Pitäis rakentaa lentolaite jossa on gravitaatiomoottori, vaan en millään saa moottoriin sellaisia plus ja miinusnapoja kuten sähkö-ja magneettikentässä on. Ja kumpikohan napa on maan pinnassa. Jos siinä on plus, niin tarviin moottoriin myös plusnavan.
Jeesatkaa vähän!
maalaisukko
5488
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Näyttäisi siltä, että luonnossa on vain merkkinen gravitaatio. - merkkinen olisi ilmeisesti vaikkapa keskipakovoima, joka on useimmiten painovoiman taisteluparina.
Mahdotonta. Jos sillä olis vain yksi napa, se työntäis eikä vetäis. Näkeehän tuon silmällä.
Asia selviää helposti kun piirtää paperille kaksi pallukkaa. Toiselle antaa nimeksi vaikkapa aurinko ja toiselle maa. Sitten piirtää auringon maata vasten olevalle kohdalle merkin ja maahan aurinkoa vasten olevalle kohdalle - merkin. Ja niitten pallukoitten vastakkaisille kohdille - ja merkit. Sitten piirtää voimaviivoja jotka kulkevat pallukoitten välillä plussasta miinukseen ja miinuksesta plussaan. Siinä on valmis gravitaatiokentän malli.
Siis mikä keskipakovoima?
Minä kun en ole koskaan havainnoinut moista, joten miten se onnistuu 'taistelemaan' painovoiman kanssa?
Gravitaatiota on helppo ymmärtää kun sitä ajattelee "tasavirtamielessä" ja varsinkin avaruuden mittakaavassa. Mutta kun mennään atomitasolle se muuttuukin "vaihtovirraksi". Koska maailmankaikkeuden aine ei ole absoluuttisessa 0-pisteessä on siinä aineessa energiaa joka ilmenee lämpövärähtelynä. Emme tiedä atomin rakennetta ja mikä siinä gravitaation aiheuttaa, mutta voidaan olettaa sen gravikentän myös värähtelevän aineen lämpövärähtelyn mukaisesti. Jos maapallo olis yksi atomi voisimme ehkä todeta ja mitata sen kentän värähtelyn. Atomeja on kumminkin enemmän ja jokainen värähtelee omaan tahtiinsa. Vallitsee suuri epäjärjestys (entropia). Se kenttä ei ole koherenttia ja siksi se on ns. heikko voima verrattuna massan määrään.
Eipä selitä lämpövärähtely gravitaation heikkoutta. Myös magneettikentän ja sähkökentän aiheuttavat hiukkaset värähtelevät lämpöliikkeen vaikutuksesta. Kuitenkin ne ovat tuhansia kertoja voimakkaampia kuin gravitaatio.
Toisaalta gravitaatio ei voimistu vaikka materia jäähdytetään likelle absoluuttista nollapistettä.