Haluaisinmpa kysyä tuosta gen-etuliittestä muutamissa sanoissa. Onko sillä millainen merkitys näissä sanoissa:
genväg
gentjänst
gengas
gensvar
gengälda
genmäle
Mistä gen tulee?
genväg
gentjänst
gengas
gensvar
gengälda
genmäle
Mistä gen tulee?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Muissa sanoissa merkitys on lähinnä etuliite 'vasta-' (vrt. saksan 'gegen'), mutta sanassa 'gengas' luulisin taustalla kummittelevan sanan 'generator'. Puukaasua eli häkää eli hiilimonoksidia on kehitetty laitteilla, joita sopii kutsua vaikkapa häkäpöntöiksi tai häkäkaasugeneraattoreiksi.
Generaattori lienee äärisuomeksi sanottuna vaikkapa 'synnytin', koska esim. englannin verbi 'generate' merkitsee sellaista synnyttämistä, johon kelpaa muukin kuin nainen tai naaraselikko. Anatomian ulko- ym. synnyttimiä ei parane generaattoreiksi kutsua - niille löytyy nimityksiä pilvin pimein ilmankin!
Genväg-sanassa täsmällisempi etuliitevastine on tietenkin 'oiko-'.
Itsenäisenä substantiivina ruotsin 'gen' kai lienee 'geeni' eli 'perinnöllisyystekijä'.
Mutta nämä nyt ovat vain tällaisia väkipakkokouluruotsia opiskelleen tolvanan ymmärtämyksiä. Ei pidä ottaa liian vakavasti ja korjata saa ilman muuta!
gena = oikaista, oikoa
genande = oikaiseminen
Mitenkäs ruotsalaissuussa ääntyvät sellaiset lainasanat kuin 'gendarm' ja 'gentil'? Eivät kai sentään "jendarm" ja "jentiil"? 'Generös' saattaisi vaikka ääntyäkin "jeneröös", mutta gentil-sanan kohdalla tuo lälly j:ksi liudentuminen tuntuisi kovin oudolta!
"Jeneraalen särveerade jenerööst jin och jenever." – Jotenkin hupaisaa, miten vaikeaa on ruotsalaiselle tuon monelle muulle kielelle niin ominaisen dž-äänteen tuottaminen! Jos suomalainen "jeenaa" puheessaan, niin eipä jää länsinaapuri paljon huonommaksi tässäkään suhteessa.
Riikinruotsalaisilla on tosiaankin ongelmia tuon mainitsemasi äänteen kanssa. Tosin he osaisivat sen kyllä ääntää, jos vain älyäisivät, sillä ruotsin fonetiikassa ei ole sinänsä vaikeutta tuon äänteen muodostamisessa. Jostakin syystä on vain muodostunut perinteeksi, että ruotsalaiset ääntävät myös vierasperäiset gin-tyyppiset sanat jiillä niin kuin ne olisivat kotoperäisiä, eli juuri kuin he nuo gen-alkuiset ääntävät jen-.
Muitakin hassuuksia esiintyy. Esim. takavuosina nykyistä yleisempänä esiintyneen kolchos-sanan (kolhoosi) he äänsivät kolschoos... Ja espanjalaisen nimen José he ääntävät Schosee, vaikka espanjalaiset tietenkin sanovat Hosee. Vastaavasti Don Juan muuntuu Don Schuaniksi...
Mutta tällainen taipumus on monissa "suurvaltakielissä", eli äännetään ulkomaiset nimet ihan oman kielen sääntöjen mukaan. Sanovatpahan englantilaisetkin "Maiköl Schuumäkkö" - tosin niin sanovat monet suomalaiset formulaselostajatkin...
Sitten noista kysymistäsi sanoista; en mene vannomaan, miten riikinruotsalaisen kunkin sanan ääntää, voi vaihdella myös vähän sivistystason mukaan, mutta ainakin suomenruotsalaiset pyrkivät ääntämään vähän ranskalaisittain "schandarm", "schantiil", "scheneröös".
"Ja espanjalaisen nimen José he ääntävät Schosee, vaikka espanjalaiset tietenkin sanovat Hosee."
No sittenhän heillä ei vastaavan portugalilaisen nimen kanssa mene paljoa pieleen.
"Mutta tällainen taipumus on monissa "suurvaltakielissä", eli äännetään ulkomaiset nimet ihan oman kielen sääntöjen mukaan."
Eiköhän tämä tapa ole ihan joka kielessä, pienissäkin. Onhan meilläkin muokattu sanoja suomenkieleen sopivaan muotoon, vanhimpina esimerkeinä ulkomaisten maiden ja kaupunkin nimet sekä kuninkaallisten nimet (jälkimmäisille jopa etsitty vastine suomalaisista nimistä). Onneksi nyt radiossa ja TV:ssä yritetään entistä enemmän ääntää niitä nimiä alkuperäisellä tavalla - ehkä tavallinenkin kansa siitä oppii vähitellen. Nyt kansa vääntää ne nimet omalle murteelleen.
"Sanovatpahan englantilaisetkin "Maiköl Schuumäkkö" - tosin niin sanovat monet suomalaiset formulaselostajatkin..."
Tämä on vielä paha puute radio- ja TV-väen keskuudessa (erityisesti urheilu- ja viihdeporukka) - kaikki nimet yritetään ääntää englantilaisittain (jopa amerikanenglanniksi - johtunee suosituista vaihto-oppilasvuosista jenkeissä). Ja tavallisen kansan suussa tuo formalakuski on tietenkin Suumahheri.
On santarmilla oikosuolessa santaa, eikä tule lantaa, juu... (vapaasti Erkki Tiesmaan mukaan).
Eikös everstin käännösvastine colonel tulekin colon-sanasta eikä mistään Kölnistä päinkään? Everstiksi yletään ylejään vähän varttuneemmassa iässä, jolloin upseerismiehen kuluttavien elintapojen voi kuvitella ehtineen saada aikaan jo jonkinasteisia paksusuolen vaivoja, Colitis ulcerosaa ja sen sellaista.
Onko santarmien 5. kolonnin komentajana everstin arvoinen upseeri?
Italiassa santarmilaitosta (ransk. gendarmerie) vastaava poppoo kulkee nimellä carabinieri. Havaintojeni mukaan se hoitaa sotilaallisen poliisin tehtävien ohella myös liikenteenvalvontaa ja vastaavia siviilipoliisin tehtäviä, vaikka italiassa on olemassa myös polizia-niminen instituutio.
>vaikka italiassa on olemassa...
tarkoitin "Italiassa (ja italiassa) on olemassa..."
Viihdevälineessä nimeltä http://www.classicradio.fi/ on minua ärsyttänyt pidempään nuorenpuoleinen miespuolinen juontaja, jonka vierasperäisten nimien lausumisessa on luvattoman paljon parannettavaa. Pyrkimys mieltää lausuminen englannin kautta kuuluu liian selvästi, olipa kyse saksan-, ranskan- tai venäjänkielisistä nimistä. Painotus etenkin venäjänkielisissä nimissä lipsahtelee melkeinpä säännönmukaisesti väärälle tavulle jne.
Kaverilla on hyvä, vakuuttava ja ärsyttämätön radioääni, jota muuten kuuntelisi ihan mielellään. Sääli, ettei tuollaisessa radiotyössä niin tuiki oleelliseen taustatyöhön ole jaksettu panostaa riittävästi!
Samalla kanavalla aikaisemmin paljon äänessä ollut Pirjo Tuohimaa oli vastaavissa nimissä (minun korvillani arvioituna) lähes erehtymätön (ja miellyttävä juontaja muutenkin). Terkkuja Pirjolle anonyymiltä kuuntelija-ihailijalta, missä nykyisin vaikuttaneekin!