainen selviytymismekanismi) kului niin "järjettömän" kauan?
Voidaan myös ihmetellä miksei Seti vastaa eivätkä ufot laskeudu?
Ehkä äly onkin vain kuriositetti, nopeasti ohimenevä "luonnon pikku oikku". Tai sitten olemme löytäneen tyystin "väärän älyn" universumin muiden äly-olentojen operoidessa
olevaisuuden ei-aineellisissa hierarkioissa ja ulottuvuuksissa. Ehkä tulevaisuuden ihminen versio "Human7.1/2506Earth" on korottanut tajuntamme todellisen tietoisuuden potenssiin.
Sen verran osaan ottaa kantaa, että se tiedetään, että aivot laskevat tietoisen osan käsiteltäväksi vain pikkuriikkisen osan siitä informaatiosta, minkä tallentavat. Hyvä esimerkki siitä, miten kävisi, jos kaikki informaatio pääsisi tietoisuuteen ovat autistiset ihmiset, jotka muuten eivät selviäisi edes lähikauppaan, mutta kykenevät omaksumaan ja muistamaan pikkutarkkaa tietoa valtavia määriä. Tietoisuutemme on siis itse asiassa varsin mitätön tekijä ympäristön havainnoimisessa, eivätkä aivot anna sen käsiteltäväksi kuin pienen osan aivoihin tulevasta informaatiosta. Näin ollen se todellisuus, jonka tietoisuutemmme havaitsee ja jota se analysoi, voi todellisuudessa olla aivan toisenlainen kuin mitä tietoinen mieli meille vähäisen informaationsa perusteella voi paljastaa.
Mielestäni se, mitä sanot voi hyvinkin olla totta.
Filosofiselta pohjalta en osaa sanoa, miksi äly on kehittynyt. Darwinistinen selitysmalli kiehtoo, joten sen mukaan nisäkkäille kehittyi luonnonolosuhteiden vaatimana kyky kehittää aivojaan. Onnenkantamoisen takia ihminen sitten ryhtyi syömään lihaa, jossa on paljon aivoja kasvattavaa ravintoa, kun taas pelkkä kasviravinto ei olisi riittänyt älyn kasvattamiseen. Alkoi kumuloituva prosessi, joka johti nykyihmiseen, joka saattaa vielä pystyä torjumaan asteroidien hyökkäykset maahaan oivallisella älyllään. Dinsauruksethan eivät selvinneet niillä pikkuisilla aivoillaan, mikäli syynä niiden sukupuuttoon oli meteoriitin iskeytyminen maahan, koska eivät pohtineet sitä mitä nykyihminen: on monia suunnitelmia, joilla uhkaavista asteroideista selvitään. Niistä yksi on uhkaavan asteroidin ohjaaminen pois kurssiltaan kohti Maata.
Itse asiassa dinojen täytyi tuhoutua, jotta nisäkkäät saisivat mahdollisuuden kehittyä, koska muuten evoluutio ei olisi kehittynyt sellaiseksi, että olisi olentoja, jotka eivät lämpötilanvaihteluista ole moksiskaan.
" Onnenkantamoisen takia ihminen sitten ryhtyi syömään lihaa, jossa on paljon aivoja kasvattavaa ravintoa, kun taas pelkkä kasviravinto ei olisi riittänyt älyn kasvattamiseen. "
Mistähän tämä hassu teoria on saanut alkunsa? Ainoa hieman siihen suuntaan viittava, on että, siirtyminen puhtaasta kasvissyöjästä sekaravinnon käyttöön mahdollisti leukarakenteen ja ko. lihasten kiinnittymisen myötä aivoille lisätilaa pääkoppaan, ilman että synnytys olisi tullut mahdottomaksi. Ja tämäkin on vain teoria, ei fakta.
Tiedätkö, että esim Einstein oli vege?
No, onhan näitä teorioita. Eikä esittämäsi teoria kumoa esittämääni vaan täydentää sitä: jos liharavinto mahdollisti aivojen kasvun, niin leukarakenteen ja ko. lihasten kiinnittyminen mahdollisti samalla lisätilaa aivoille pääkopassa. No, nythän siitä lihansyönnistä olikin TODELLA hyötyä ja aivot paisuivat mahdollistaen kulttuurievoluution!
Tämän seurauksena ihminen kykeni luomaan kulttuurin, jonka huipentuma lienee "vege", joka osaa korvata ne ainekset kasvipohjaisilla tuotteilla, joita muuten saisi helposti vain lihasta. Eli ilman lihaa sinuakaan ei olisi siinä näppäimistön ääressä viisastelemassa, pidä se mielessäsi. Olisit joko sukupuuttoon kuollut tai tyhmä apina roikkumassa tälläkin hetkellä puussa, etkä tietäisi ja ymmärtäisi tuon taivaallista vegetarismista. Kunnioittakaamme Liharuokia!
Tämä ei oikein kuulu filosofian alle (paitsi jo korostetaan sitä, että filosofia on kaikkien tieteiden äiti).
" No, onhan näitä teorioita. Eikä esittämäsi teoria kumoa esittämääni vaan täydentää sitä: jos liharavinto mahdollisti aivojen kasvun, niin leukarakenteen ja ko. lihasten kiinnittyminen mahdollisti samalla lisätilaa aivoille pääkopassa."
En väittänytkään, mutta sille on joku peruste. Sinun teoriallesi ei ole mitään, vain ilmeisen asenteellinen kansanuskomus, jonka pohja on samalla luonnontieellisen ymmärryksen tasolla kuin kannibaalien uskomus vihollisen aivojen syömisen eduista.
Empiirisesti ei voida väittää, että eläinkunnassa lihansyöjät ovat jotenkin erityisesti älykkäämpiä kuin kasvissyöjät. Esim tuskin tiikeri on selkeästi hevosta älykkäämpi, jos ollenkaan. Samoin gorilla on selvästi älykkäämpi kuin mikään elinalueensa pedoista. Ihmisen kehityksessä olellista on ilmeisesti sekaravinnon suurempi todennäköisyys turvata henkiinjääminen poikkeusoloissa. Tähän on turha asennoitua tunteellisesti. Sen sijaan voisi tutkia nykyistä tieteellistä ymmärrystä ihmisen optimaalisesta ravinnosta ilman kansanperinteiden painolastia:
http://www.amazon.com/Fantastic-Voyage-Long-Enough-Forever/dp/1579549543
No, jos jokin aika sitten television (TV1) prisma -tiedesarjassa esitetyt uusimmiksi tutkimustuloksiksi väitetyt tiedot olivat
kansanuskomusta, myönnän sitten, että kyseessä on pelkkä kansanuskomus. Luotan kuitenkin enemmän Prisma -tiedesarjaan kuin sinuun (Sori vaan), joten pidän nimenomaan siirtymistä liharavintoon nykyisen kulttuurievoluution lähtölaukauksena, koska se mahdollisti maanviljelyksen aloittamisen, josta kulttuurievoluution on aiemmin nähty alkaneen, ja siitähän se sitten varsinaisesti alkoikin, mutta kun minä aina etsin sitä alkuperäistä liikuttajaa, niin näin tyhmästi minä nyt sitten ajattelen - kunnes tiede taas kumoaa käsitykseni. Tiedäthän lauseen: "Se minkä tiede tänään vahvistaa, sen se voi huomenna kumota." Siis tällä liharavinnon osuudella nähdään uusimpien tutkimusten mukaan korkeiden ravintoarvojensa vuoksi olevan suurempi merkitys ihmisen kehitykselle, kuin kenties aiemmin on luultu. Koska kasviravinto niukkeni Maapallolla tapahtuvien luonnonmullistusten vuoksi, ihminen oli pakotettu painottamaan enemmän lihansyöntiä. Tämä on sitä, mitä kutsutaan darwinistiseksi evoluutioksi. Kävi hyvä säkä, kun luonnonolosuhteet muuttuivat ja jouduttiin tottumaan lihansyöntiin. Aivot kasvoivat, älykkyys lisääntyi ja sitten oltiinkin niin viisaita, että osattiin ryhtyä viljelemään maata. Eli palattiin takaisin kasviravintoon! Lihansyöminen oli vain välivaihe ja sen käyttäminen ravintona on lisääntynyt vasta hiljan, kun sitä saa kaupasta kuin kaupasta edulliseen hintaan.
Kysymys onkin siitä, että sinun pitäisi päivittää (Tai jos työskentelet vain öisin, yöttää) tietosi. Olet jäämässä jälkeen, sillä vaikka harppasin kolme askelmaa, tiede otti viis. Perkeleen tiede!
Tota noin, tiikeri on viksumpi kuin kasvinsyöjät, koska sen täytyy olla ovela saadakseen ne kiinni. Ilman muuta tiikeri on siis viksumpi kuin kasvinsyöjät. Kasvinsyöjä tarvitsee vain vikkelät jalat, eikä älliä yhtään.
Gorilla, jonka ruokavalioon kuuluu myös liha, jos ei mieliravintoa ole saatavilla, on viksu olento. (Se osaa jopa kaivaa nenäänsäkin, mitä maailmassa osaa vain viisi miljoona suomalaista!) Nyt vaan pitää muistaa, että jos geneettiset tekijät yksinkertaisesti determinoivat älyn kehityksen pois, ei siinä auta yhtään, vaikka kuinka mässyttäisi porsaankyljystä. Kyse on siitä, että jos olennolla olisi kyky kasvattaa aivojaan, ne kasvaisivat, jos olento saisi niitä aineksia riittävästi, joita hyvään aivojen kasvattamiseen tarvitaan. Kai sinä nyt viksuna ihmisenä edes olet tietoinen, miten Afrikan nälkäongelma vaikuttaa afrikkalaisen lapsen älykkyyden kehitykseen ja miten tuhoisat vaikutukset nälkäongelmalla on afrikkalaisen kulttuurin alennustilaan - he eivät pysty kilpailemaan meitä länsimaalaisia vastaan, ennen kuin saavat ruokaa, jotta saisivat hyvän älykkyyden ja jotta voisivat kehittää yhteiskuntiaan. On myös muita syitä, mutta minä jo näpellän kauheaa vauhtia tätä näppäimistöäni, enkä ehdi nyt kirjoittaa pidempään. Asiasta on tehty tutkimuksiakin. (Minun älykkyyteni lihansyöjänä tosin ei riitä linkkiä antamaan, mutta osaathan sinä googlettaa.) Fakta on siis se, että hyvä ravinto tukee älykkyyttä, liha siinä mukana. (Tästä syystä olenkin huolissani Vegaaneista, koska ei tiedetä varmasti, saavatko vegaanit niitä aineksia, jotka ovat luonnonvalinnassa osoittautuneet hyviksi ihmiselle ja mahdollistaneet kulttuurievoluution. Saavatko he varmasti ne ainekset, joita saa lihasta, kasviksista? Onko sillä merkitystä heidän terveytensä suhteen, kun puhutaan vuosikymmeniä kestävästä vegetarismista?)